Jump to content
MAINOS

Huoli jaksamisesta varjostaa hoitajien kesää


Hoitajat.net
 Jaa

Hoitajien ahdingon odotetaan kesälomakaudella pahenevan, kertoo SuPerin ja NayaDayan empatiatutkimus.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ja empatia-analytiikkayhtiö NayaDaya tutkivat SuPerin jäsenten tunteita ja tunteiden vaikutuksia suhteessa alalla työskentelyyn, työskentelyolosuhteisiin koronaviruspandemian keskellä sekä kesän tilanteeseen omalla työpaikalla.

Yli puolet SuPerin jäsenistä kokee negatiivisia tunteita omalla alalla työskentelyä kohtaan. Negatiiviset tunteet ovat vahvasti yhteydessä alan vaihtoa koskevaan harkintaan. Jäsenistä noin 60 prosenttia on harkinnut alanvaihtoa vähintään kuukausittain. Kielteisiä tunteita kokee alan vaihtoa harkinneiden joukossa 71 prosenttia, ei-harkinneiden joukossa vain 22 prosenttia. Alan vaihtoa harkinneiden yleisimpiä tunteita omalla alalla työskentelyä kohtaan ovat pettymys, suuttumus ja suru.

Yli 80 prosenttia SuPerin jäsenistä kokee pandemian vaikuttaneen työoloihinsa negatiivisella tavalla. Yleisimmät tunteet ovat pelko, suuttumus, pettymys, suru ja myötätunto. Kielteisten tunteiden perusteluissa näkyvät selvästi muun muassa oma ja asiakkaiden mahdollinen sairastuminen, maskien käytön haittavaikutukset, vanhusten yksinäisyys, arvostuksen puute omaa työtä kohtaan sekä pitkäkestoisen kuormituksen aiheuttama väsymys.

Harvinaisempien positiivisten tunteiden takana ovat mm. tautitilanteen helpottaminen, rokotteiden saaminen, rajoitusten lieventäminen, tärkeään pandemiatyöhön osallistuminen sekä yhdessä selviytymisen kokemus.

Vastausten perusteella olosuhteet eivät ole helpottamassa: noin 60 prosenttia hoitajista kokee negatiivisia tunteita suhteessa kesän tilanteeseen omalla työpaikalla.

– Vaikka koronapandemian aiheuttama poikkeustilanne on monilla aloilla jo helpottamassa, hoitajien tilanne jatkuu vaikeana. Kasvomaskien käyttö kahdeksan tuntia päivässä fyysisesti raskaassa työssä, kesähelteellä, tartunnan saamisen ja levittämisen pelossa, on erittäin kuormittavaa. Ei ihme, että pelko ja pettymys nousivat tutkimuksessa hallitseviksi. Kesän tilanteen osalta vastauksissa korostuvat erityisesti pätevien sijaisten puute, ylikuormitus ja huoli jaksamisesta, SuPerin viestintäjohtaja Päivi Jokimäki sanoo.

– SuPerin viimeisen vuoden aikana teettämissä tutkimuksissa olemme tunnistaneet useita kertoja hoitajien tukalan tilanteen. Uudet tulokset osoittavat ahdingon jatkuvan. Kesälomakaudella useimmilla suomalaisilla on mahdollisuus palautumiseen – ikävä kyllä hoitajien kesää varjostavat pettymys ja pelko. Moni odottaa tilanteen muuttuvan aiempaakin hankalammaksi, NayaDaya Oy:n toimitusjohtaja Timo Järvinen toteaa.

Tutkimusdata kerättiin 11.6.-16.6.2021 online-kyselynä, johon osallistui 2 157 SuPerin jäsentä.

Raportti – SuPer-liiton jäsenistön tunteet, käyttäytyminen ja sitoutuminen

 Jaa

MAINOS

Keskustelu

Recommended Comments

Kukaan ei ole vielä kommentoinut.



Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Vain jäsenet voivat kommentoida

Luo tunnus

Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!

Rekisteröi uusi tunnus

Kirjaudu sisään

Onko sinulla jo tunnus?

Kirjaudu sisään

  • Lisää ajankohtaisia

    • American Nurses Credentialing Center (ANCC) on myöntänyt HUSin Syöpäkeskukselle merkittävän Magneettisairaala-tunnustuksen. Tämä tunnustus on merkki hoitotyön korkeasta laadusta, potilasturvallisuudesta ja hoitajien työtyytyväisyydestä. HUSin Syöpäkeskus on nyt Euroopan toinen ja Pohjoismaiden ensimmäinen sairaala, joka on saavuttanut tämän kunnianosoituksen.
      Magneettisairaala (Magnet Hospital®) on erinomaisen hoitotyön tunnustus ja tutkittuun tietoon perustuva hoitotyön laatujärjestelmä, josta hyötyvät potilaat, hoitohenkilöstö ja organisaatio. Tunnustus myönnetään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Nimi Magneettisairaala kuvaa vetovoimaa, joka vetää puoleensa magneetin lailla potilaita laadukkaan hoidon ja hoitajia hyvän työpaikan vuoksi.
      – Magneettisairaala-tunnustus osoittaa, että hoitotyön laatu, potilastyytyväisyys ja hoitajien työtyytyväisyys on Syöpäkeskuksessa mitatusti erinomaista verrattuna kansalliseen ja kansainväliseen tasoon. Tunnustus on upea palkinto vuosien työstä, sanoo Syöpäkeskuksen johtava ylihoitaja Vuokko Kolhonen.
      Lue lisää...
    • Tehy tuo voimakkaasti esille huolensa hallituksen ehdottamista työrauhalainsäädännön muutoksista, jotka uhkaavat hoitajien ja muiden sote-alan työntekijöiden oikeutta poliittisiin mielenilmauksiin.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi hallituksen toimia kylmiksi ja julmiksi, erityisesti naisvaltaisia aloja kohtaan. Esitykset asettaisivat ennennäkemättömiä rajoituksia poliittisille työtaisteluille, mikä on ristiriidassa kansainvälisten sopimusten kanssa. Tehy vaatii hallitusta kuulemaan työntekijöiden ääntä ja hylkäämään hätiköidyt lakimuutokset.
      Lisätietoja: Tehyn tiedote
      Lue lisää...
    • Valvira on myöntänyt ennätysmäärän uusia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattioikeuksia vuonna 2023. Yhteensä viime vuonna myönnettiin 27 126 ammattioikeutta, mikä on 3 604 enemmän kuin vuonna 2022. Kasvu johtui pääasiassa hoitajien ammattioikeushakemusten lisääntymisestä. Erityisesti sairaanhoitajien ja lähihoitajien hakemuksia tuli edellisvuotta enemmän.
      Suomessa koulutetuille sairaanhoitajille myönnettiin 4 253 ammattioikeutta vuonna 2023, joka on 935 enemmän kuin vuonna 2022. Myös lähihoitajia rekisteröitiin ennätysmäärä, 8 358 kappaletta. Tämä on 1 335 enemmän kuin vuonna 2022.
      Kätilöiden ammattioikeuksia myönnettiin 182 kappaletta, kun vuonna 2022 lukumäärä oli 145. Myös terveydenhoitajien, röntgenhoitajien ja laboratoriohoitajien ammattioikeuksien määrä nousi edellisvuoteen verrattuna.
      Ulkomailla koulutettujen hoitajien osuus on edelleen pieni
      Toisessa EU- tai ETA-maassa koulutuksen suorittaneille sairaanhoitajille myönnettiin yhteensä 36 ammattioikeutta, kun vuonna 2022 lukumäärä oli 22. Myös EU- tai ETA-alueen ulkopuolella koulutuksen suorittaneiden sairaanhoitajien myönteisten ammattioikeuspäätösten lukumäärä nousi hieman. EU- tai ETA-alueen ulkopuolelta tulleita sairaanhoitajien ammattioikeushakemuksia kirjattiin vuoden aikana selvästi edellisvuotta enemmän, yhteensä 189, kun hakemuksia vuonna 2022 tuli 108. Ulkomailla kouluttautuneiden osuus terveydenhuollon alalle tulevasta uudesta hoitohenkilökunnasta on kokonaisuudessaan edelleen hyvin vähäinen. 
      Lisätietoja: Valviran tilastot
      Lue lisää...
    • Sosiaali- ja terveysministeriön tuoreen selvityksen mukaan kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien tarve kasvaa merkittävästi tulevina vuosina. Hyvinvointialueilla on arvioitu, että noin 40 prosentilla sairaanhoitajista pitäisi olla kliinisen hoitotyön erikoistumiskoulutus. Tämä tarkoittaa, että vuoteen 2028 mennessä tarvitaan noin 8 000 uutta erikoistunutta sairaanhoitajaa.
      Kliinisesti erikoistunut sairaanhoitaja on peruskoulutuksensa lisäksi hankkinut erikoistumiskoulutuksen ja työkokemuksen kautta erikoisosaamisen jollakin kansallisesti määritellyllä kliinisen hoitotyön erikoisalalla. Tämä pätevöittää heidät vaativiin asiantuntijatehtäviin potilas- ja asiakastyössä sekä erikoisalan kehittämiseen.
      Selvityksessä arvioitiin myös rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien sairaanhoitajien koulutustarvetta. Tarve on yhteensä 763 uutta aloituspaikkaa vuoteen 2028 mennessä.
      Erikoisosaaminen varmistetaan korkeakouluyhteistyöllä
      Selvityksessä esitetään useita ehdotuksia, joilla erikoistuneen hoitohenkilöstön riittävyys voitaisiin turvata. 
      Kliininen erikoisosaaminen voidaan varmistaa suunnitelmallisella korkeakouluyhteistyöllä, johon osallistuvat hyvinvointi- ja yhteistyö- eli YTA-alueet. Lisäksi kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien määrällistä tarvetta ja osaamista on myös jatkossa ennakoitava ja ohjattava kansallisesti.
      Yhteistyöalueen kaikilla hyvinvointialueilla olisi otettava käyttöön yhtenäinen kliinisen hoitotyön osaamisen uramalli, jonka lähtökohtana ovat asiakkaiden ja potilaiden tarpeet.
      Sairaanhoitajan erikoistumiskoulutusten toteuttamiseksi tarvitaan valtion taloudellinen tuki. Koulutuksen täytyy olla valtakunnallisesti suunniteltu kokonaisuus sekä vastata hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden tarpeita.
      Sosiaali- ja terveysministeriö teki kliinisen erikoisosaamisen tarvetta koskevan selvityksen yhteistyössä hyvinvointialueiden hoitotyön johdon kanssa. Selvitystyötä hyödynnetään muun muassa sairaanhoitajien jatkuvan ammatillisen kehittämisen tukena.
      Lue lisää...
    • Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite käynnistää yhteistoimintaneuvottelut henkilöstön mahdollisten uudelleenorganisointien ja taloudellisen tilanteen vuoksi.
      Neuvottelut liittyvät Soite 2030 -ohjelman täytäntöönpanoon, jonka tavoitteena on parantaa palvelurakenteen tehokkuutta ja vastata palvelutarpeisiin. Henkilöstörakenteeseen ja työskentelytapoihin odotetaan muutoksia.  
      Neuvottelujen aikana on voimassa rajoitettu rekrytointikielto, mutta tietyt ammattiryhmät, kuten sosiaalityöntekijät ja lääkärit, ovat kiellon ulkopuolella.
      Tällä hetkellä lomautuksia ei ole suunnitteilla. 

      Lisätietoja hyvinvointialueen tiedotteessa.
      Lue lisää...
×
×
  • Luo uusi...