Jump to content
MAINOS

Hoivarobottien hyödyntäminen vaatii yhteissuunnittelua


Tutkijan mukaan robotisaatio on tuotava yhteistoimintakeskusteluihin jo harkinta- ja suunnitteluvaiheissa.

Tuore väitös tarkastelee hoitoalan ammattilaisten suhtautumista robottiapuun. Suomalaisilla hoitoalan ammattilaisilla on erinomaiset edellytykset hyödyntää uutta teknologiaa, mutta samalla myös kriittisiä näkemyksiä siitä, mihin robotteja olisi sopivaa soveltaa.

Suomalaisten hoitajien ja fysioterapeuttien kokemuksia ja näkemyksiä roboteista selvitettiin kyselytutkimuksella, jonka tuloksia vertailtiin myös väestötason tilastoihin. Vuoden 2016 lopussa 13 prosenttia suomalaisista hoitoalan ammattilaisista oli tutustunut hoivarobotteihin. Enemmän omakohtaisia käyttökokemuksia heillä oli kotona käytetyistä roboteista, kuten robotti-imureista. Myönteistä suhtautumista hoivarobotteihin edisti kaikenlainen aikaisempi kokemus roboteista. Sen sijaan aikaisempi kokemus terveysteknologiasta yleensä ei osoittautunut merkittäväksi tekijäksi hoivarobottien hyväksynnässä.

Suomalaiset ovat hieman myönteisempiä robottiavulle kuin eurooppalaiset keskimäärin, mutta suomalaisten asenteet työssä avustavia robotteja kohtaan ovat muuttuneet 2010-luvun kuluessa koko ajan kielteisemmiksi. Vaikka robotteihin totutellaan jo usealla uudella toimialalla, kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa, työpaikoilla robotisointia edelleen suunnittelevat ja pilotoivat lähinnä vain organisaatioiden johto ja esimiehet. Esimiesasemassa olevilla onkin toimialasta riippumatta verrattain myönteinen asenne oman alansa robotisaatioon.

Hoitoalan robotisointi on teknologisena muutoksena vasta harkintavaiheessa. Teknologistumisen tarpeet tiedostetaan, mutta ei olla vielä varmoja, mitkä menetelmät olisivat hyväksyttäviä ja toimivia. Robottien pilottitutkimukset ovat yksi keino vastata näihin kysymyksiin. Vaikka vain pienellä osalla hoitoalan ammattilaisista oli jo omakohtaista kokemusta roboteista, heistä suurin osa osoitti huomattavaa luottamusta siihen, että oppisivat käyttämään ja jopa ohjelmoimaan robotteja työssään. Vastaajilla, joilla oli vahva luottamus omiin edellytyksiin käyttää uutta teknologiaa, oli myös selvästi myönteisempi asenne hoitotyön robotisointia kohtaan.

Hoivarobottien hyväksyttävyyteen liittyy lisäksi periaatteellinen puoli: Jotta hoivarobotit voitaisiin toivottaa tervetulleeksi hoitotyön avuksi, niiden täytyy olla yhteensopivia työntekijän henkilökohtaisen arvomaailman sekä työyhteisössä jaettujen asenteiden kanssa. Hoivarobottien hyväksyttävyys riippuu myös siitä, mihin tehtäviin robotteja sovellettaisiin. Esimerkiksi fyysisesti raskaisiin tehtäviin robottiapu oli tervetulleempaa kuin etähoidon ratkaisuihin. Lisäksi hoivarobottien hyödyntämistä välittömissä hoitotehtävissä pidettiin arveluttavampana kuin robottien hyödyntämistä logistiikassa, kirjaustyössä ja muissa tehtävissä, joissa ei olla potilaiden kanssa suorassa vuorovaikutuksessa.

Tulokset korostavat työn robotisoinnin yhteissuunnittelua henkilöstön kanssa etenkin sensitiivisillä aloilla. Suunnitteluun osallistaminen tukee työntekijöiden luottamusta omiin edellytyksiinsä käyttää robotteja ja siten myös muutosten hyväksymistä. Eri henkilöstöryhmät olisi hyvä ottaa mukaan neuvotteluihin jo harkintavaiheessa ja antaa tilaa myös kriittisille näkökulmille. Tunnistamalla mahdolliset arvoristiriidat jo varhaisessa vaiheessa voitaisiin välttää tilanteet, joissa työntekijän odotetaan työskentelevän tilanteissa tai menetelmillä, jotka eivät vastaa hänen arvojaan tai ammattieettisiä periaatteitaan. Hoivatehtävien robotisoinnin yhteissuunnittelu lopulta korostaisi sitä, kuinka roboteilla on edellytyksiä myös tukea eettistä hoitotyötä ja muun muassa vähentää sen fyysistä kuormitusta.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Tuuli Turjan sosiaalipsykologian alaan kuuluvaan väitöskirjaan Accepting Robots as Assistants: A Social, Personal, and Principled Matter voi tutustua osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1351-7

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

There are no comments to display.



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Kesä 2025 tuo jälleen lisäkuormaa sote-ammattilaisille. Hyvinvointialueiden käynnissä olevat yt-neuvottelut ja ankarat säästötoimet näkyvät käytännössä siinä, että sijaisia ei palkata entiseen malliin. Tämä lisää vakituisen henkilöstön työtaakkaa ja herättää huolta jaksamisesta.
      Tehyn selvityksen mukaan 53 prosenttia hyvinvointialueiden luottamushenkilöistä arvioi, että toimintaa supistetaan tai suljetaan tänä kesänä yhtä paljon kuin viime vuonna. Useimmiten julkisen sektorin yksiköitä suljetaan 2–4 viikon ajaksi. Vaikka tilanne ei ole heikentynyt kesään 2024 verrattuna, sijaisten rekrytointia rajoitetaan nyt entistä tietoisemmin.
      – Yt-neuvotteluiden aiheuttama epävarmuus ja sijaisrekrytointien rajoittaminen lisäävät työn kuormittavuutta ja heikentävät potilasturvallisuutta. Olen todella huolissani hoitajien jaksamisesta, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
      Henkilöstöpula jatkuu – erityisesti sairaanhoitajista ja lähihoitajista
      Vaikka rekrytointien hidastuminen on hetkellisesti helpottanut pulaa koulutetusta henkilöstöstä, hoitajia ei ole riittävästi. Työntekijöitä kuormittavat toistuvat työvuoromuutokset, alimitoitus ja puutteellinen perehdytys. Halukkuus joustaa työvuoroissa on vähentynyt.
      Tehyn työelämäasiantuntija Tiina Cederberg painottaa, että tilanne vaatii erityistä huomiota:
      – Palvelujen laadun, potilasturvallisuuden ja työntekijöiden hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää toimia.
      Varhaiskasvatus ja yksityinen sektori: kesä tuo lisähaasteita
      Yksityisellä sosiaali- ja terveyspalvelualalla kesän ennakoidaan sujuvan pitkälti kuten viime vuonna, vaikka sijaisten saatavuus on paikoin haastavaa. Varhaiskasvatuksessa toimintaa keskitetään ja henkilöstöä siirretään yksiköiden välillä.
      – Varhaiskasvatuksessa on kiinnitettävä kesäkuukausina erityistä huomiota työntekijöiden työhyvinvointiin, sillä kiertäminen ja uudet lapsiryhmät kuormittavat työntekijöitä, Rytkönen muistuttaa.
      Lomat pääosin turvattu
      Positiivista on, että suurin osa työntekijöistä pystyy pitämään kesälomansa tavanomaiseen tapaan, joillain aloilla jopa viime kesää enemmän.
      Kesäajan 2025 selvitykseen vastasi 140 tehyläistä luottamusedustajaa, joista 46 edusti hyvinvointialueita, 60 yksityistä sote-alaa ja 34 varhaiskasvatusta. 
      Lue lisää...
    • Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi voimakkaasti Helsingin poliisin päätöstä olla aloittamatta esitutkintaa virkamiesten toiminnasta suojelu- ja hätätyölain valmistelussa.
      Helsingin poliisi tiedotti torstaina 22. toukokuuta, ettei se aloita esitutkintaa työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehistä Tehyn tekemän tutkintapyynnön pohjalta. Poliisin mukaan asiassa ei ole syytä epäillä virkarikosta tai muuta rikosta.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo olevansa todella surullinen poliisin päätöksestä. Poliisin päätös tarkoittaa, ettei virkamiehillä olisi mitään vastuuta, eikä näiden tarvitsisi noudattaa lakeja tai sääntelyä.
      – Jos asia olisi, kuten poliisi arvioi, olisin huolissani lainvalmistelua ohjaavasta sääntelystä Suomessa. Jos asia on kuten poliisi väittää, meidän pitää käydä laajempi yhteiskunnallinen keskustelu siitä, miten estetään täysin epäasiallinen lainvalmistelu ja luisuminen Unkarin tielle. On syytä kysyä, tunteeko poliisi Suomen lainsäädäntöä, Rytkönen sanoo järjestön tiedotteessa.
      Rytkönen kuvaa päätöstä suureksi pettymykseksi Tehyn jäsenille, joita epäasiallisesti valmisteltu ja työtaisteluja murtava lakimuutos koskee. Tehyn tekemään rikosilmoitukseen yhtyi yli 10 000 jäsentä.
      – Mikä on hoitajien oikeusturva tässä niin sanotussa oikeusvaltiossa, Rytkönen kysyy.
      Tällä päätöksellä suomalainen yhteiskunta näytti jälleen karvansa hoitajille ja osoitti, miten huonosti hoitajia kohdellaan. Rytkönen sanoo olevansa todella pettynyt, että suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuu tällaista.
      – Nyt EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja KT:n entinen toimitusjohtaja Markku Jalonen saivat juuri sen läpi, mitä he halusivat. Tämä on suomalaista saunanlaudepolitiikkaa, ja hoitajat ovat kärsijöitä, Rytkönen sanoo.
      Tehy katsoo, että lainvalmistelussa ei ole noudatettu lakiin perustuvaa kolmikantaista valmistelua ja aikoo ryhtyä jatkotoimiin, sanoo Tehyn lakiasiainjohtaja Kari Tiainen.
      Lue lisää...
    • Tehy on täydentänyt rikosilmoitustaan työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) virkamiesten epäillyistä virkarikoksista liittyen suojelutyön lainvalmisteluun. Mukaan on liittynyt 10 564 tehyläistä, jotka vaativat tutkintaa ns. pakkotyölain valmistelun virheistä.
      – Tehyläiset ovat sankoin joukoin todenneet, että lainvalmistelu ei ole edennyt normaalisti ja sen virheistä vastuussa olevat on selvitettävä, sanoo Tehyn lakiasiainjohtaja Kari Tiainen liiton tiedotteessa.
      Tehyn mukaan TEMin lainvalmistelu on sisältänyt vakavia puutteita, kuten hätätyötä koskevien säännösehdotusten lisäämisen lausuntokierroksen jälkeen ilman asianmukaista kuulemista. Myös eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on nostanut esiin vastaavia ongelmia.
      TEM julkaisi 8. huhtikuuta tiedotteen, jossa se väitti lainvalmistelun edenneen normaalisti. Tehyn mukaan tiedote on täynnä asiavirheitä ja harhaanjohtavia väitteitä. Poliisi on ilmoittanut aloittaneensa asiassa esiselvityksen.
      Lue lisää...
    • Sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksiin sisältyvän harjoittelun palkallisuutta ryhdytään selvittämään osana uuden työryhmän tehtävää. Asiasta kertoo Tehy verkkosivuillaan.
      Työryhmä tarkastelee harjoitteluun liittyviä nykyisiä korvauskäytäntöjä, erityisesti tilanteissa, joissa opiskelijat eivät ole työsuhteessa harjoittelunsa aikana.
      Selvityksessä pureudutaan myös pakollisten harjoittelujaksojen määrään ja sisältöön eri tutkintojen osalta. Tarkastelun kohteena ovat lisäksi mahdolliset meneillään olevat tutkinto- ja koulutusuudistukset, jotka voivat vaikuttaa harjoittelun rakenteeseen ja toteutukseen.
      Työryhmässä selvitetään myös, kuinka suuri osa harjoittelusta suoritetaan työsuhteisena eli opinnollistettuna työnä.
      Työn tuloksena syntyvä muistio valmistuu 31.5.2026 mennessä, ja se toimii taustamateriaalina sote-alan palkkaustyöryhmän työskentelylle.
      Lue lisää...
    • Oululainen Kaija Rahkola on saanut Vuoden Lastenhoitajan tunnustuspalkinnon 45 vuoden mittaisesta työstään lasten ja perheiden parissa. Rahkola on tehnyt uransa aikana vaikuttavaa työtä niin päiväkodeissa, sairaalassa kuin perhetyössä – aina suurella sydämellä ja lämmöllä.
      Erityisesti hänet tunnetaan tuestaan tukea tarvitseville perheille, joissa on esimerkiksi neuropsykiatrisia haasteita tai puutteellisia tukiverkostoja. Rahkola on myös ohjannut vertaistuellisia ryhmiä ja toiminut aktiivisesti ammatillisten yhdistysten luottamustehtävissä.
      – Olen tehnyt työtä sydämellä ja lämmöllä 45 vuotta. Tämä tunnustus on suurin kiitos, jonka voin työstäni saada, Rahkola sanoo.
      Palkinnon myöntää Lastenhoitoalan Ammattilaiset ry. Lisätietoja.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...