Jump to content
MAINOS

Hoivarobottien hyödyntäminen vaatii yhteissuunnittelua


Hoitajat.net
 Share

Tutkijan mukaan robotisaatio on tuotava yhteistoimintakeskusteluihin jo harkinta- ja suunnitteluvaiheissa.

Tuore väitös tarkastelee hoitoalan ammattilaisten suhtautumista robottiapuun. Suomalaisilla hoitoalan ammattilaisilla on erinomaiset edellytykset hyödyntää uutta teknologiaa, mutta samalla myös kriittisiä näkemyksiä siitä, mihin robotteja olisi sopivaa soveltaa.

Suomalaisten hoitajien ja fysioterapeuttien kokemuksia ja näkemyksiä roboteista selvitettiin kyselytutkimuksella, jonka tuloksia vertailtiin myös väestötason tilastoihin. Vuoden 2016 lopussa 13 prosenttia suomalaisista hoitoalan ammattilaisista oli tutustunut hoivarobotteihin. Enemmän omakohtaisia käyttökokemuksia heillä oli kotona käytetyistä roboteista, kuten robotti-imureista. Myönteistä suhtautumista hoivarobotteihin edisti kaikenlainen aikaisempi kokemus roboteista. Sen sijaan aikaisempi kokemus terveysteknologiasta yleensä ei osoittautunut merkittäväksi tekijäksi hoivarobottien hyväksynnässä.

Suomalaiset ovat hieman myönteisempiä robottiavulle kuin eurooppalaiset keskimäärin, mutta suomalaisten asenteet työssä avustavia robotteja kohtaan ovat muuttuneet 2010-luvun kuluessa koko ajan kielteisemmiksi. Vaikka robotteihin totutellaan jo usealla uudella toimialalla, kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa, työpaikoilla robotisointia edelleen suunnittelevat ja pilotoivat lähinnä vain organisaatioiden johto ja esimiehet. Esimiesasemassa olevilla onkin toimialasta riippumatta verrattain myönteinen asenne oman alansa robotisaatioon.

Hoitoalan robotisointi on teknologisena muutoksena vasta harkintavaiheessa. Teknologistumisen tarpeet tiedostetaan, mutta ei olla vielä varmoja, mitkä menetelmät olisivat hyväksyttäviä ja toimivia. Robottien pilottitutkimukset ovat yksi keino vastata näihin kysymyksiin. Vaikka vain pienellä osalla hoitoalan ammattilaisista oli jo omakohtaista kokemusta roboteista, heistä suurin osa osoitti huomattavaa luottamusta siihen, että oppisivat käyttämään ja jopa ohjelmoimaan robotteja työssään. Vastaajilla, joilla oli vahva luottamus omiin edellytyksiin käyttää uutta teknologiaa, oli myös selvästi myönteisempi asenne hoitotyön robotisointia kohtaan.

Hoivarobottien hyväksyttävyyteen liittyy lisäksi periaatteellinen puoli: Jotta hoivarobotit voitaisiin toivottaa tervetulleeksi hoitotyön avuksi, niiden täytyy olla yhteensopivia työntekijän henkilökohtaisen arvomaailman sekä työyhteisössä jaettujen asenteiden kanssa. Hoivarobottien hyväksyttävyys riippuu myös siitä, mihin tehtäviin robotteja sovellettaisiin. Esimerkiksi fyysisesti raskaisiin tehtäviin robottiapu oli tervetulleempaa kuin etähoidon ratkaisuihin. Lisäksi hoivarobottien hyödyntämistä välittömissä hoitotehtävissä pidettiin arveluttavampana kuin robottien hyödyntämistä logistiikassa, kirjaustyössä ja muissa tehtävissä, joissa ei olla potilaiden kanssa suorassa vuorovaikutuksessa.

Tulokset korostavat työn robotisoinnin yhteissuunnittelua henkilöstön kanssa etenkin sensitiivisillä aloilla. Suunnitteluun osallistaminen tukee työntekijöiden luottamusta omiin edellytyksiinsä käyttää robotteja ja siten myös muutosten hyväksymistä. Eri henkilöstöryhmät olisi hyvä ottaa mukaan neuvotteluihin jo harkintavaiheessa ja antaa tilaa myös kriittisille näkökulmille. Tunnistamalla mahdolliset arvoristiriidat jo varhaisessa vaiheessa voitaisiin välttää tilanteet, joissa työntekijän odotetaan työskentelevän tilanteissa tai menetelmillä, jotka eivät vastaa hänen arvojaan tai ammattieettisiä periaatteitaan. Hoivatehtävien robotisoinnin yhteissuunnittelu lopulta korostaisi sitä, kuinka roboteilla on edellytyksiä myös tukea eettistä hoitotyötä ja muun muassa vähentää sen fyysistä kuormitusta.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Tuuli Turjan sosiaalipsykologian alaan kuuluvaan väitöskirjaan Accepting Robots as Assistants: A Social, Personal, and Principled Matter voi tutustua osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1351-7

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

There are no comments to display.



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • HUSin Sydän- ja keuhkokeskus on saavuttanut kansainvälisen Magneettisairaala-tunnustuksen, jonka myöntää American Nurses Credentialing Center (ANCC).  Tämä tunnustus osoittaa, että Sydän- ja keuhkokeskuksen hoitotyön laatu sekä potilas- ja henkilöstötyytyväisyys ovat erinomaisella tasolla sekä kansallisesti että kansainvälisesti.
      Magneettisairaala (Magnet Hospital®) on arvostettu tunnustus, joka myönnetään sairaaloille niiden hoitotyön laadun perusteella perusteellisen arviointiprosessin kautta. Tämä tunnustus on voimassa neljä vuotta kerrallaan ja se tuo hyötyjä potilaille, hoitohenkilökunnalle ja koko organisaatiolle.
      Magneettisairaalassa hoitohenkilökunta on osaavaa, tyytyväistä ja sitoutunutta työhönsä. Johtava ylihoitaja Virpi Sneck kommentoi:
      – Magneettisairaala-tunnustus on huomattava kiitos henkilökunnalle ja esihenkilöille pitkäjänteisestä kehittämistyöstä potilaiden hoidon ja henkilökunnan työhyvinvoinnin edistämiseksi. Se on myös erittäin merkittävä saavutus suomalaiselle hoitotyölle.
      Sydän- ja keuhkokeskuksessa hoitotyön kehittäminen perustuu näyttöön, ja uusia tietoja sekä innovaatioita hyödynnetään aktiivisesti. Hoitajat osallistuvat myös aktiivisesti omaa työtään koskevaan päätöksentekoon.
      Kehittämistyön tuloksena on saavutettu merkittäviä säästöjä ja parannuksia potilashoidon tuloksissa ja potilastyytyväisyydessä.
      – Saavutuksemme ovat myös taloudellisesti merkittäviä. Komplikaatiot, kuten painevauriot tai hoitoon liittyvät infektiot aiheuttavat potilaiden inhimillisen kärsimyksen lisäksi merkittäviä kustannuksia. Näiden vähenemiseen olemme vaikuttaneet hoitotyöllä merkittävästi, kertoo Sneck.
      Sydän- ja keuhkokeskuksen potilastyytyväisyys on ollut jo vuosien ajan HUSin parhaimpia. Toimialajohtaja Mika Laine toteaa:
      – Jo hakuprosessi on parantanut hoitohenkilöstön pito- ja vetovoimaa, ja tämä positiivinen kehitys näkyy myös potilaspalautteissa.
      Sydän- ja keuhkokeskus on Euroopan kolmas ja Pohjoismaiden toinen sairaala, jolle tämä tunnustus on myönnetty. Tänä keväänä myös HUSin Syöpäkeskus sai saman arvostetun tunnustuksen.
      Lue lisää...
    • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto antoi murskaavan arvion Attendon Herajärven hoivakodista 27.6.2024. Yllätystarkastus paljasti, että hoivakodissa henkilöstön määrä ja kielitaito ovat täysin riittämättömiä. Aluehallintovirasto onkin määrännyt Attendo Hoivakoti Misteli Oy:n korjaamaan tilannetta pikaisesti tai muuten edessä on 350 000 euron uhkasakko.
      Tilanne on ollut hälyttävä: yksikössä oli paljon työvuoroja, joissa ei ollut riittävää määrää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Yksikössä oli 59 ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakasta. Iltavuorossa työskenteli kolme lähihoitajaa, muiden työntekijöiden ollessa opiskelijoita tai hoiva-avustajia. 
      Työntekijöiden kielitaito ei ollut riittävä tehtävien hoitamiseen. Palveluntuottajaa oltiin aiemmin useaan otteeseen ohjattu asettamaan henkilöstön kielitaito vaadittavalle tasolle. Ohjauksesta huolimatta yksikön henkilöstön kielitaito todettiin edelleen puutteelliseksi.
      Lisäksi aluehallintovirasto antoi huomautuksen Attendolle omavalvonnan puutteellisuudesta ja siitä, että sen antamat selvitykset eivät ole olleet totuudenmukaisia.
      Aluehallintovirasto vaatii Attendo Hoivakoti Misteli Oy:n huolehtimaan viipymättä siitä, että yksikön toiminta vastaa laadultaan sekä sisällöltään asiakkaiden palvelutarvetta ja vanhuspalvelulakia. Jos Attendo ei noudata määräyksiä 1.9.2024 mennessä, uhkasakko voidaan määrätä maksettavaksi kokonaisuudessaan.
      Lähde : AVI
      Lue lisää...
    • Tampereen, Turun ja Helsingin yliopistojen tutkimus paljastaa, että muistisairaiden hoivakoteihin pääsy ja hoidon laatu ovat puutteellisia. Haastattelututkimuksessa ilmeni, että hoitopaikan saaminen vaatii usein vakavia hoidontarpeita ja jo toteutuneita riskejä. Monesti hoitopaikka ei edes takaa tarpeiden mukaista hoitoa.
      Tutkija Jenny Paanasen mukaan hoivaköyhyys tarkoittaa hoidon riittämättömyyttä, vaikka hoitoa olisi tarjolla. Läheiset kuvaavat, miten hoivakotipaikan saaminen edellytti vaaratilanteen toteutumista ja omaishoitajien uupumista. Hoidon laatu vaihteli merkittävästi yksiköiden välillä, ja läheiset olivat huolissaan perustarpeiden kohtaamattomuudesta.
      Yliopistotutkija Jari Pirhonen varoittaa, että ympärivuorokautisen hoidon vähentäminen voi uhata hyvinvointivaltion olemassaoloa.
      Lue lisää tutkimuksen paljastuksista ja läheisten kokemuksista.
       
      Lue lisää...
    • Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti eilen lakiesityksen, joka leikkaisi sairauspäivärahoja 120 miljoonaa euroa. Tämä merkitsisi noin 13 % vähennystä kaikista sairauspäivärahamenoista. Tehy vastustaa esitystä, sillä se kurjistaisi erityisesti keskituloisia, joiden sairauspäiväraha pienenisi 300–400 euroa kuukaudessa. Joihinkin tuloluokkiin leikkaus olisi yli 20 % nykyisestä päivärahan määrästä.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen tyrmää esityksen ja toteaa, että kyse on toimenpiteestä, joka vaarantaa ennestään ahtaalla olevien ihmisten toimeentulon vakavalla tavalla.
      – Työntekijöiden talous ei kestä sitä, että työkyvyttömyysaikaista jo entuudestaan pientä päivärahaa leikataan 15–20 prosenttia. Tämä on pitkittyneen sairauden kohdanneiden henkilöiden ja heidän perheidensä kannalta täysin kohtuuton ja epärealistinen leikkaus, hehän eivät saa palkkaa, Rytkönen painottaa järjestön tiedotteessa.
      – Vaarana on, että raha ajaisi ratkaisuissa terveyden edelle ja töihin palattaisiin liian aikaisin, jolloin osasairausvapaa voisi toimia vastoin tarkoitustaan, Rytkönen sanoo.
      Tehyn juristi Jarkko Pehkonen kritisoi myös valtion toimintaa:
      – Ihmettelen kuinka valtio voi käyttää sairauspäivärahaa valtiontalouden tasapainottamiseen. Kyse on työntekijöiden ja työnantajien yhteisestä vakuutuksesta sairausajan toimeentuloon ja palkkamenoihin. Rahat pitäisi kohdentaa siihen mihin ne on tarkoitettu eli työntekijöiden sairauspäivärahamaksuihin.
      Lue lisää...
    • Hyvinkään sairaalassa työskennelleen potilaskuljettajan epäillään anastaneen rahaa kuljettamiltaan potilailta. Tällä hetkellä tiedossa olevia epäiltyjä tapauksia on yli kymmenen.
      HUS sai tiedon teoista toukokuussa. Tapauksen johdosta HUS on purkanut työntekijän työsuhteen ja tehnyt rikosilmoituksen poliisille. On mahdollista, että kaikki tapaukset eivät ole vielä tulleet ilmi. HUS suosittelee rikosilmoituksen tekemistä poliisille, jos joku epäilee joutuneensa vastaavanlaisen rikoksen uhriksi.
      Poliisitutkinnan ollessa kesken, HUS ei kommentoi tapausta enempää.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...