Hoitotyön tutkimussäätiö: Hoitokäytännöissä perusteetonta vaihtelua

Hoitotyön tutkimussäätiön, Hotuksen, johtaja Arja Holopainen on huolissaan sosiaali- ja terveydenhuollossa ilmenneistä puutteista ja perusteettomista käytäntöjen vaihteluista. Ne voivat olla riski potilasturvallisuudelle ja potilaiden tasa-arvoiselle kohtelulle.

- Kaikilla suomalaisilla tulee olla oikeus saada näyttöön perustuvaa, yhtenäistä, tasa-arvoista ja turvallista hoitoa, Holopainen korostaa.

Näyttöön perustuvan toiminnan tukena ovat ensisijaisesti hoitotyöntekijöille suunnatut Hotuksen julkaisemat hoitosuositukset ja pääasiallisesti lääkäreille suunnatut Käypä hoidon julkaisemat Käypä hoito -suositukset. Ne täydentävät toisiaan, ja molempia tarvitaan yhtenäisen ja tasalaatuisen hoidon mahdollistamiseksi.

- Molemmat edellä mainitut tahot tarvitsevat myös asianmukaisen rahoituksen voidakseen viedä tärkeää työtään eteenpäin, Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela painottaa.

Puheenjohtaja Hahtela ja tutkimusjohtaja Holopainen ovat huolissaan Suomessa vallalla olevasta käsityksestä, että hoitotyöhön suunnattuja hoitosuosituksia ei pidetä yhtä tärkeinä kuin lääketieteen vastaavia.

- Millä muulla selitetään se, ettei valtio rahoita Hotuksen julkaisemien hoitosuositusten laadintaa samassa määrin kuin Käypä hoito -suositusten, Hahtela ja Holopainen kysyvät.

Holopainen muistuttaa, että kaikista sote-alan työntekijöistä noin 60 prosenttia on hoitotyöntekijöitä. He ovat koulutustaustaltaan hyvin heterogeeninen ryhmä, joten tarve näyttöön perustuvaa toimintaa tukeville hoitosuosituksille on todellinen.

Hoitosuositusten laadinnan lisäksi Hotus kehittää hoitosuositusten käyttöönottoa tukevia rakenteita.

- Muutoin hoitosuositukset ja muu tutkimusnäyttö eivät vakiinnu terveydenhuoltolain vaatimalla tavalla hoitotyön käytäntöön, Holopainen toteaa.

Hoitotyöntekijöitä työskentelee palveluketjun kaikilla tasoilla, muun muassa perusterveydenhuollossa, muistisairautta sairastavien ja ikäihmisten hoitokodeissa sekä kotihoidossa. Usein juuri näissä työyksiköissä hoitotyöntekijöitä ei ole riittävästi tai he työskentelevät yksin. Lisäksi lääkäripula on näillä sektoreilla arkipäivää.

- Oman työnsä päätöksenteon tueksi ja hoitotyön laadun varmistamiseksi hoitotyöntekijät tarvitsevat hoitosuosituksia ja näyttöön perustuvan toiminnan varmistamisen tukirakenteita, sanoo Holopainen.

Suomalainen terveydenhuolto ei toimi ilman osaavia hoitotyöntekijöitä. Maailman terveysjärjestö (WHO) on tunnustanut sairaanhoitajien ja kätilöiden merkityksen potilaiden hyvän hoidon varmistamisessa. WHO on julistanut vuoden 2020 sairaanhoitajien ja kätilöiden vuodeksi.

- Myös meillä Suomessa ensi vuosi on tärkeä sairaanhoitajien ja kätilöiden merkityksen tunnustamiseksi. Olisikin aiheellista saada hoidon tasa-arvoa ja potilasturvallisuutta edistävien hoitosuositusten rahoitus kuntoon, toteaa Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.