Hoitotyön simulaatiokoulutusta tulee yhtenäistää

Terveydenhuoltoalan simulaatio‐opetus on lisääntynyt ja simulaatiokeskuksia on avattu maassa useita. Tämä on nostanut esille tarpeen yhtenäistää simulaatiokoulutuksen käytäntöjä ja muutoinkin tehdä simulaatio‐opetus näkyväksi. Aihe on ajankohtainen eri puolilla maailmaa, minkä vuoksi Lapin ammattikorkeakoulu järjestää aiheesta kansainvälisen konferenssin ensi vuoden helmikuussa.

Simulaatio‐opetusta käytetään yhtenä oppimisen muotona terveydenhuollon koulutuksessa. Siinä jäljitellään käytännön tilanteita, joiden harjoittelu ja toisto voisi muuten olla lähes mahdotonta. Tällaisia ovat esimerkiksi vaara‐ ja poikkeustilanteet ja muut harvinaiset hoitotilanteet.

Suomessa on investoitu paljon simulaatiokoulutukseen, joten kalliita, hyvin varusteltuja simulaatiokeskuksia tulisi kyetä hyödyntämään mahdollisimman monipuolisesti. Simulaatioon pohjautuva koulutus on vakiinnuttanut paikkansa erikoissairaanhoidossa kun taas perusterveydenhuollossa simulaatiokoulutus on vielä hyvin vähäistä ja se on keskittynyt pääasiassa elvytyskoulutuksiin.

Simulaatio‐opetus sen sijaan on jo laajentunut simulaattorikeskeisestä akuuttihoidosta myös vuorovaikutustaitojen ja eettisen osaamisen vahvistamiseen, psykiatrisen potilaan kohtaamiseen, potilaan tai asiakkaan ohjaukseen eri menetelmin sekä omaisten huomioimiseen hoitoprosessin aikana. Tähän ei riitä enää simulaattori (potilasnukke) vaan tarvitaan oikea ihminen näyttelemään potilasta. Suomalaisen hoitotyön simulaatio‐opetuksen tulee perustua yhtenäisiin kriteereihin myös tässä suhteessa.

Verkostoituminen tärkeää

Yhteisten käytäntöjen ja standardien luomiseksi on Lapin ammattikorkeakoulussa käynnistetty Hoitotyön simulaatiot näkyväksi (HoiSim) –hanke, jossa tutkitaan mikä on simulaation rooli osana terveydenhuollon täydennyskoulutusta. Samalla tuodaan esille simulaatio‐oppimisen suomat mahdollisuudet.

Käytäntöjen yhtenäistämiseksi on järjestelmällinen verkostoituminen tarpeellista, minkä vuoksi hankkeessa luodaan verkosto Suomen hoitotyön opetusta antavien ammattikorkeakoulujen kesken. Simulaatioverkostoon on mahdollista yhdistää myös sairaaloiden simulaatiokoulutusympäristöt sekä Suomessa että kansainvälisesti. Verkostoa valmistellaan 22 muun hoitotyön simulaatio‐opetusta antavan ammattikorkeakoulun kanssa.

Kansainvälisesti ajankohtainen aihe

Simulaatio‐osaamista on kehitetty ja kehitetään edelleen erityisesti Euroopassa ja Amerikassa. Lapin ammattikorkeakoulu järjestää osana HoiSim‐hanketta aiheesta kansainvälisen Nursing Simulation Alive konferenssin. Rovaniemellä ensi vuonna 16.‐9. helmikuuta pidettävään konferenssin pääpuhujina kuullaan simulaatio‐osaamisen kansainvälisiä huippututkijoita.

Simulaatiokoulutuksen taustaa

Terveydenhuollon simulaatiokoulutus sai alkunsa käytännön vaatimuksista. Stanfordin yliopiston Medical School on ollut mukana simulaatio‐opetuksen kehittämisessä jo vuodesta 1987. Anestesialääkäri David Gaba on kehittänyt ensimmäisen tietokoneohjattavan potilassimulaattorin ja tuonut yhtenä asiantuntijana terveydenhuollon keskusteluareenalle potilasturvallisuuden parantamisen simulaation avulla.

Suomessa terveydenhuollon simulaatio‐opetus on lähtenyt käyntiin terveydenhuollon peruskoulutuksessa ja pienin askelin siirtynyt sairaaloihin käytännön osaamisen varmistamiseksi, ennen kaikkea kliinisten taitojen kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Nykyään kiinnitetään huomiota myös moniammatilliseen tiimityöskentelyyn, vuorovaikutukseen ja johtamisen kehittämiseen.

Simulaatio‐opetuksen muodot ovat nykyään moninaiset ja monissa tilanteissa voidaan käyttää simulaatiopotilaita. Kansainvälisesti simulaatiopotilaita on käytetty laajasti ja idearikkaasti esimerkiksi Hollannissa ja USA:ssa. Suomessa simulaatiopotilaita on käytetty esimerkiksi Helsingin lääketieteellisessä koulutuksessa neurologisen potilaan kohtaamisessa. Lapin ammattikorkeakoulussa on syksyn aikana pidetty yksi koulutus kokemuskouluttajille, ja he ovat olleet muutamassa pilottikokeilussa hoitotyön opiskelijoiden simulaatiotapahtumissa simulaatiopotilaina. Hoitotyön opiskelijoiden kokemukset tästä kokeilusta olivat hyvin positiivisset. Käyttöön on otettu myös nk. ”hybridi” simulaatiot, jossa yhdistetään sekä simulaatiopotilas ja simulaattori tai esim. anatominen muovinen käsi, jos potilaan hoito vaatii ”toimenpiteitä” esim. nesteytyksen aloittamista.