Tiedättekö mitä, tässä kirjoituksessa ei avauduta raskaasta työstä eikä huonosta palkasta. Siitä on kirjoitettu ihan tarpeeksi, en jaksa sitä mantraa just nyt. Voitteko uskoa, minä rakastan tätä duunia!
Olen tehnyt hoitopojan hommia toistakymmentä vuotta. Vanhainkodissa, teholla, päivystyksessä ja mitä näitä nyt on. Työ on todella haastavaa, mutta se ei ole rasite, vaan tämän homman suola! Onnistumisen kokemuksia tulee joka päivä.
Saan valtavasti voimaa, kun näen potilaan kasvoilla hymyn onnistuneen toimenpiteen jälkeen. Tai kun pelokas lapsi muuttuu pienen keskustelumme jälkeen supersankariksi, joka on valmis ottamaan vastaan sen hoidon jota tarvitsee. Tai omaisten vilpittömän kiitoksen, kun olemme yhdessä saattaneet heille tärkeän ihmisen arvokkaasti viimeiselle matkalleen. Näitä esimerkkejä löytyy vaikka kuinka.
Haastan sinut kollega nyt, kerro kommenteissa ainakin yksi asia, joka antaa sinulle voimaa tässä tärkeässä duunissa jota teemme?
Ja ei, en kiistä etteikö tästä työstä pitäisi saada parempaa palkkaa, tottakai pitäisi, se on ihan selvä.
Recommended Comments