Jump to content
MAINOS
  • Hoitajien palkankorotusvaatimuksille tukea


    Hoitajat.net
     Share

    Tehyn ja SuPerin mukaan koulutetun hoitohenkilöstön, esimerkiksi lähihoitajien ja sairaanhoitajien, palkkaus ei vastaa koulutusta ja koko ajan lisääntyvää työn vaativuutta. Kuvituskuva: Shutterstock

    Työmarkkinakentässä valmistaudutaan syksyn neuvottelukierrosta varten. Hoitajajärjestöt Tehy ja SuPer ovat ilmoittaneet tavoitteekseen palkankorotukset ostovoiman parantamiseksi sekä julkisen sektorin lomarahaleikkausten perumisen. Myös muut Kunta-alan pääsopijajärjestöt kertoivat palkankorotusvaatimuksistaan yhteisessä tiedotteessaan. 

    Hoitohenkilöstö saa tukea neuvottelutavoitteilleen. Esimerkiksi neuvottelujärjestö JUKO:n ja Opetusalan ammattiliitto OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen ilmaisi sairaanhoitajien jäsenillassa tukensa hoitajille toteamalla, että kenenkään korkeakoulutetun peruspalkka ei saisi olla alle 3 000 euroa.

    Tehyssä ja Superissa ilahduttiin Luukkaisen tuesta.

    - Hienoa, että koulutetun hoitohenkilöstön palkkatason parantaminen kiinnostaa laajasti ja korotuksia voidaan lähteä tavoittelemaan yhtenä rintamana. Koulutettujen alipalkattujen naisten asema ja palkkataso kunta-alalla on yhteinen asia, toteaa Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo järjestöjen tiedotteessa.

    Tehyn ja Superin mukaan lomarahaleikkausten vaikutukset ovat olleet ennakoitua suuremmat ja niillä on ollut hyvin negatiivinen vaikutus myös kansantalouteen. Leikkaus on karsinut etenkin julkisen sektorin pieni- ja keskipalkkaisten työntekijöiden arkisia hankintoja. 

    - Ei ole mitään järkeä jatkaa näin epäonnistuneeksi osoittautunutta järjestelyä vielä kahden vuoden ajan. Tästä muutkin julkisen sektorin järjestöt ovat varmasti samaa mieltä, toteaa Suomen lähi- ja perushoitajaliiton SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.  

    Lähteet: FacebookTehy, OAJ

    Mikä olisi mielestäsi riittävä palkankorotus hoitohenkilöstölle tällä neuvottelukierroksella? Kerro kommentissa mielipiteesi.

     Share

    MAINOS

    User Feedback

    Recommended Comments

    Riittävä lähtöpalkka olisi olisi 2600e. Siihen päälle työnkuvasta/vastuualueesta etc tulevat lisät + vuorolisät + ikälisät. Näin ollen vastuun ja kokemuksen kasvaessa myös palkka nousee ja riippuen vähän toimenkuvasta palkka huitelisi työuran ehtoopuolella 3500e maissa lisineen ja muine korvauksineen.

    Edited by kahvikuppi_
    Link to comment
    Share on other sites

    Lähihoitajan koulutus on Suomessa todella hyvä.Peruspalkka pitäisi vastata koulutustasoa ja työn vaativuus,eli lähtisin liikkeelle 2500€/kk + lisät.

    Link to comment
    Share on other sites

    4 minuuttia sitten, Vieras: Tax kirjoitti:

    Lähihoitajan koulutus on Suomessa todella hyvä.Peruspalkka pitäisi vastata koulutustasoa ja työn vaativuus,eli lähtisin liikkeelle 2500€/kk + lisät.

    Kyllä lähihoitajan palkka vastaa tällä hetkellä koulutustasoa ihan hyvin. Eri asia vastaako palkka sitten työnkuvaa ja raskautta.

    Link to comment
    Share on other sites

    Toivottavasti lähihoitajia ei unohdeta tässä asiassa. Yhtä tärkeää työtä mekin teemme eikä aina vain sairaanhoitajia ylistetä.

    Link to comment
    Share on other sites

    3000e/kk (peruspalkka ilman lisiä) olisi kohtuullinen palkka sairaanhoitajalle..nyt peruspalkka 2500e, verojen jälkeen jää 1700..siitä menee menot..ei jää juuri mitään käteen 😓

    Link to comment
    Share on other sites

    Juu kyllä, toivottavasti lähäreitä ei unohdeta sitten näissä. Työ on ihan yhtä raskasta, itseasiassa kenttähoitajilla raskaampaa kun esim tk päivystyksessä istuvilla sairaanhoitajilla. Tämä pitää ratkaista tasapuolisesti eikä vain toista ammattiosastoa suosien, yhtälailla tärkeää työtä molemmilla ammattiosaajilla.

    Link to comment
    Share on other sites

    Kyllä kiitos palkankorotus olisi enemmänkin kuin tervetullut. 1876€/kk peruspalkka, ja siihen lisät päälle. Ei paljon naurata tilipäivänä. :(

    Toivottavasti myös yksityisillä työskentelevien palkkoihin kiinnitettäisiin huomiota.

    Link to comment
    Share on other sites

    Jos uutisessa mainitaan palkankorotus ja saikkarit, mutta ei lähäreitä, marinaa. Jos uutisessa mainitaan palkankorotus ja lähärit, mutta ei saikkareita, marinaa. Taidan hakea popkornit ja uskoa palkankorotukseen, kun se näkyy tilinauhassa. 

    Link to comment
    Share on other sites

    Guest Tk päivystyksessä istuva

    Posted

    22 minuuttia sitten, Vieras: Dottt kirjoitti:

    Juu kyllä, toivottavasti lähäreitä ei unohdeta sitten näissä. Työ on ihan yhtä raskasta, itseasiassa kenttähoitajilla raskaampaa kun esim tk päivystyksessä istuvilla sairaanhoitajilla. Tämä pitää ratkaista tasapuolisesti eikä vain toista ammattiosastoa suosien, yhtälailla tärkeää työtä molemmilla ammattiosaajilla.

    Tervetuloa kokeilemaan tk päivystystä jonne voi tulla mitä vain milloin vain. Työmäärään ja potilasmäärään sekä -materiaaliin et pysty itse mitenkään vaikuttamaan, minkäänlaista maksimimäärää tai tiettyä potilasmateriaalia ei ole toisinkuin osastolla vuodepaikat & osaston tyyppi=selkeä kiintiö & ala/materiaali. Et pysty ennalta suunnittelemaan työtäsi, koskaan et tiedä mitä eteen tulee. Näistä syistä osaamisen ja tietopohjan tulee olla vakaalla ja laajalla perustalla. Jatkuvia muutoksia työtempoon ja työn vaativuuteen. Henkinen kuormittavuus hyvinkin korkea asiattomien, joskus myös aggressiivisten, jopa vaarallisten potilaiden vuoksi. Kiire myös pahimpina hetkinä hyvin eri luokkaa kuin kenttähoitajilla osastoilla. Järjetön käsite tuo "päivystyksessä istuvilla sairaanhoitajilla", eipä siellä hirveästi istuta. Riippuen toki paikkakunnasta.

     

    Itse palkka-asiaan, kuten mainittu niin korkeakoulun käyneellä ammatti-ihmisellä ei peruspalkan tulisi olla alle 3000€/kk. Toimenkuvan vaativuudesta ja vuorotyöstä lisät peruspalkkaan. Lähihoitajille lähtöpalkka 2500€/kk, tärkeää ja raskasta työtä. Kuka näitä välttämättömiä töitä kohta enää tekee kun palkkaus ei vastaa kuormittavuutta? Taitavat ja fiksut hoitajat lähtevät parempipalkkaisten ja vähemmän kuormittavien töiden perään.

    Link to comment
    Share on other sites

    16 minuuttia sitten, Janne kirjoitti:

    Jos uutisessa mainitaan palkankorotus ja saikkarit, mutta ei lähäreitä, marinaa. Jos uutisessa mainitaan palkankorotus ja lähärit, mutta ei saikkareita, marinaa. Taidan hakea popkornit ja uskoa palkankorotukseen, kun se näkyy tilinauhassa. 

    Tässä uutisessa mainittiin onneksi molemmat, niin ei pitäs tulla marinaa. Eiku.

    • Tykkää 2
    • Haha 1
    Link to comment
    Share on other sites

    Mielestäni palkka eri työpaikoissa voisi/pitäisi olla erilainen. Esim. lähihoitajan ja sairaanhoitajan erikoissairaanhoidossa vaativissa työtehtävissä tulisi saada selkeästi eri palkkaa kuin esim. hoivatyössä tai terveyskeskuksessa tai kotihoidossa. Nyt ero on ehkä kymmenissä euroissa, miksei se voisi olla sata tai kaksi sataa euroa? Siis yhtään aliarvioimatta mitään työpaikkaa, ei ole mitään järkeä että kaikki saa suurinpiirtein samaa palkkaa työtehtävistä ja vaativuudesta huolimatta. No sitten asiaan>> mielestäni lähihoitajan/perushoitajan palkka vaativissa tehtävissä olisi hyvä olla n. 2400-2500e ja sairaanhoitajan vastaavissa tehtävissä n. 2700-2800e. Siihen sitten mahd. vuoro- ja kokemuslisät päälle. En usko että monikaan valittaisi palkan pienuudesta, kun saataisiin kerralla/kahdella kunnolliset tasokorotukset. Ja nimenomaan koko alalle.

    Link to comment
    Share on other sites

    Haetaanko korotusta myös muille kun kuntapuolen lähihoitajille ja sairaanhoitajille? Palkat yksityispuolella surkeat!!!!!

    Link to comment
    Share on other sites

    Tunti sitten, Vieras: ... kirjoitti:

    3000e/kk (peruspalkka ilman lisiä) olisi kohtuullinen palkka sairaanhoitajalle..nyt peruspalkka 2500e, verojen jälkeen jää 1700..siitä menee menot..ei jää juuri mitään käteen 😓

    Samaa mieltä, 3000€ sairaanhoitajille/ terveydenhoitajille, lisät päälle.

    Link to comment
    Share on other sites

    Olen sitä mieltä että röntgenhoitajan palkan tulisi alkaa vähintään 3500e koska joudumme koko ajan käymään lisäkoulutuksissa, opettelemaan uutta tekniikkaa, kuvailemaan hankalia potilaita milloin missäkin asennossa, käytämmehän vaarallista ionisoivaa säteilyä + meiltä poistettiin sädeloma siinä 90 -luvun lopussa.

    Olisi siis aivan kohtuullista että meidän palkkamme olisi korkampi kuin sairaanhoitajan koska joudumme hallitsemaan useat eri laitetekniikat monipuolisesti ja päivystämään ei ole mitään asiaa jos et jotain osaamisalaa hallitse.

    Edited by kahvikuppi_
    Link to comment
    Share on other sites

    Guest Kotihoidossa töissä

    Posted

    Kotihoidossa työskenteleville lähihoitajille alkuun 400€/kk lisää olisi jo hyvä lähtökohta. Työn määrä vain lisääntyy ainakin lähihoitajilla. Sairaanhoitajien töitä siirretään mitä enenevissä määrin lähihoitajille. Ei kahvitaukoja. Ruokatauko jos ehtii pitää. Muuten niin mukava työ pilataan kiireellä ja alhaisella palkalla. 

    Link to comment
    Share on other sites

    20 minuuttia sitten, kahvikuppi_ kirjoitti:

    Olen sitä mieltä että röntgenhoitajan palkan tulisi alkaa vähintään 3500e koska joudumme koko ajan käymään lisäkoulutuksissa, opettelemaan uutta tekniikkaa, kuvailemaan hankalia potilaita milloin missäkin asennossa, käytämmehän vaarallista ionisoivaa säteilyä + meiltä poistettiin sädeloma siinä 90 -luvun lopussa.

    Olisi siis aivan kohtuullista että meidän palkkamme olisi korkampi kuin sairaanhoitajan koska joudumme hallitsemaan useat eri laitetekniikat monipuolisesti ja päivystämään ei ole mitään asiaa jos et jotain osaamisalaa hallitse.

    Sairaanhoitajanko ei tarvitse päivittää osaamistaan? Me opettelemme myös jatkuvasti uutta hoitoteknologiaa, käytämme erilaisia teknisia laitetta, opettelemme uusia potilastietojärjestelmiä, kanta arkistoa, sähköisiä reseptejä ym. Päivystykseen ei ole asiaa, jos osaamistaan ei hallitse. Puhutaan esim. Ihmishengistä tässä....eikä tässä ole edes mielekästä alkaa kilpailemaan siitä, että kenellä on vaativin työ. Peruspalkka on niin surkea, että jos siihen korostus saadaan, niin loistavaa! Ollaanpa kerrankin yhtä kollegiaalisia kuin esim lääkärit ja lopetetaan tuo akkojen kateus joka ikisessä asiassa.

    Link to comment
    Share on other sites

    27 minuuttia sitten, kahvikuppi_ kirjoitti:

    Olen sitä mieltä että röntgenhoitajan palkan tulisi alkaa vähintään 3500e koska joudumme koko ajan käymään lisäkoulutuksissa, opettelemaan uutta tekniikkaa, kuvailemaan hankalia potilaita milloin missäkin asennossa, käytämmehän vaarallista ionisoivaa säteilyä + meiltä poistettiin sädeloma siinä 90 -luvun lopussa.

    Olisi siis aivan kohtuullista että meidän palkkamme olisi korkampi kuin sairaanhoitajan koska joudumme hallitsemaan useat eri laitetekniikat monipuolisesti ja päivystämään ei ole mitään asiaa jos et jotain osaamisalaa hallitse.

    ;)

    Link to comment
    Share on other sites

    Toinen röntgenhoitaja tässä. Samaa mieltä edellisen kanssa, kollegiaalisuus voi hoitoalalla olla paikoin melko hukassa. Kannattaa vetää yhtä köyttä (kuten lääkärit), niin sitä tuloksia saa aikaan. Nykyinen palkka ei vastaa enää työn vaatimuksia, ei meillä eikä sairaanhoitajilla (muut ammattilaiset mukaanlukien).

    • Tykkää 2
    Link to comment
    Share on other sites

    Guest Laitoshuoltajat myös

    Posted

    2 tuntia sitten, Vieras: Dottt kirjoitti:

    Juu kyllä, toivottavasti lähäreitä ei unohdeta sitten näissä. Työ on ihan yhtä raskasta, itseasiassa kenttähoitajilla raskaampaa kun esim tk päivystyksessä istuvilla sairaanhoitajilla. Tämä pitää ratkaista tasapuolisesti eikä vain toista ammattiosastoa suosien, yhtälailla tärkeää työtä molemmilla ammattiosaajilla.

    Sitten kun lähihoitajat käyvät 3.5-4 vuotta korkeakoulua lähihoitaja koulutuksen päälle, sitten he ovat samalla viivalla. Täysin vertailukelvottomia ammatteja keskenään koulutuksen, työtehtävän ja palkkauksen osalta. Toki molemmat ammatit ovat palkankorotuksen ansainneet, mutta niin on laitoshuoltajatkin.

    Link to comment
    Share on other sites

    Tunti sitten, Vieras: Mk76 kirjoitti:

    Haetaanko korotusta myös muille kun kuntapuolen lähihoitajille ja sairaanhoitajille? Palkat yksityispuolella surkeat!!!!!

    Tämä on totta! Ensihoitaja amk, 2% hakijoista pääsee sisään kouluun, äärimmäisen vaativa koulu/koulutus. Yksityisellä surkea sairaanhoitajan peruspalkka ja vielä osa vuorosta varallaoloa josta saa pari hassua euroa tunti! Naurettavaa...

    Link to comment
    Share on other sites

    Olen lähihoitajana kotihoidossa ja koen ettei todellakaan palkka vastaa työn vaativuutta. Ensinnäkin kun työtä tehdään yksin asiakas käynneillä ja toisekseen kaikki se vastuu ja työmäärä niin jos palkka lähtisi edes2300-2500 ja siihen päälle lisät niin se olisi jo jotain

    Link to comment
    Share on other sites

    2 tuntia sitten, Vieras: Dottt kirjoitti:

    Juu kyllä, toivottavasti lähäreitä ei unohdeta sitten näissä. Työ on ihan yhtä raskasta, itseasiassa kenttähoitajilla raskaampaa kun esim tk päivystyksessä istuvilla sairaanhoitajilla. Tämä pitää ratkaista tasapuolisesti eikä vain toista ammattiosastoa suosien, yhtälailla tärkeää työtä molemmilla ammattiosaajilla.

    Höpöhöpö... itse olin lähihoitajana kotihoidossa ja käteen jäi n 2000 mikä oli mielestäni perushoidosta hyvä palkka. Nyt päivystyksessä sairaanhoitajana työ ei todellakaan ole istumista vaan paljon raskaampaa.. päivät vastataan ihmishengistä ja juostaan pää kolmantena jalkana. työn kuva todelka paljon vaativampi. Minun kokemana osastohoitoon/kotihoitoon/kansantautihoitoon yms kaikista vaativin...

    Link to comment
    Share on other sites

    Guest LähäriSHopiskelija

    Posted

    Ihan oikeesti. Kaikki hoitoalalla työskentelevät ovat vähän palkkansa ansainneet ja sitä tulisi lisätä kaikille! Mut luin kommentteja ja jokaisessa on "minä minä minä! Entäs minä!? Kun minä olen sitä ja tätä enemmän kuin tuo!" Palveleeko ketää tommonen ittesä nostaminen? Voin sanoo et olin kotihoidos 4,5 vuotta ja rankimman lähäriduunini olen siellä tehnyt! Erikoissairaanhoidossa joutaa välillä istumaankin. Että turhaan naakat nalkutatte kuinka itse ansaitsette enemmän palkkaa ku toinen. Kaikkia meitä tarvitaan ja ihan varmasti yhtä tärkeitä ollaan laitsarii myöten! Täällä ollaan toisia varten hoitotyötä tekemässä.

    Link to comment
    Share on other sites

    Tunti sitten, kahvikuppi_ kirjoitti:

    Olen sitä mieltä että röntgenhoitajan palkan tulisi alkaa vähintään 3500e koska joudumme koko ajan käymään lisäkoulutuksissa, opettelemaan uutta tekniikkaa, kuvailemaan hankalia potilaita milloin missäkin asennossa, käytämmehän vaarallista ionisoivaa säteilyä + meiltä poistettiin sädeloma siinä 90 -luvun lopussa.

    Olisi siis aivan kohtuullista että meidän palkkamme olisi korkampi kuin sairaanhoitajan koska joudumme hallitsemaan useat eri laitetekniikat monipuolisesti ja päivystämään ei ole mitään asiaa jos et jotain osaamisalaa hallitse.

    Leikkurissa ja päivystyksessä työskentelevä joutuu myös jatkuvasti opettelemaan uusia laitteita ja ohjelmia. Kirjaaminen on iso osa työtä! Rtg potilaat ei kauan ole vaikka olisivatkin raskaita...

    Link to comment
    Share on other sites

    Sh 3000, lh 2500 lähtöperuspalkka. Lisäksi lisät ja työpaikan työn vaativuuden arvioon perustuva lisä. Olen töissä VSSHP jossa sh peruspalkka ei ole edes 2500 vaativimmissa työpisteissä teholla, leikkurissa ja päivystyksessä. Jatkuvasti uusia ohjelmia tulee ja työn siirtoja. Yllättäen hoitajat on taas laitettu säästämään kustannuksia, lääkäreitä vähennetty ja aloitettu hoitajavastaanotot.

    Link to comment
    Share on other sites

    Toivottavasti muistetaan myös yksityisen puolen lähärit ja sairaanhoitajat.. yksityisellä puolella mulla on lh:n peruspalkka melkein 200€ pienempi kuin silloin kun olin kunnallisella ja vastuuta,sekä työtä enemmän.. henkilökuntaakin useasti vähemmän kuin kunnallisella..

    Link to comment
    Share on other sites

    Peruspalkka kotihoidon sh:na on alle 2400€/kk ja ei ole lisiä. Vastuuta on paljon. Lähihoitajien peruspalkka pienempi mutta vuorolisillä saa saman tai enemmän. Suhteessa työn vaativuuteen ja määrään rahallinen korvaus liian pieni, kotona hoidettavien kuntoisuus huolettaa.

    en ymmärrä miksi tässä keskustelussa edes lähdetään linjalle mulle mut ei muille linjalle. Hoitajien palkka on liian pieni ja peruspalkkaa tulisi nostaa tuntuvasti.

    Link to comment
    Share on other sites

    11 tuntia sitten, kahvikuppi_ kirjoitti:

    Olen sitä mieltä että röntgenhoitajan palkan tulisi alkaa vähintään 3500e koska joudumme koko ajan käymään lisäkoulutuksissa, opettelemaan uutta tekniikkaa, kuvailemaan hankalia potilaita milloin missäkin asennossa, käytämmehän vaarallista ionisoivaa säteilyä + meiltä poistettiin sädeloma siinä 90 -luvun lopussa.

    Olisi siis aivan kohtuullista että meidän palkkamme olisi korkampi kuin sairaanhoitajan koska joudumme hallitsemaan useat eri laitetekniikat monipuolisesti ja päivystämään ei ole mitään asiaa jos et jotain osaamisalaa hallitse.

    Mitenkäs tämä sun mielestä hoidetaan sitten esim niiden hoitajien kohdalla , jotka leikkaussaleissa altistuu päivittäin Näille samoille säteille? 

    Lisäksi tiedoksi, jokainen ammattiryhmä käy jatkuvasti alansa lisäkoulutuksissa,  opettelevat uutta tekniikkaa, kuormittuvat potilassiirroista/asennonlaitoista jne. Se kuuluu työnkuvaan ja on laskettuna peruspalkkaan.

    En voi suoraan verrata sh:n ja röntgenhoitajan laiteteknisiä hallittavuuksia koska en ole rtg:ssä töissä.  Ehkä sinä olet kiertänyt sairaanhoitajana eri paikkoja jotta pystyt näin kärjistetysti vertaamaan? 

    Tiesithän, että esim leikkaussaleissa on sen röntgenkuvaamisenkin lisäksi aika monen monta laitetta,ohjelmaa, siirtoa yms sen muum toiminnan lisäksi mitkä tulee hoitajan hallita. Hengityskoneesta ja lääkepumpuista turvallisiin leikkausasentoihin sekä röntgenkuvaukseen ja kaikki siltä väliltä? 

    En kyseenalaista tekemääsi työtä, siinä on varmasti paljon hallittavaa, kuten meidän jokaisen työssä, kullakin on omat haasteet mutta sitten myös ne plussat 😊

    Link to comment
    Share on other sites

    Guest Kollegiaalisuutta peliin

    Posted

    14 tuntia sitten, kahvikuppi_ kirjoitti:

    Olen sitä mieltä että röntgenhoitajan palkan tulisi alkaa vähintään 3500e koska joudumme koko ajan käymään lisäkoulutuksissa, opettelemaan uutta tekniikkaa, kuvailemaan hankalia potilaita milloin missäkin asennossa, käytämmehän vaarallista ionisoivaa säteilyä + meiltä poistettiin sädeloma siinä 90 -luvun lopussa.

    Olisi siis aivan kohtuullista että meidän palkkamme olisi korkampi kuin sairaanhoitajan koska joudumme hallitsemaan useat eri laitetekniikat monipuolisesti ja päivystämään ei ole mitään asiaa jos et jotain osaamisalaa hallitse.

    Mihin sä perustat tämän 1000e paremman kuukausipalkan rtg-hoitajalle? Miksei asiaa vois kattoo kollegiaalisemmin ja miettii niitä realiteetteja- tiedät ehkä täysin mitä sh:n työnkuvaan kuuluu? Vuodeosasto/teho-osasto/päivystys/leikkaus-sali? Oletko ollut näissä paikoissa töissä, eli tiedätkö todella mitä kaikkea sairaanhoitajalta vaaditaan? 

    Aivan, mäkään en tiedä tarkkaan mitä kaikkee rtg-hoitajan työhön kuuluu mut siksi mä en alakaan "arvojärjestämään" meitä vaan tärkeämpää olisi puhua ennemminkin yleisesti hoitoalan palkoista ja ajaa meidän kaikkien etuja.

    käsittääkseni te röntgen säteissä työskentelevät saatte siitä rahallista korvausta sen mukaan mihin säde-ryhmään kuulutte, joka on kuitenki jotain lisää siitä aiheituvasta haitasta, eli siihenkään ei vois täysin perustaa tätä "rtg on enemmän oikeutettu korkeampaan palkkaan kuin sairaanhoitaja" . Tiesithän myös että sairaanhoitajat hoitaa myös kuvauksia ja altistuu näille samoille säteille jatkuvasti esim leikkaussaleissa? 

    Link to comment
    Share on other sites

    Ei se ole ihme että meillä ei palkat nouse kun akat eivät voi vetää yhtä köyttä ja olla kollegiaalisia. Jokaiselle tärkeintä oma napa.

    Musta yleisesti ottaen kaikkien hoitoalalla olevien palkkoja tulisi nostaa, suhteutettuna koulutustasoon ja työn vaativuuteen. Tietyt kohtuulliset peruspalkat ja sitten yksiköittän työn vaativuuden arviointi. 

    Link to comment
    Share on other sites

    Noniin. Laitankin tähän viestiin nyt sen hymiön mikä unohtui aikaisemmasta. Taisi ainakin joihinkin sarkasmi osua ja upota hyvin ja mennä jopa vähän ihon allekkin.

    Tässä näin ;)

    Edited by kahvikuppi_
    Link to comment
    Share on other sites

    22 tuntia sitten, Vieras: Dottt kirjoitti:

    Juu kyllä, toivottavasti lähäreitä ei unohdeta sitten näissä. Työ on ihan yhtä raskasta, itseasiassa kenttähoitajilla raskaampaa kun esim tk päivystyksessä istuvilla sairaanhoitajilla. Tämä pitää ratkaista tasapuolisesti eikä vain toista ammattiosastoa suosien, yhtälailla tärkeää työtä molemmilla ammattiosaajilla.

    Olipas paskamaisesti sanottu, "tk päivystyksessä istuvilla sairaanhoitajajilla"!

    Sitä meidän sairaanhoitajien työ harvoin on, istumista. Kuten ei ole lähihoitajienkaan.

    No, aina riittää näitä paskanjauhajia. Joskus joku asiakas sanoi mulle puhelimessa että hoitajille ruokatunti tuntuu olevan vähän liian tärkeä asia... Huoh!

     

    Link to comment
    Share on other sites

    Vein popkornit mikroon, voisitteko vielä hetken vertailla kenellä on rankinta ja kenen kuuluisi saada enemmän liksaa? Tuo erikoissairaanhoito - kotihoito - rtg kuulostaa ihan samanlaiselta kinastelulta, kuin ensihoidossa oli vuosia, älkää olko yhtä hölmöjä. 

    Varmaan vaan värkevämpää toivoa lisää liksaa hoitajille. Mietitään sitten myöhemmin, kenellä on rankinta ja haastavinta.

    Link to comment
    Share on other sites

    Niin moni kirjoittaa tuon +lisät. On meitä päivätyötäkin tekeviä. Lisät ei koske meitä, joten palkkakin jää usein aika onnettomaksi

    Link to comment
    Share on other sites

    1 tunti sitten, Janne kirjoitti:

    Vein popkornit mikroon, voisitteko vielä hetken vertailla kenellä on rankinta ja kenen kuuluisi saada enemmän liksaa? Tuo erikoissairaanhoito - kotihoito - rtg kuulostaa ihan samanlaiselta kinastelulta, kuin ensihoidossa oli vuosia, älkää olko yhtä hölmöjä.

    Tais mennä suurimmalta osalta huumori ohite tuosta minun röntgen viestistä.

    Link to comment
    Share on other sites

    Guest Hoitoalan ammattilainen.

    Posted

    En ymmärrä miksi ihmiset keskenään rähinöi asioista joissa pitäisi olla yhdessä rintamassa vaatimassa kaikille alalla toimijoille lisää, ja kohtuullista palkkaa. Yhdessä meissä on enemmän voimaa. :)

    Link to comment
    Share on other sites

    Sairaanhoitajan peruspalkka alkaen 3000 € olisi kelvollinen , mutta tällä neuvottelukierroksella voisi tyytyä esim 200e/kk korotukseen. 

    Hoitoalan kaikki palkat ovat alakanttiin, mutta ei voi yhdenvertaistaa korkeakoulun käyneitä ja ammatin perustutkinnon suorittaneita. Ei sairaanhoitajien palkankorotusvaateissa ole kyse mistään työn fyysisestä raskaudesta, mihin osa tuntuu vertaavan lh:n ja sh:n töitä. Mielestäni lähihoitajien ja sairaanhoitajien palkankorotusvaateita ei voi perustella samoilla argumenteilla...

    Link to comment
    Share on other sites

    22 minuuttia sitten, Vieras: Sh/Eh kirjoitti:

    Sairaanhoitajan peruspalkka alkaen 3000 € olisi kelvollinen , mutta tällä neuvottelukierroksella voisi tyytyä esim 200e/kk korotukseen. 

    Hoitoalan kaikki palkat ovat alakanttiin, mutta ei voi yhdenvertaistaa korkeakoulun käyneitä ja ammatin perustutkinnon suorittaneita. Ei sairaanhoitajien palkankorotusvaateissa ole kyse mistään työn fyysisestä raskaudesta, mihin osa tuntuu vertaavan lh:n ja sh:n töitä. Mielestäni lähihoitajien ja sairaanhoitajien palkankorotusvaateita ei voi perustella samoilla argumenteilla...

    Tää on kyllä totta  Lh:n duunia väheksymättä! Harvoin missään muulla alalla ihan eri koulutuksella olevat vaativat yhdessä jotain. Ei kai jos autotehtaan insinöörit vaatis lisää palkkaa, niin millään logiikalla autoja kasaavat mekaanikot saa lisää palkkaa samalla? 

    Olisko meidän aika "erota "? 

    Link to comment
    Share on other sites

    20.9.2017 klo 18.29, Vieras: toiveikas kirjoitti:

    Minusta 2500€ alimpana lähtöpalkkana olisi kohtuullinen tavoite. 

    Lh 2400 ja sh2600

    Link to comment
    Share on other sites

    28 minuuttia sitten, lähäri75 kirjoitti:

    Lh 2400 ja sh2600

    Naurettavan pieni ero jos ajatellaan sitä että toinen on kuitenkin korkeakoulun käynyt. Kyllähän tuon palkkaeron kuuluu olla sellainen että se kannustaa lähihoitajiakin jatkopiskelemaan.

    Link to comment
    Share on other sites

    20.9.2017 klo 19.34, Vieras: Dottt kirjoitti:

    Juu kyllä, toivottavasti lähäreitä ei unohdeta sitten näissä. Työ on ihan yhtä raskasta, itseasiassa kenttähoitajilla raskaampaa kun esim tk päivystyksessä istuvilla sairaanhoitajilla. Tämä pitää ratkaista tasapuolisesti eikä vain toista ammattiosastoa suosien, yhtälailla tärkeää työtä molemmilla ammattiosaajilla.

    Kiva, nyt sitten lähärit antaa kuvaa, että sairaanhoitajat istuskelee, ja he oikeesti tekee kaiken työn??!!!!??? Tuo on iljettävää paskanjauhantaa!!!

    Link to comment
    Share on other sites

    3 tuntia sitten, kahvikuppi_ kirjoitti:

    Naurettavan pieni ero jos ajatellaan sitä että toinen on kuitenkin korkeakoulun käynyt. Kyllähän tuon palkkaeron kuuluu olla sellainen että se kannustaa lähihoitajiakin jatkopiskelemaan.

    Juuri näin. Tässä pitäisi osata suhteuttaa muihin aloihin mitä yleensä tienataan alan perustutkinnolla ja korkeakoulututkinnolla. Heitän mutulla, että esimerkiksi datanomin ja it-insinöörin palkkaero on ainakin tonnin luokkaa. Peruspalkat kautta linjan ovat kyllä alakanttiin hoitoalalla. 

    Link to comment
    Share on other sites

    Sen voisi kanssa väki huomioida että lausunto "ammatin y palkka on liian pieni" tai "ammatin y palkka pitäisi olla x" ei MITENKÄÄN sisällä mitään kannanottoa ammatin z palkkoihin...

    Link to comment
    Share on other sites

    Olen ollut 20 vuotta sairaanhoitajana erikoissairaanhoidossa. Olen kouluttautunut ja työnantajani on kouluttanut minua vuosia nykyisiin erittäin vaativiin työtehtäviin. Palkkani ei nykyisillä sopimuksilla enää nouse ja kuitenkin eläkeikään on vielä parikymmentä vuotta. Peruspalkan tulisi olla alkaen 3500€, vaikka sekin on aivan alakanttiin kun vertaa työn vaativuutta ja palkkausta muihin aloihin. Ja vaikka puhunkin sairaanhoitajien palkoista, niin toki toivon, että koko terveydenhuollon ammattikunta nostetaan yhtälailla pois palkkakuopasta. Viimeksi Tehy jäi yksin vaatimuksineen, kun muut liitot luovuttivat kesken neuvottelujen. Toivottavasti niin ei käy enää!

    Link to comment
    Share on other sites

    Guest Lh yksityisellä puolella

    Posted

    Onneksi jotkut ottivat jo esille yksityisen puolen palkat vs julkisen puolen palkat. Huima ero nimittäin, jos oikein olen laskenut niin yksityisen puolen palkka  n. 89.85% verrattuna julkiseen puoleen, ainakin ympärivuorokautisessa hoidossa.

    Vuositasolla sitten jokainen voi laskea mikä ero euroissa on. "Hieman" ihmetyttää tämä jatkuva valitus lomarahojen leikkauksista ( toki väärin sekin on). siitä huolimatta yksityinen puoli jää tuhansia euroja jälkeen julkiseen puolen vuosiansioissa. Kiva olisi kuulla Superin, Tehyn ym kanta asiaan ja mitä he aikaovat asialle tehdä.

    Link to comment
    Share on other sites

    Eikös tuo yksityinen ole kuronut aika hyvin kiinni? Itsellä on nyt TES:n mukaisessa peruspalkassa ikälisineen eroa 11,25 € / kk kunnallisen hyväksi. Lisien suhteen merkittävä etu kunnalla on, että sunnuntai alkaa jo lauantaina klo 18 ja vastaavasti oman alan yksityisen tessin mukaan vasta sunnuntaina klo 00. 

    Link to comment
    Share on other sites

    23.9.2017 klo 19.03, Julma kirjoitti:

    Eikös tuo yksityinen ole kuronut aika hyvin kiinni? Itsellä on nyt TES:n mukaisessa peruspalkassa ikälisineen eroa 11,25 € / kk kunnallisen hyväksi. Lisien suhteen merkittävä etu kunnalla on, että sunnuntai alkaa jo lauantaina klo 18 ja vastaavasti oman alan yksityisen tessin mukaan vasta sunnuntaina klo 00. 

    Mulla taas ero on 26e kunnallisen hyväksi. Että eipä tuossa nyt pääse kauheasti tuulettemaan.

    Edited by kahvikuppi_
    Link to comment
    Share on other sites

    Guest Tuleva hoitsu kommentoi

    Posted

    Työn raskauden suhteen lähärit varmasti vetävät voiton, vastuukysymyksistä voidaan keskustella ja sairaanhoitajahan takaa vain itselleen koulutuksen avulla motivoivemman ja mielenkiintoisemman työpaikan.

    Yhtä köyttä nyt kaikki hoitajat - palkka ei nyky-Suomessa määräydy todellakaan minkään koulutuksen perusteella ja koulutuksen pituudella nyt varsinkaan ei ole nykymaailmassa enää mitään merkitystä palkkauksen suhteen. Se on työ ja sen raskaus, jota kannattaa kaikkien hoitsujen korostaa!

    t. FM-pohjainen sh-opiskelija (alanvaihtaja)

    Link to comment
    Share on other sites

    Mihin olette valmiita noita huikeita palkankorotuksia tavoitellessanne? Kannattaa ehkä opetella työmarkkinoiden peruslogiikkaa. Tehyn ja Superin neuvottelijat ovat neuvottelupöydässä vain niin vahvoja kuin mihin jäsenet ovat valmiita. Nenänkaivajille ei heru hilloa.

    Link to comment
    Share on other sites

    21.9.2017 klo 11.41, Vieras: Kollegiaalisuutta peliin kirjoitti:

    Mihin sä perustat tämän 1000e paremman kuukausipalkan rtg-hoitajalle? Miksei asiaa vois kattoo kollegiaalisemmin ja miettii niitä realiteetteja- tiedät ehkä täysin mitä sh:n työnkuvaan kuuluu? Vuodeosasto/teho-osasto/päivystys/leikkaus-sali? Oletko ollut näissä paikoissa töissä, eli tiedätkö todella mitä kaikkea sairaanhoitajalta vaaditaan? 

    Aivan, mäkään en tiedä tarkkaan mitä kaikkee rtg-hoitajan työhön kuuluu mut siksi mä en alakaan "arvojärjestämään" meitä vaan tärkeämpää olisi puhua ennemminkin yleisesti hoitoalan palkoista ja ajaa meidän kaikkien etuja.

    käsittääkseni te röntgen säteissä työskentelevät saatte siitä rahallista korvausta sen mukaan mihin säde-ryhmään kuulutte, joka on kuitenki jotain lisää siitä aiheituvasta haitasta, eli siihenkään ei vois täysin perustaa tätä "rtg on enemmän oikeutettu korkeampaan palkkaan kuin sairaanhoitaja" . Tiesithän myös että sairaanhoitajat hoitaa myös kuvauksia ja altistuu näille samoille säteille jatkuvasti esim leikkaussaleissa? 

    Tuotanoin, ei välttämättä saada. Eri säteilytyöluokasta ei tule eri korvausta. Joillakin työnantajilla saattaa olla vielä olemassa rahallinen korvaus aikanaan käytössä olleesta säteilylomasta, jota ei ole ollut enää vuosiin. Kyseinen kompensaatio on hyvin pieni.

     

    Jos nyt ei lähdettäisi arvottamaan sitä, kumpi ammattilainen tekee vaativampaa työtä. Itse henk. koht. ihmettelen ja ihailen joka kerta teholla käydessäni, miten skarppina siellä täytyy sairaanhoitajan olla ja miten monta asiaa täytyy hallita. Lastenteho ja leikkurityö sitten vielä erikseen.

    Link to comment
    Share on other sites

    Tässä vaiheessa ei öidä korottaa kenenkään palkkoja.Kokonaisveroaste alemmas ja hintojen nousu seis....

    Link to comment
    Share on other sites

    Yksityisen sosiaalipalvelualan tessi on ihan surkea. Minulla kuukausiansiot 2246e ja siitä sitten verot pois. Ei kauheasti naurata kun on 4 vuotta opiskellut sh/th. 

    Nyt on todellakin saatava alan palkkoja nousemaan tai alan vaihtoa pitää alkaa harkitsemaan tosissaan.

    Link to comment
    Share on other sites

    7 tuntia sitten, Vieras: Sh/th kirjoitti:

    Yksityisen sosiaalipalvelualan tessi on ihan surkea. Minulla kuukausiansiot 2246e ja siitä sitten verot pois. Ei kauheasti naurata kun on 4 vuotta opiskellut sh/th. 

    Nyt on todellakin saatava alan palkkoja nousemaan tai alan vaihtoa pitää alkaa harkitsemaan tosissaan.

    No kvtes sh/th peruspalkka 2279e/kk. Eipä julkisellapuolellakaan paljoa tuuletella.

    Link to comment
    Share on other sites

    26.9.2017 klo 22.18, Vieras: Ihmettelijä1965 kirjoitti:

    Mihin olette valmiita noita huikeita palkankorotuksia tavoitellessanne? Kannattaa ehkä opetella työmarkkinoiden peruslogiikkaa. Tehyn ja Superin neuvottelijat ovat neuvottelupöydässä vain niin vahvoja kuin mihin jäsenet ovat valmiita. Nenänkaivajille ei heru hilloa.

    Ihmetyttää myös se, miksi monelle kelpaa liiton työttömyyskassa, mutta ei liiton jäsenyys.

    Link to comment
    Share on other sites

    Olisi todella hienoa saada yli 3000 euron kk palkkaa ja vaikka lomiakin vähän lisää, mutta mistäs rahoista ne otetaan? Toivottavasti tässä kestää realismi niin ei petytä niin pahasti. Paljon on ammatteja joissa on pidempi koulutus kuin sairaanhoitajilla, mutta palkka ei sen parempi. Hoitoalan tärkeyttä ei voi edes rahassa mitata, mutta..

    Link to comment
    Share on other sites

    20.9.2017 klo 20.15, Vieras: hoitajaX kirjoitti:

    Mielestäni palkka eri työpaikoissa voisi/pitäisi olla erilainen. Esim. lähihoitajan ja sairaanhoitajan erikoissairaanhoidossa vaativissa työtehtävissä tulisi saada selkeästi eri palkkaa kuin esim. hoivatyössä tai terveyskeskuksessa tai kotihoidossa. Nyt ero on ehkä kymmenissä euroissa, miksei se voisi olla sata tai kaksi sataa euroa? Siis yhtään aliarvioimatta mitään työpaikkaa, ei ole mitään järkeä että kaikki saa suurinpiirtein samaa palkkaa työtehtävistä ja vaativuudesta huolimatta. No sitten asiaan>> mielestäni lähihoitajan/perushoitajan palkka vaativissa tehtävissä olisi hyvä olla n. 2400-2500e ja sairaanhoitajan vastaavissa tehtävissä n. 2700-2800e. Siihen sitten mahd. vuoro- ja kokemuslisät päälle. En usko että monikaan valittaisi palkan pienuudesta, kun saataisiin kerralla/kahdella kunnolliset tasokorotukset. Ja nimenomaan koko alalle.

    Tokihan erikoissairaanhoidossa sairaanhoitajalla saattaa olla vastuullaan 4-6 potilasta vuorossa ja saa tehdä erikoisia temppuja työvuoronsa aikana, mutta hoivakodissa 40-50 asukasta saattaa olla vastuulla?  Eli mielestäsi hoivakodin sairaanhoitaja ansaitsisi pienemmän palkan sen vuoksi että työ ei ole haastavaa?

    Suosittelen hoivakodissa työskentelyä, jos olet sairaanhoitaja. Työvuorossa kun saattaa joutua hoitamaan henkilöstörekrytointia, lähettämään 1-2 asukasta äkillisesti sairaalaan, olla yhteydessä omaisiin, neuvoa ja ohjata lähihoitajia työssään, olla itse mukana perushoidossa,  huolehtia vuorovastaavana että kaikki on sujuvaa? Monella erikoissairaanhoidossa työskentelevällä saattaa työvuorossa tulla ongelmia, jos ei osaa organisoida töitään ja keskittyy vain yhteen potilaaseen.

    hoivakodissa työskentely on haastavaa ja vastuuta on runsaasti palkkaan nähden (joka siis on huono), mutta en lähtisi arvottamaan palkkoja sen mukaan missä on töissä. Kaikki työ on tärkeää ja työmäärään suhteutettuna erikoissairaanhoidon palkkoja voisi mielestäni kyllä vähentää.

    Link to comment
    Share on other sites

    Samansuuruinen peruspalkka mitä miesvaltaisilla aloilla vastaavan mittaisella koulutuksella. Siihen päälle vuoro- ja kokemuslisät:piru:

    Link to comment
    Share on other sites



    Create an account or sign in to comment

    You need to be a member in order to leave a comment

    Create an account

    Sign up for a new account in our community. It's easy!

    Register a new account

    Sign in

    Already have an account? Sign in here.

    Sign In Now

  • Similar Content

    • Millariikka Rytkösen mukaan hallituksen pitää arvioida työntekijöitä ja sote-alaa koskevien heikennysten vaikutukset budjettiriihessä. Hänen mukaansa hoitajien on jälleen taisteltava, koska hallituksen suunnitelmat vaarantavat kansalaisten hoidon ja ovat viemässä naisvaltaisia aloja pysyvästi palkkakuoppaan.
      Petteri Orpon hallitus on luomassa lainsäädäntöä, jossa vientialat määrittelisivät muiden alojen palkankorotukset. Tämä merkitsee Tehyn mukaan rakenteellisesti syrjivää lainsäädäntöä, joka veisi jatkossa mahdollisuuden palkkatasa-arvoon.
      – Meidän on jälleen taisteltava, jotta naisvaltaisia aloja ei tuomita pysyvästi palkkakuoppaan, toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, järjestön tiedotteessa.
      Hallitusohjelmassa on Tehyn mielestä monia muitakin heikennyksiä, jotka vaikuttavat sosiaali- ja terveysalan työntekijöihin.
      Lisäksi sote-rahoitusta ollaan kiristämässä merkittävästi, mikä heikentää kaikkien kansalaisten sosiaali- ja terveyspalveluita ja hoitoon pääsyä hyvinvointialueilla.
      Rytkönen edellyttää, että hallitus miettii vakavasti ensi viikon budjettiriihessä kaikkien heikennysesitystensä vaikutuksia sote-alaan. Jos rahoitus kiristyy suunnitellusti, kansalaisten perusoikeuksia jää toteutumatta, kun kansalaiset eivät pääse hoitoon.
      Hyvinvointialueet ovat jo nyt ilmoittaneet merkittävistä rahoitusvajeista ja henkilöstöä koskevista säästötarpeista samaan aikaan, kun hoitovelka ja jonot ovat yhä valtavat. Esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialue käynnistää koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut, joiden tarkoitus on vähentää 500 henkilötyövuotta.
      – Kaikkiaan heikennysten lista on mykistävä. Vientialat määräävät muiden palkat, määräaikaiset työsopimukset vuodeksi ilman perusteita, suojelutyötä koskevan lainsäädännön kiristäminen, irtisanomissuojan heikentäminen, ensimmäisen sairauspoissaolopäivän palkattomuus, ympärivuorokautisen hoidon 0,7 mitoituksen lykkääminen ja aikuiskoulutustuen lakkauttaminen. Ja samassa hallitusohjelmassa kuitenkin kannetaan huolta sote-henkilöstön riittävyydestä. Hyvin ristiriitaista, Rytkönen toteaa.
       
      Lue lisää...
    • Vahinkoilmoitusten määrä on koronapandemian jälkeen vakiintunut 9 200–9 400 tapauksen vuositasolle, tiedottaa Potilasvakuutuskeskus.
      Tammi–kesäkuussa 2023 uusia vahinkoilmoituksia tehtiin 4 618, mikä on suunnilleen sama määrä kuin vuonna 2022 vastaavana ajanjaksona (4 594). Tuoreimmat vahinkoilmoitusluvut eivät kerro tuoreinta tietoa tapahtuneista potilasvahingoista, sillä potilaalla on kolme vuotta aikaa tehdä vahinkoilmoitus. Vuonna 2023 ratkaistu vahinko voi siis olla sattunut jo useita vuosia aiemmin.  
      Yhden vahingon käsittelyaika on useita kuukausia. Kun potilas on tehnyt vahinkoilmoituksen, hankkii Potilasvakuutuskeskus tapaukseen liittyvät asiakirjat ja asiantuntijalääkärin lausunnon. Alkuvuonna 2023 ratkaistuista tapauksista vain reilut 7 % oli ilmoitettu vuonna 2023. 
      - Vahinkoasioiden ratkaisemiseen kuluvaa aikaa on aktiivisesti pyritty lyhentämään, ja tämä näkyy alkuvuonna annettujen ratkaisujen määrässä. Vahingon korvattavuudesta annettiin 5 380 ratkaisua, eli yli tuhat ratkaisua enemmän kuin vuotta aiemmin (4 191), kertoo Potilasvakuutuskeskuksen johtaja Minna Plit-Turunen.   
      Neljännes vahinkoilmoituksista johtaa korvauksiin 
      Potilasvahinkoja korvataan lainsäädännön antamissa raameissa. Potilasvahinkoja korvattiin alkuvuoden aikana yhteensä 1 251. Jonkin laissa säädetyistä korvausperusteista arvioitiin täyttyvän noin joka neljännessä (24,3 %) ratkaistuista tapauksista. Korvauksenhakijoista 28 % sai myönteisen ratkaisun vähintään yhden ilmoittamansa tapauksen osalta.   
      Hylkäävissä ratkaisuissa perusteluna oli useimmin se, ettei ilmoitetun haitallisen seurauksen katsottu johtuneen annetusta hoidosta, tai että hoidon katsottiin olleen asianmukaista, mutta seuraus ei siitä huolimatta ollut vältettävissä.  
      - Potilaan tai terveydenhuollon ammattilaisen ei tarvitse tietää, milloin kyse on korvattavasta potilasvahingosta, vaan Potilasvakuutuskeskuksen asiantuntijat ratkaisevat lainsäädännön perusteella, onko kyse korvattavasta vahingosta. Potilasvahinkoina ei korvata pahaa mieltä, potilaan kokemaa huonoa kohtelua tai sitä, että potilas ei asianmukaisesta hoidosta huolimatta parane, Plit-Turunen selittää. 
      Yli yhdeksän kymmenestä (94 %) korvatuista vahingoista oli ns. hoitovahinkoja. Niissä korvausperusteena on, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi menetellyt tilanteessa toisin, ja siten välttänyt vahingon. 
      - Terveyden- ja sairaanhoitoon liittyy aina riskejä. On selvää, että myös virheitä ja vahinkoja sattuu kaikille, eikä ammattitaitoisin ja kokeneinkaan ammattilainen voi niitä täysin välttää. Vahingoista kuitenkin voi ja pitää ottaa opiksi. Potilasvahinkojen avoin, syyllistämätön ja systemaattinen käsittely terveydenhuollon toimintayksikössä on syytä ottaa osaksi jokaisen toimintayksikön laatu- ja potilasturvallisuustyötä, jotta vältettävissä olevat virheet voidaan jatkossa välttää, Plit-Turunen muistuttaa. 
      Korvausten yhteisvaikutus yhteiskunnalle mittava 
      Vahingonkorvauksia maksettiin alkuvuonna yhteensä 13,7 miljoonaa euroa, ja koko potilasvakuutusjärjestelmästä aiheutuneet kustannukset olivat yhteensä 21,2 miljoonaa euroa. Kustannukset yhteiskunnalle ja vaikutukset vahinkoa kärsineille ovat luonnollisestikin olleet vielä paljon tätä suuremmat. Suurin yksittäinen korvauslaji tammi–kesäkuussa 2023 oli ansionmenetyskorvaus 45 %:n osuudella. 
      Lue lisää...
    • Tehy kysyi sote-alan ammattilaisilta näkemyksiä kansainvälisestä rekrytoinnista ja työperäisestä maahanmuutosta. Selvityksestä käy ilmi, että työyhteisöissä ei ole tarpeeksi valmiuksia ottaa vastaan ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä. Ulkomaalaistaustaiset hoitajat kertovat kokeneensa rasismia ja syrjintää.
      Selvitykseen vastasi 18 618 Tehyn jäsentä, joista 17 679 oli hoitajia ja 939 hoitotyön johtajia. Vastaajista 4 % kertoi syntyneensä muualla kuin Suomessa ja 3 % joko toisen vanhempansa tai molempien vanhempiensa syntyneen muualla kuin Suomessa.
      Selvityksessä kysyttiin ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrästä sote-alalla, työvoiman riittävyydestä ja hoitajapulan ratkaisuista, työpaikkojen valmiudesta vastaanottaa ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä, työntekijöiden tasapuolisesta kohtelusta ja monikulttuurisuudesta työpaikoilla.
      Vastauksista käy ilmi, että työyhteisöt eivät ole valmistautuneet riittävän hyvin vastaanottamaan ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä. Vain 16 % kaikista vastanneista kertoo, että valmistautumista on toteutettu työpaikalla. Suurin osa vastaajista (60 %) ei tiedä onko valmistautumista tehty ja 23 % vastaa, että sitä ei ole tehty.
      Hoitotyön johtajien ja työntekijöiden vastauksissa on merkittävä ero. Hoitotyön johtajista 46 % sanoo, että työpaikalla on valmistauduttu vastaanottamaan ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä, mutta työntekijöistä vain 15 % oli samaa mieltä.
      – Ulkomaalaistaustaisen hoitohenkilöstön vastaanottamiseen ei ole panostettu tarpeeksi työyhteisöissä. Työntekijät eivät tunne työpaikkansa toimenpiteitä liittyen monikulttuurisuuteen ja ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden rekrytointiin. Tässä on iso työsarka työnantajille, toteaa Millariikka Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Vastaajat ehdottivat, että varautumista voidaan toteuttaa mm. ulkomaalaistaustaisten hoitajien kielitaidon varmistamisena, antamalla enemmän aikaa perehdytyksiin ja järjestämällä työyhteisössä monikulttuurisuuskoulutusta.
      Monikulttuurisuus ja työvoiman rekrytointi osana työyhteisöjen arkea on siksikin tärkeää, että kyselyyn vastanneista yli puolet (51 %) vastasi, että työpaikalla on tällä hetkellä ulkomaalaistaustaisia hoitajia.
      Uudenmaan alueella ulkomaalaistaustaisia hoitajia on selvästi muuta maata enemmän. Esimerkiksi HUS-yhtymässä (Helsingin kaupungin ja muun Uudenmaan hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon yhtymä) 73 % vastanneista, Helsingin kaupungilla sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella 72 % ilmoitti, että työpaikalla on ulkomaalaistaustaisia hoitajia. Muualla Suomessa heitä (46 %) on selkeästi vähemmän kuin pääkaupunkiseudulla.
      Ulkomaalaistaustaiset hoitajat kokevat rasismia ja syrjintää
      Kyselyyn vastanneista valtaosa (64 %) kertoi, että työntekijöiden kohtelu on tasa-arvoista, mutta 24 % vastasi tähän kieltävästi.
      Vastauksissa on selvä ero sen suhteen, onko vastaaja itse ulkomaalaistaustainen vai ei. Ulkomaalaistaustaisista vastaajista 38 % oli sitä mieltä, että kohtelu työpaikolla ei ole tasa-arvoista. Heidän kokemuksensa tasa-arvoisesta kohtelusta oli selvästi heikompi kuin muilla vastaajilla.
      Epätasa-arvoinen kohtelu oli ulkomaalaistaustaisten hoitajien mukaan esimerkiksi osaamisen vähättelyä (24 %), lomien ja työvuorojen epätasaista jakautumista (21 %), rasistisuutta ja ennakkoluuloisuutta (20 %), työtehtävien ja vastuualueiden epäreilua jakautumista (14 %), kielitaitoon perustuvaa syrjintää (11 %), sosiaalisiin suhteisiin (11 %) tai asemaan perustuvaa syrjintää (8 %).
      Rytkösen mukaan kyse on rasismista ja vastaajien kuvaamasta alentavasta, nöyryyttävästä kohtelusta, joka pitää ehdottomasti saada loppumaan.
      – Osasyynä rasismiin saattaa olla se, että työnantajat eivät ole riittävästi valmistautuneet ulkomaalaistaustaisten hoitajien vastaanottamiseen eikä työyhteisöjä kouluteta monikulttuurisuuteen. On katsottava peiliin niin yhteiskunnassa, työelämässä kuin ammattijärjestöissäkin, jotta ulkomaalaistaustaiset hoitajat kokevat itsensä tervetulleiksi ja jäävät Suomeen.
      Ongelmaan on puututtava siksikin ripeästi, että Suomi kilpailee sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista, joista on huutava pula koko maailmassa. On arvioitu, että maailmassa puuttuu yli 10 miljoonaa sairaanhoitajaa ja kätilöä. Tämän lisäksi on pulaa muista sote-alan työntekijöistä.
      – Me Tehyssä toivotamme tervetulleiksi sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset muista maista. Työnantajien on lisättävä veto- ja pitovoimaa eli yksinkertaisesti parannettava työoloja ja palkkausta, jotta alalle saadaan lisää hoitajia alalle niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.
      Kyselyn toteutti Tehyn toimeksiannosta Aula Research. Kyselyn vastausprosentti oli 18 ja se toteutettiin maaliskuussa 2023 sähköisenä kyselynä.
      Lue lisää...
    • Uudessa lastensairaalassa työskennelleen sairaanhoitajan työsuhde on purettu lääkevarkausepäilyn vuoksi, HUS kertoo tiedotteessaan. Varkaudesta on tehty rikosilmoitus poliisille.
      Lääkevarkausepäily tuli ilmi HUSin oman valvontatoiminnan avulla. Epäily heräsi keväällä ja tehostetun seurannan perusteella epäilykset varmistuivat nyt elokuun lopussa. Lääkkeet oli tarkoitettu potilaiden kivunlievitykseen.
      Työntekijän työsuhde purettiin välittömästi. HUS pitää tapausta erittäin valitettavana. Se on tehnyt asiasta ilmoitukset poliisille ja Valviraan. HUS ei voi kommentoida tapausta enempää poliisitutkinnan ollessa kesken.
      Lue lisää...
    • Tehy järjestää mielenosoituksen hallitusohjelman heikennyksiä vastaan ja sote-alan pelastamiseksi Helsingissä keskiviikkona 20.9. Hallitusohjelmaan sisältyvät työntekijöiden oikeuksien rajut heikennykset ja sote-rahoituksen kiristäminen syventävät toteutuessaan sote-kriisiä ja pahentavat hoitajapulaa, sanoo Tehy tiedotteessaan.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kertoi jo muutama viikko sitten julkisuudessa, että järjestö tulee tekemään kaikkensa estääkseen maan hallituksen naisvaltaista sote-alaa uhkaavat suunnitelmat. Hallitusohjelman kipukohtia käsiteltiin myös Tehyn hallituksen kokouksessa tänään.
      Hallitusohjelman mukaan lakia työriitojen sovittelusta muutetaan siten, että valtakunnansovittelijan tai sovittelulautakunnan sovintoehdotuksilla ei voi ylittää ns. yleistä linjaa. Lainsäädäntö estäisi jatkossa, että naisvaltaiset alat voisivat työtaistelulla tavoitella miesvaltaisia aloja suurempia palkankorotuksia.  Hallitusohjelma sisältää myös kirjauksen lainsäädännöstä, jolla turvataan suojelutyön järjestäminen ristiriitatilanteissa, mikä tulisi rajoittamaan suoraan sote-alan työtaisteluoikeutta.
      Tehyn mukaan hallitusohjelmaan on kirjattu useita muitakin vakavia heikennyksiä työlainsäädäntöön. Esimerkiksi enintään vuoden määräaikainen työsopimus ei vaatisi erityistä perustetta, mikä merkitsisi raskaussyrjinnän edelleen lisääntymistä naisvaltaisella alalla.
      – Suunnitteilla on rakenteellisesti syrjivä lainsäädäntö, jolla hallitus työntää naisvaltaiset alat ikuiseen palkkamonttuun. Todistamme pian tasa-arvon loppua Suomessa, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen tiedotteessa.
      Lisäksi sote-rahoitusta uhkaa miljardiluokan kiristys tilanteessa, jossa hyvinvointialueiden talous on valmiiksi pahasti alijäämäinen, hoitovelka valtava ja valmius kohdata uusia kriisejä kysymysmerkki. Tässä tilanteessa sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusta pitäisi vahvistaa eikä rapauttaa.
      Tehy pitääkin hallituksen aikeita erittäin riskialttiina. Muualla Euroopassa on koronapandemian jälkeen pyritty vahvistamaan julkista terveydenhuoltoa, jotta yhteiskunnat olisivat paremmin varautuneita tuleviin kriiseihin ja uusiin pandemioihin. Terveydenhuollon on pakko toimia myös poikkeusoloissa.
      Rytkösen mukaan on vaikea ymmärtää, miksi maan hallitus haluaa omilla toimillaan näin voimakkaasti heikentää naisvaltaisen sote-alan ja hoitajien asemaa.
      – Saavutimme viime vuonna sote-alan palkkausta ja työoloja tuntuvasti parantavan sopimusratkaisun, jonka avulla mm. hoitajapulaa on mahdollista helpottaa. Nyt hallitus on viemässä heikennysesityksillään mattoa alta. Kirjaukset mm. hoitojonojen purkamisesta tai alan vetovoiman parantamisesta ovat sanahelinää, jos samalla rahoitusta karsitaan ja hoitajien oikeuksia rajusti heikennetään, sanoo Rytkönen.
      Rytkönen muistuttaa, että kaikki työntekijöitä koskevat heikennykset on myös kirjattu hyvin konkreettisesti hallitusohjelmaan, jolloin työlainsäädäntöä koskeva kolmikantainen valmistelu on jäämässä muodollisuudeksi.
      – Olen kuullut useasti, ettei hallitus ole työmarkkinaosapuoli. Kummallista, että hallitus kuitenkin istuu työmarkkinapöytään usein siinä tilanteessa, kun työntekijöiden oikeuksia halutaan kaventaa. Orpon hallitus on tekemässä tässä lajissa ennätyksen. Mihin tarvitaan enää Etelärantaa, kysyy Rytkönen.
      Tapahtuman tiedot
      Mielenosoitus hallitusohjelman heikennyksiä vastaan ja sote-alan pelastamiseksi keskiviikkona 20.9.2023 klo 16.00 alkaen Rautatientorilla, josta marssitaan eduskuntatalolle. 
      Lisätietoja: www.tehy.fi/mielenosoitus
      Lue lisää...
    MAINOS
×
×
  • Create New...