Jump to content
MAINOS

Hoitajien hätähuuto – ”Esimies ei ole käynyt paikan päällä neljään viikkoon”


Sairaanhoitajaliiton koronkyselyn mukaan hoitajien huoli ja epätoivo kentällä kasvaa. On kova huoli suojaimista ja sitä kautta työ- ja potilasturvallisuudesta. Potilaan, kollegan ja oma sekä läheisten terveenä ja hengissä säilyminen huolestuttaa.

Sekä sairaanhoitajat että esimiehet kyselevät yhä enemmän tuen, oikeudenmukaisuuden ja kohtuullisuuden perään.  Esimiesten vastausten määrä on noussut. Lähiesimiehet ovat kovilla. Osassa vastauksia ollaan todella vihaisia ja ajatukset alanvaihdosta ovat selvästi vahvistuneet. Sairaanhoitajilla on myös kova huoli siitä, saavatko he pitää vapaapäivänsä ja lomansa.

"Pääsiäisen aikana tilattiin ruumisauto aika monta kertaa. Kävin keskusteluja ja tein päätöksiä, jotka olisivat kuuluneet lääkärille. Olisimme tarvinneet tukea ja apua. Tämä aika jää kyllä kummittelemaan mielen sopukoihin.”

”Esimies kertoi eilen, että kesälomia voidaan antaa lyhyelläkin varoitusajalla esimerkiksi 3–5 päivän pätkissä ja tarvittaessa voidaan myös määrätä lomalta töihin 24 h kuluessa.”

”Oma esimies ei ole käynyt yhtään kertaa paikan päällä neljään viikkoon.”

”Lomat peruttu ja voivat siirtyä syksyyn sanoo esimies. Miten se on mahdollista?!? Koska olen vaihtanut työpaikkaa, niin viimeisin kesäloma oli syksyllä 2018. En jaksa. Työnantaja sanoo, että minut voidaan siirtää toiseen yksikköön töihin sadan kilometrin päähän, jos siellä ilmenee koronaa ja sairaanhoitajista on pula."

”Kannatte huolta jäsenistänne, jotka tekevät arvokasta hoitotyötä. Toivon, että annatte tuen myös meille, jotka omassa johtamistyössään haluavat toimia ammattimaisesti. Ministeriö ajoi meidät johtajat ahdinkoon.”

”Tunnelmat on aika ahdistavia esimiesnäkökulmasta katsottuna. Suojanaamareita ei juuri ole antaa hoitajille ja nyt tuli ommeltuja kasvosuojia koekäyttöön. En taida tarjota niitä hoitajille. Pelottaa minkälaisia syytteitä alkaa sataa, kun ensimmäinen hoitaja tai asukas kuolee suojan puutteen takia.”

”Ei millään muulla toimialalla voida kuvitellakaan, että kriisitilanteessa toimintaa organisoidaan ja johdetaan muun työn ohessa!?”

Sairaanhoitajaliiton koronkysely on ollut avoinna maaliskuun puolivälistä asti. Kyselyn vastauksia on tähän mennessä analysoitu ja julkistettu kolmessa erässä. Kun Sairaanhoitajaliitto edellisen kerran (17.4.) tiedotti kyselyn tuloksista (noin 700 vastausta), sairaanhoitajien vastaukset lähes tuplaantuivat (noin 1300 vastaukseen) seuraavan kolmen päivän aikana.

Sairaanhoitajat voivat kertoa liitolleen tunnelmia ja kokemuksia täällä.

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

Guest Yks vaan

Posted

Olen nähnyt oman esimieheni viimeksi noin 2v sitten.

tähdenlento

Posted (edited)

Esimies vaihtui. Uutta ei saa edes puhelimella kiinni, vaikka tekee etätöitä. Tosi kummallista ja huonoa johtamista. Miksi kukaan ei puutu epäkohtiin.

Edited by tähdenlento
Tonisen Kata

Posted

Onpa kummallista. Taitaa olla tosi ammattitaidoton ja kykenemätön esimieheksi. Eikö ole kehityskeskusteluja ole pitänyt? Voi kunpa joskus kuulisi nykyesimiehistä jotakin positiivista! Kaikki tuntuvat vain enemmän tai vähemmän kusipäiltä. Eipä kyllä itselläkään mitää hyvää sanottavaa, pärjäisin ilmankin. 

Guest Ärtynyt ja kovasti

Posted

On käsittämätöntä miten aikana, jolloin joukkoja pitäisi johtaa edestä, esimiehet härskisti jättävät alaisensa oman onnensa nojaan. Kyseessä on joko typeryys tai pelkuruus, eikä kumpikaan niistä ole mikään puolustus. 

Alan johtamisongelmat paljastuvat lopullisesti kriisiaikoina. Monet esimiehet eivät sovi töihinsä, joten heidät pitäisi erottaa. Jopa armeijassa on koodina, että omia ei jätetä, mutta hoitoalalla, jonka pitäisi olla nimenomaan yhteenpuhaltamisen esimerkki, alaiset jätetään tylysti oman onnensa nojaan. Tämä on anteeksiantamatonta ja haluan muistuttaa tällaisia esimiehiä, että teitä ei kunnioita kukaan - enää koskaan.

Guest Lähiesimiehet pannaan!

Posted

Samat kokemukset, kuin ärtynyt ja kovasti.

Ennen koronaa näki, millainen lähiesimies oli ja koronan aikana vain huonontunut.  Minä-asenne edellä ja suosikit. Eli suorastaan kusettaa vanhempia hoitajia kylmästi tai omaa egoa potkittaa tai onko jo vallan käyttö  ihan kyseessä? Lisäksi johtajan sana ei paina mitään, vaan lähiesimies tekee mitä haluaa.  Niin karsea henkilö, kun olla ja saattaa.  Lähiesimiehen työskentely ihan lapsen kengissä, niin olematonta. Pahin lähiesimies mihin olen törmännyt vähän aikaan. Pelko tuli, ovatko kaikki samanlaisia nykyisin? Työkaverini sai paniikkihäiriön, kiitos lähiesimiehen käytöksen. 

Lopetti työt välittömästi. ja vaihtoi alaa. Moni ex. työkaveri on lyhyeen ajan sisällä vaihtaneet alaa, juuri näiden epäpätevien lähiesimiesten takia.

Koeajalla oli ihan siedettävä, mutta 6kk:n päästä näytti mahtinsa välittömästi.  Kuka täällä käskee/ määrää? Hyvät kokeneet hoitajat  kävelevät ovet paukkuen ulos tai jäivät sairauslomalle.  Eräs määräaikainen hyvä hoitaja savustettiin juuri tällä  pois. Kylmä selän takana puukotus. Kuinka naisvaltaisella työpaikoilla näkyy; PAHUUS toisia työntekijöitä kohtaa kasvaa koko ajan ja lähiesimiehet eivät viitsi puuttua asiaa. 

Kouluttomat, suorastaan valheen omaavat nuoret jääräpäiset jäävät. ketkä eivät osaa edes perusasioita käytännössä. Mm. suihkutustilanne kesti  3h ja 2 epäpätevää hoitajaa yhden asukkaan kanssa. eli yhteensä 6h.  Lisäksi jättivät puhtauspetauksen tekemättä, tässä ajassa. Hermot meni yhdeltä vakituiselta hoitajalta aamuvuorossa.

 Sama kuin hakkaisi päätä seinää näiden kanssa ikää on melkein 30v, minä olen oikeassa vaan ja te ette mitään asenne päällä. 

Ei, ikinä enää 20-35v lapsellista lähiesiestä, joka ei osaa käyttää omaa tervettä maalaisjärkeä vaan aika menee " kusettamiseen" vanhempia hoitajia kohtaan.

Nähty omin silmin , mikä arvostus on koulutetulla hoitajalla ja ihan kouluttamaton , joka sanelee mitä tehdään ja milloin viitsii työskennellä.   Sen työpaikan menoa ja yksikään koulutettu ei hae sinne töihin. Työ ei edes ollut raskasta, vaan aikaa oli ja leppoisaa oli.  Työaika meni vain näiden tyhjän toimittajien työn korjaamiseen ja heille palkka juoksee... Oman egon parantamiseen ja oman älypuhelimeen käytössä. Johtajan selän takana ja lähiesimiehen vieressä ollessa. 

Lisäksi jäi kiinni " kotirauhan" häiritsemisestä, laitteli viestiä työhön keskellä yötä, omin luvin. Työaika meni näihin, mutta ei työntekoon. Jäi totaalisesti kiinni johtajan ansiosta.

Taas vakituinen, leikki pomoa.

Lisäksi tiesi aina mitä oli tapahtunut aamu- ja iltavuoron aikana, vaikka EI näkynyt koskaan näissä työvuoroissa työpaikalla?

Kiusaaminen on päivän sana työpaikalla ja nämä nuoret lähiesimiehet suosivat sitä asukkaiden kustannuksilla.

Ilman  näitä lähiesimiehiä moni hoitopaikka pärjäisi paljon paremmin.



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Empatia-analytiikkayhtiö NayaDayan toteuttama tutkimus paljastaa suomalaisten hoitajien aikeet koronavirusrokotteen ottamista kohtaan. Tutkimuksen otoksesta (N=1001) seitsemän prosenttia oli hoitajia, sairaanhoitajia tai muita terveydenhuollon ammattilaisia. Yli puolet heistä (57 %) aikoo ottaa rokotteen, 14 % aikoo kieltäytyä, epävarmoja on 17 %. Loput 12 % on rokotteen jo saanut. Tutkimus toteutettiin tammikuussa.
      Covid-19-rokotuksen herättämät tunteet jakautuvat terveydenhuollossa: positiiviset ja negatiiviset tunteet ovat yhtä yleisiä (molempia 44 %). Yli joka kymmenes (11 %) ei koe tunteita lainkaan – tulos tarkoittaa merkityksettömyyttä.
      Yleisimmät tunteet rokotteen ottamista kohtaan terveydenhuollossa ovat pelko (33 %) ja helpotus (33 %). Suoran kysymyksen perusteella selvästi yli puolet (57 %) aikoo ottaa rokotteen, 14 prosenttia aikoo kieltäytyä, 12 prosenttia on jo ottanut rokotteen, ja 17 prosenttia ei osaa sanoa, miten aikoo toimia.

      Negatiivisia tunteita kokevista terveydenhuollon työntekijöistä noin joka kolmas ilmoittaa ottavansa rokotteen. Lähes kaksi kolmannesta heistä aikoo kieltäytyä tai ei tiedä, mitä aikoo tehdä.
      –  Pandemian hoitamisen kannalta on keskeistä, miten terveydenhuollon henkilöstö suhtautuu koronarokotteen ottamiseen. Negatiiviset tunteet, etenkin pelko, ovat tutkimuksemme mukaan yleisimpiä terveydenhuollossa kuin muiden kansalaisten keskuudessa. Tulos on ymmärrettävä, kun otetaan huomioon, että terveydenhuollon ammattilaiset joutuvat ottamaan nopeasti kehitetyn rokotteen ensimmäisinä. Myös ulkopuolinen paine ja omien vaikutusmahdollisuuksien puute voivat lisätä pelkoa, NayaDayan Timo Salomäki analysoi.
      Muiden kuin terveydenhuoltoalan ammattilaisten keskuudessa selvästi yli puolet (57 %) kokee koronavirusrokotteen ottamista kohtaan positiivisia tunteita. Yli neljänneksellä (27 %) rokotteen ottaminen herättää negatiivisia tunteita.
      Pelkoa rokotetta kohtaan voidaan torjua luottamuksella
      Tutkimusyhtiö korostaa, että vaikka suomalaisten keskuudessa rokotteen herättämät myönteiset tunteet ovat tällä hetkellä kielteisiä selvästi yleisempiä, negatiivisia kokemuksia ei pidä sivuuttaa. Jos koronavirusepidemia aiotaan taltuttaa rokotteiden avulla, ihmisten huoli on syytä kohdata, hyväksyä ja käsitellä. Pelosta ei päästä eroon sanomalla, ettei rokotetta tarvitse pelätä.
      – Kansalaiset tarvitsevat ristiriitaisten mielipiteiden keskellä tosiasioita. Se ei ole ongelma, tiedottaminen hoidetaan mielestäni Suomessa hyvin. Yksinään se ei kuitenkaan riitä, tieteelliset tai tilastolliset faktat eivät pure rittävän hyvin ihmisten tunteisiin ja käyttäytymisee, NayaDayan Timo Järvinen painottaa.
      Kyse on viime kädessä luottamuksesta.
      – Kansalaiset eivät voi itse vaikuttaa rokotteen turvallisuuteen, joten piikin ottaminen edellyttää luottamusta viranomaisiin. Jos luottamusta löytyy, koemme helpotusta ja otamme rokotteen mielellämme – jos ei, koemme pelkoa ja kieltäydymme tai otamme rokotteen vastentahtoisesti.
      Tutkimuksessa selvitettiin kaikkien suomalaisten suhtautumista rokotteeseen. Data kerättiin 20.-22.1.2021. Kokonaistuloksissa (otos/N=1001) keskimääräinen virhemarginaali on noin ±2,8 prosenttiyksikköä. Lue lisää tästä.
      Lue lisää...
    • Oululainen Kaija Rahkola on saanut Vuoden Lastenhoitajan tunnustuspalkinnon 45 vuoden mittaisesta työstään lasten ja perheiden parissa. Rahkola on tehnyt uransa aikana vaikuttavaa työtä niin päiväkodeissa, sairaalassa kuin perhetyössä – aina suurella sydämellä ja lämmöllä.
      Erityisesti hänet tunnetaan tuestaan tukea tarvitseville perheille, joissa on esimerkiksi neuropsykiatrisia haasteita tai puutteellisia tukiverkostoja. Rahkola on myös ohjannut vertaistuellisia ryhmiä ja toiminut aktiivisesti ammatillisten yhdistysten luottamustehtävissä.
      – Olen tehnyt työtä sydämellä ja lämmöllä 45 vuotta. Tämä tunnustus on suurin kiitos, jonka voin työstäni saada, Rahkola sanoo.
      Palkinnon myöntää Lastenhoitoalan Ammattilaiset ry. Lisätietoja.
      Lue lisää...
    • Helsingin poliisilaitos on aloittanut esiselvityksen ammattiliitto Tehyn tekemän tutkintapyynnön johdosta. Poliisi selvittää, onko työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesten toiminnassa syytä epäillä virkavelvollisuuksien rikkomista työlainsäädännön valmistelussa.
      Tehy jätti tutkintapyynnön, koska ministeriön virkamiesten toiminta suojelutyölainsäädännön valmistelussa oli järjestön mukaan poikkeuksellisen vakavaa ja harhaanjohtavaa.
      – Virheet ovat vakavia ja vaikuttavat paitsi kaikkiin Tehyn jäseniin, aivan kaikkiin kansalaisiin. Ja työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehet räikeästi harhaanjohtivat eduskuntaa, joka ei sen takia tiedä, mistä se edes on säätämässä. Tällainen toiminta ei kuulu suomalaiseen oikeusvaltioon, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen järjestön tiedotteessa.
      Poliisi tiedottaa asiasta seuraavan kerran, kun päätös esitutkinnan aloittamisesta on tehty.
       Jokainen tehyläinen voi halutessaan ilmoittautua mukaan rikosilmoitukseen osoitteessa tehy.fi/rikosilmoitus
      Lue lisää...
    • Tehy tavoittelee parhaillaan käynnissä olevalla julkisen sektorin neuvottelukierroksella palkallisen imetysvapaan kirjaamista työehtosopimukseen sekä lyhyempää työaikaa yötyötä tekeville hoitajille.
      Tehyn mukaan kaikille synnyttäneille on turvattava oikeus imettää lastaan työajalla.
      – Monet työnantajat antavat jo nyt työntekijöille palkallisen imetystauon, mutta sen ei pidä olla vain työnantajan hyvän tahdon varassa. Imetysoikeudesta pitää saada kirjaus työehtosopimukseen, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo järjestön tiedotteessa.
      Suomessa ei toisin kuin Norjassa ole vielä ratifioitu Kansainvälisen työjärjestön ILO:n imetysoikeuden turvaavaa sopimusta. Tehy vaatii Suomelle Norjan mallin mukaista, vähintään tunnin palkallista imetystaukoa työpäivän aikana.
      Lyhyempi työaika yötyötä tekeville
      Tehy ja SuPer ovat lisäksi esittäneet työaikamääräysten uudistamista siten, että yötyötä tekevien hoitajien työaika lyhenee.
      – Kaikilla hoitajilla pitää olla oikeus vapaa-aikaan ja elämään. Lisäksi yötyön haitalliset vaikutukset terveydelle tulee huomioida työaikamääräyksissä. Lyhyempi työaika yötyötä tekeville on terveyden kannalta perusteltua ja jopa välttämätöntä. Näin on toimittu muissakin Pohjoismaissa ja tarvitsemme saman mallin Suomeen, toteaa Millariikka Rytkönen. 
      SOTE-alan nykyiset työehtosopimukset ovat voimassa 30.4.2025 asti, jonka jälkeen mahdollinen sopimukseton tila voisi johtaa myös työtaistelutoimiin.
      Lue lisää...
    • SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg on huolissaan lähihoitajien työttömyydestä. Väestön ikääntyminen on lisännyt kansalaisten hoidon tarvetta, mutta samalla sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia karsitaan merkittävästi, mikä heikentää palvelujen saatavuutta ja laatua.
      SuPer ei hyväksy säästötoimia, jotka vaarantavat kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen. MTV Uutisten mukaan (12.2.) HUS Labissa ei jatketa 500 työntekijän määräaikaisia työsuhteita, ja nämä toimet kohdistuvat suoraan potilastyötä tekeviin.
      SuPerin mukaan sote-palveluiden säästötoimet heikentävät hoidon saatavuutta ja laatua, lisäävät työntekijöiden kuormitusta ja pahentavat hoitajapulaa tulevaisuudessa, kun hoitajat hakeutuvat muille aloille.
      Vaikka hoitajien työllisyys saattaisi parantua muutaman vuoden kuluttua, alan jo menettämät osaajat ovat siirtyneet muille sektoreille. Jo nyt kymmenet tuhannet sote-ammattilaiset ovat jättäneet alan, ja nykyiset toimet pahentavat tilannetta entisestään.
      Kasvavat työttömyysluvut eivät myöskään houkuttele uusia osaajia alalle.
      – Hoitoala on turvannut lähes varman työpaikan tähän asti, ja nyt moni pohtii uudelleen tulevaisuuden suunnitelmiaan, Inberg toteaa järjestön tiedotteessa.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...