Jump to content
MAINOS
  • Hoitajien hätähuuto – ”Esimies ei ole käynyt paikan päällä neljään viikkoon”


    Hoitajat.net
     Share

    Sairaanhoitajaliiton koronkyselyn mukaan hoitajien huoli ja epätoivo kentällä kasvaa. On kova huoli suojaimista ja sitä kautta työ- ja potilasturvallisuudesta. Potilaan, kollegan ja oma sekä läheisten terveenä ja hengissä säilyminen huolestuttaa.

    Sekä sairaanhoitajat että esimiehet kyselevät yhä enemmän tuen, oikeudenmukaisuuden ja kohtuullisuuden perään.  Esimiesten vastausten määrä on noussut. Lähiesimiehet ovat kovilla. Osassa vastauksia ollaan todella vihaisia ja ajatukset alanvaihdosta ovat selvästi vahvistuneet. Sairaanhoitajilla on myös kova huoli siitä, saavatko he pitää vapaapäivänsä ja lomansa.

    "Pääsiäisen aikana tilattiin ruumisauto aika monta kertaa. Kävin keskusteluja ja tein päätöksiä, jotka olisivat kuuluneet lääkärille. Olisimme tarvinneet tukea ja apua. Tämä aika jää kyllä kummittelemaan mielen sopukoihin.”

    ”Esimies kertoi eilen, että kesälomia voidaan antaa lyhyelläkin varoitusajalla esimerkiksi 3–5 päivän pätkissä ja tarvittaessa voidaan myös määrätä lomalta töihin 24 h kuluessa.”

    ”Oma esimies ei ole käynyt yhtään kertaa paikan päällä neljään viikkoon.”

    ”Lomat peruttu ja voivat siirtyä syksyyn sanoo esimies. Miten se on mahdollista?!? Koska olen vaihtanut työpaikkaa, niin viimeisin kesäloma oli syksyllä 2018. En jaksa. Työnantaja sanoo, että minut voidaan siirtää toiseen yksikköön töihin sadan kilometrin päähän, jos siellä ilmenee koronaa ja sairaanhoitajista on pula."

    ”Kannatte huolta jäsenistänne, jotka tekevät arvokasta hoitotyötä. Toivon, että annatte tuen myös meille, jotka omassa johtamistyössään haluavat toimia ammattimaisesti. Ministeriö ajoi meidät johtajat ahdinkoon.”

    ”Tunnelmat on aika ahdistavia esimiesnäkökulmasta katsottuna. Suojanaamareita ei juuri ole antaa hoitajille ja nyt tuli ommeltuja kasvosuojia koekäyttöön. En taida tarjota niitä hoitajille. Pelottaa minkälaisia syytteitä alkaa sataa, kun ensimmäinen hoitaja tai asukas kuolee suojan puutteen takia.”

    ”Ei millään muulla toimialalla voida kuvitellakaan, että kriisitilanteessa toimintaa organisoidaan ja johdetaan muun työn ohessa!?”

    Sairaanhoitajaliiton koronkysely on ollut avoinna maaliskuun puolivälistä asti. Kyselyn vastauksia on tähän mennessä analysoitu ja julkistettu kolmessa erässä. Kun Sairaanhoitajaliitto edellisen kerran (17.4.) tiedotti kyselyn tuloksista (noin 700 vastausta), sairaanhoitajien vastaukset lähes tuplaantuivat (noin 1300 vastaukseen) seuraavan kolmen päivän aikana.

    Sairaanhoitajat voivat kertoa liitolleen tunnelmia ja kokemuksia täällä.

     Share

    MAINOS

    User Feedback

    Recommended Comments

    Esimies vaihtui. Uutta ei saa edes puhelimella kiinni, vaikka tekee etätöitä. Tosi kummallista ja huonoa johtamista. Miksi kukaan ei puutu epäkohtiin.

    Edited by tähdenlento
    Link to comment
    Share on other sites

    Onpa kummallista. Taitaa olla tosi ammattitaidoton ja kykenemätön esimieheksi. Eikö ole kehityskeskusteluja ole pitänyt? Voi kunpa joskus kuulisi nykyesimiehistä jotakin positiivista! Kaikki tuntuvat vain enemmän tai vähemmän kusipäiltä. Eipä kyllä itselläkään mitää hyvää sanottavaa, pärjäisin ilmankin. 

    Link to comment
    Share on other sites

    Guest Ärtynyt ja kovasti

    Posted

    On käsittämätöntä miten aikana, jolloin joukkoja pitäisi johtaa edestä, esimiehet härskisti jättävät alaisensa oman onnensa nojaan. Kyseessä on joko typeryys tai pelkuruus, eikä kumpikaan niistä ole mikään puolustus. 

    Alan johtamisongelmat paljastuvat lopullisesti kriisiaikoina. Monet esimiehet eivät sovi töihinsä, joten heidät pitäisi erottaa. Jopa armeijassa on koodina, että omia ei jätetä, mutta hoitoalalla, jonka pitäisi olla nimenomaan yhteenpuhaltamisen esimerkki, alaiset jätetään tylysti oman onnensa nojaan. Tämä on anteeksiantamatonta ja haluan muistuttaa tällaisia esimiehiä, että teitä ei kunnioita kukaan - enää koskaan.

    Link to comment
    Share on other sites

    Guest Lähiesimiehet pannaan!

    Posted

    Samat kokemukset, kuin ärtynyt ja kovasti.

    Ennen koronaa näki, millainen lähiesimies oli ja koronan aikana vain huonontunut.  Minä-asenne edellä ja suosikit. Eli suorastaan kusettaa vanhempia hoitajia kylmästi tai omaa egoa potkittaa tai onko jo vallan käyttö  ihan kyseessä? Lisäksi johtajan sana ei paina mitään, vaan lähiesimies tekee mitä haluaa.  Niin karsea henkilö, kun olla ja saattaa.  Lähiesimiehen työskentely ihan lapsen kengissä, niin olematonta. Pahin lähiesimies mihin olen törmännyt vähän aikaan. Pelko tuli, ovatko kaikki samanlaisia nykyisin? Työkaverini sai paniikkihäiriön, kiitos lähiesimiehen käytöksen. 

    Lopetti työt välittömästi. ja vaihtoi alaa. Moni ex. työkaveri on lyhyeen ajan sisällä vaihtaneet alaa, juuri näiden epäpätevien lähiesimiesten takia.

    Koeajalla oli ihan siedettävä, mutta 6kk:n päästä näytti mahtinsa välittömästi.  Kuka täällä käskee/ määrää? Hyvät kokeneet hoitajat  kävelevät ovet paukkuen ulos tai jäivät sairauslomalle.  Eräs määräaikainen hyvä hoitaja savustettiin juuri tällä  pois. Kylmä selän takana puukotus. Kuinka naisvaltaisella työpaikoilla näkyy; PAHUUS toisia työntekijöitä kohtaa kasvaa koko ajan ja lähiesimiehet eivät viitsi puuttua asiaa. 

    Kouluttomat, suorastaan valheen omaavat nuoret jääräpäiset jäävät. ketkä eivät osaa edes perusasioita käytännössä. Mm. suihkutustilanne kesti  3h ja 2 epäpätevää hoitajaa yhden asukkaan kanssa. eli yhteensä 6h.  Lisäksi jättivät puhtauspetauksen tekemättä, tässä ajassa. Hermot meni yhdeltä vakituiselta hoitajalta aamuvuorossa.

     Sama kuin hakkaisi päätä seinää näiden kanssa ikää on melkein 30v, minä olen oikeassa vaan ja te ette mitään asenne päällä. 

    Ei, ikinä enää 20-35v lapsellista lähiesiestä, joka ei osaa käyttää omaa tervettä maalaisjärkeä vaan aika menee " kusettamiseen" vanhempia hoitajia kohtaan.

    Nähty omin silmin , mikä arvostus on koulutetulla hoitajalla ja ihan kouluttamaton , joka sanelee mitä tehdään ja milloin viitsii työskennellä.   Sen työpaikan menoa ja yksikään koulutettu ei hae sinne töihin. Työ ei edes ollut raskasta, vaan aikaa oli ja leppoisaa oli.  Työaika meni vain näiden tyhjän toimittajien työn korjaamiseen ja heille palkka juoksee... Oman egon parantamiseen ja oman älypuhelimeen käytössä. Johtajan selän takana ja lähiesimiehen vieressä ollessa. 

    Lisäksi jäi kiinni " kotirauhan" häiritsemisestä, laitteli viestiä työhön keskellä yötä, omin luvin. Työaika meni näihin, mutta ei työntekoon. Jäi totaalisesti kiinni johtajan ansiosta.

    Taas vakituinen, leikki pomoa.

    Lisäksi tiesi aina mitä oli tapahtunut aamu- ja iltavuoron aikana, vaikka EI näkynyt koskaan näissä työvuoroissa työpaikalla?

    Kiusaaminen on päivän sana työpaikalla ja nämä nuoret lähiesimiehet suosivat sitä asukkaiden kustannuksilla.

    Ilman  näitä lähiesimiehiä moni hoitopaikka pärjäisi paljon paremmin.

    Link to comment
    Share on other sites



    Create an account or sign in to comment

    You need to be a member in order to leave a comment

    Create an account

    Sign up for a new account in our community. It's easy!

    Register a new account

    Sign in

    Already have an account? Sign in here.

    Sign In Now

  • Similar Content

    • HUS kartoitti lokakuussa henkilöstökyselyllä huslaisten mielipiteitä organisaation toiminnasta, johtamisesta, vuorovaikutuksesta ja työhyvinvoinnista. Työntekijöistä omaa työpaikkaansa tuttavilleen suosittelisi 69 % vastaajista. Vuosi sitten toteutetussa kyselyssä omaa työyksikköä suositteli vielä 76 % vastaajista.
      Oma osaaminen koetaan kyselyn perusteella todella hyväksi. Yli 90 % koki oman osaamisensa riittäväksi oman työn vaatimuksiin nähden. 
      Työ koetaan edelleen kuormittavaksi. Viidesosa huslaisista kokee olevansa ylirasittunut usein tai hyvin usein. Ylikuormitus on pysynyt samalla tasolla kuin edellisenä vuonna.
      Tyytyväisyys johtamiseen on parantunut. 76 % vastaajista oli tyytyväisiä esihenkilönsä johtamiseen. Viime vuoden lopun tilanteeseen verrattuna tulos parani 3 %. Johtaminen koetaan oikeudenmukaiseksi ja kannustavaksi. Työyksiköissä vallitsee kyselyn mukaan luottavainen ilmapiiri ja työskentelyn koetaan sujuvan hyvin. Esihenkilöistä puolestaan 80 % koki, että hänellä on hyvät edellytykset onnistua esihenkilötyössä.
      Kyselyyn vastasi noin 13 400 henkilöä eli 51 % kaikista huslaisista.
      Henkilöstökyselyt: 2022 | 2021
       
      Lue lisää...
    • Yliopistosairaaloiden vuodeosastojen sairaanhoitajien kävelyreittejä koskevan tutkimus osoitti, että hoitaja käy vuoron aikana eri huoneissa keskimäärin 105 kertaa. Toistuva kävely huoneiden välillä on seurausta sairaanhoitajien tietojärjestelmätyön lisääntymisestä ja työnjaon haasteista. Tutkimus tuo ilmi vuodeosaston hoitajien varsin sirpaleisen työnkuvan.
      SKA-Research toteutti useissa yliopistosairaaloiden suunnittelu- ja kehittämishankkeissa hoitajien kävelyreittianalyysejä niin perinteisesti havainnoimalla kuin älypuhelimeen perustuvalla internet-of-things -ratkaisulla (IoT). Havainnointi ja IoT-ratkaisu antoivat samansuuntaiset tulokset. Hoitajien kävelyreittejä on aikaisemmin tutkittu erittäin heikosti, vaikka hoitajaliikenne kuuluu vuodeosaston ydinprosesseihin.
      Tutkimus tuo ilmi vuodeosastojen monimutkaisen hoitajavirran, jota dominoi edestakainen kävelyliikenne eri tilojen välillä. Huonekäyntejä tulee yhden vuodeosaston aamu- ja iltavuoron 10 hoitajalla yhteensä noin 1000 vuorokaudessa. 72 % kaikista huonekäynneistä kohdistui potilashuoneisiin (33 %), hoitajien kansliaan (28 %) ja lääkehuoneeseen (10 %). Ko. kolmen huonetyypin välinen hoitajavirta muodosti puolet koko hoitajaliikenteestä. Kanslian ja potilashuoneiden välinen edestakainen liikenne oli merkittävin yksittäinen kulkureitti. 8 % huonekäynneistä oli varastokäyntejä.
      Oulun yliopistollisessa sairaalassa toteutettiin hoitajien kävelyreittianalyysit älypuhelinsovelluksella ja kerättiin yli 25000 huonekäynnin data. Sen tulosten seurauksena selvitettiin edelleen hoitajien kansliatyöajan jakautumista ja PC-työtä tarkemmin. 41 % hoitajien työajasta kului kansliatyöhön. Kansliatyöstä puolestaan suurin osa kului PC-työhön (potilastiedon kirjaaminen, tiedon tarkistaminen ja etsiminen), jonka osuus hoitajien koko työajasta oli 30 %. Hoitajan PC-työlle oli ominaista jatkuva ”hyppely” eri tietojärjestelmänäkymien välillä – sairaanhoitaja siirtyi keskimäärin 361 kertaa tietokoneen eri näkymästä toiseen vuoron aikana.
      Sairaalat ovat kehittäneet kävelyreittianalyysien perusteella parempia työmenetelmiä, suunnitelleet uusia vuodeosastoja, uudistaneet vanhoja vuodeosastoja ja kehittäneet potilastietojärjestelmiä.
      Tutkimus on julkaistu 3.11.2022 kansainvälisessä Health Environments Research & Design Journal -julkaisussa. Linkki tutkimukseen https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/19375867221134550
      Esimerkkikuvaaja kahden sairaanhoitajan kävelyreiteistä eri huoneiden välillä yhdessä vuorossa yliopistosairaalan lastenkirurgian vuodeosastolla. Hoitajat kävivät 18 eri huoneessa; yht. 86 kulkureittiä ja 224 siirtymistä huoneiden välillä; sairaanhoitajien kävelymatkat vuoroissa olivat 3,6 km ja 4,4 km.

      Lue lisää...
    • Diak kouluttaa 50 ulkomaalaistaustaista sairaanhoitajaa joulukuussa alkavassa pätevöitymiskoulutuksessa. Koulutuksen myötä EU-alueen ulkopuolella sairaanhoitajakoulutuksen saaneet voivat työskennellä sairaanhoitajana Suomessa ja muissa EU-maissa.
      Koulutuksella Diak haluaa osaltaan vastata hoitoalan työvoimapulaan.
      – Hoitoalalla työskentelee paljon ulkomailla sairaanhoitajan tutkinnon suorittaneita esimerkiksi avustavissa tehtävissä. Tarjoamamme pätevöitymiskoulutus voi osaltaan auttaa saamaan kaikki olemassa oleva asiantuntijuus ja jo hankittu osaaminen käyttöön ja siten helpottamaan myös sairaanhoitajapulaa, sanoo Diakin terveysalan lehtori Riikka Tuominen.
      Uusi koulutus on tarkoitettu suomen kieltä osaaville ulkomaalaistaustaisille henkilöille, jotka ovat kotimaassaan hankkineet bachelor-tason sairaanhoitajakoulutuksen, mutta joilta puuttuu pätevyys toimia EU:n alueella ja Suomessa sairaanhoitajana. Opiskelujen kesto on yhdestä vuodesta korkeintaan puoleentoista vuoteen.
      Tuominen kannustaa hakemaan koulutukseen, vaikka opiskelu vieraalla kielellä jännittäisi. Tukea on opiskelijoille luvassa koko opintomatkan ajan.
      – Opiskelijat saavat vahvaa yksilöllistä ja ryhmämuotoista ohjausta ja tukea opinnoissaan sekä mahdollisuuden parantaa ammatillista kielitaitoaan. Kielitaidon ohella koulutus vahvistaa opiskelijoiden ammatillista osaamista ja motivaatiota, Tuominen sanoo.
      Pätevöitymiskoulutus tuottaa uusia osaajia sote-alan työnantajien palvelukseen. Lisäksi tarkoituksena on tukea myös työelämäkumppaneiden ohjaustaitoja.
      – Tavoitteena on tarjota työelämäkumppaneille koulutusta maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ohjaukseen.
      Lue lisää...
    • Lasten rokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden rokotuskattavuus on Suomessa edelleen hyvä, kertoo THL tiedotteessaan. Lisäksi lasten rokottamattomuus on hyvin harvinaista. 
      Vuonna 2019 syntyneistä lapsista 97 prosenttia on saanut kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-taudeilta suojaavan viitosrokotuksen. Luku on hieman matalampi kuin vuonna 2018 syntyneiden ikäluokassa, mutta syy löytyy todennäköisesti tiedonsiirrosta. 
      – Tiedonsiirron puutteita on ollut aiempaa enemmän sellaisilla alueilla, joissa syntyy paljon lapsia. Nämä puutteet madaltavat myös koko maan kattavuuslukua. Hyvin monessa kunnassa kaikki lapset saavat viitosrokotuksen ja kaksi kuntaa kolmesta ylittää selvästi koko maan tason, sanoo THL:n ylilääkäri Ulpu Elonsalo. 
      Noin 96 prosenttia 2019 syntyneistä lapsista on saanut pneumokokkirokotteen. Parhaimmat kattavuudet ovat Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Kymenlaakson sairaanhoitopiireissä. Kaikista Suomen kunnista lähes kaksi kolmesta ylittää koko maan kattavuustason. 
      Rotavirusrokotteen on saanut 93 prosenttia vuonna 2019 syntyneistä lapsista. Luku on samaa luokkaa kuin vuonna 2018 syntyneillä.  Vesirokkorokotteen suosio on lisääntynyt joka vuosi sen jälkeen, kun rokote tuli osaksi rokotusohjelmaa vuonna 2017. Vuonna 2019 syntyneistä lapsista noin 86 prosenttia on saanut vesirokkorokotteen. 
      MPR-rokotusten kattavuus pyrittävä pitämään korkeana
      Tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaavan MPR-rokotteen ensimmäisen annoksen on rokotusrekisterin mukaan saanut noin 95 prosenttia vuonna 2019 syntyneistä.  
      – Koko maan tasolla tarkasteltuna MPR-rokotuskattavuus on pysynyt 95 prosentin tuntumassa pitkään. Laajemmat epidemiat ovat epätodennäköisiä, mutta paikallisten epidemioiden riski kasvaa etenkin herkästi leviävän tuhkarokon osalta, jos MPR-rokotuskattavuus jää toistuvasti tälle tasolle tai matalammaksi, sanoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio. 
      – Samalla on hyvä muistaa, että myös muut asiat vaikuttavat epidemiariskiin. Vaikutusta on myös sillä, millaisesta alueesta on kyse ja kuinka suurella osalla alueen aikuisväestöstä on joko rokotuksen tai lapsuudessa sairastetun taudin antama suoja tuhkarokkoa vastaan, Kontio jatkaa. 
      Rokottamattomuus on edelleen harvinaista
      Rokottamattomuus on Suomessa hyvin harvinaista. Lapsi katsotaan rokottamattomaksi, jos hän ei ole saanut yhtään rotavirus-, pneumokokki-, MPR- ja viitos- tai nelosrokotetta. 
      Rokottamattomien lasten osuudet ovat pysyneet vakaina jo useita vuosia. Vain noin prosentti lapsista ei ole saanut kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvia perusrokotuksia lainkaan kolmeen ikävuoteen mennessä. Kahdeksaan ikävuoteen mennessä ilman perusrokotuksia jää vain 0,7 prosenttia.  
       
      Lue lisää...
    • Rokotussuositukset ja niihin liittyvä asiantuntemus ovat viranomaisten vastuulla eikä Tehy ota kantaa niihin. Sote-henkilöstö on kuitenkin hämmentynyttä ja huolissaan Suomen poikkeavasta linjasta alan työntekijöiden neljänsiin koronarokotuksiin verrattuna muihin EU-maihin, sanoo Tehy tiedotteessaan.
      – Haluamme tuoda esiin sote-henkilöstön hämmennyksen ja huolen siitä, että Suomen linja sote-henkilöstön neljänsissä rokotuksissa poikkeaa mm. EU-tason suosituksista, kun samalla koronatilanne on jälleen pahenemassa. Rokotussuoja on hoitajille heidän työnsä luonteen takia myös merkittävä työturvallisuuskysymys, toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
      Hämmennyksen taustalla on Suomen suositus olla antamatta neljättä koronarokotusta sote-henkilöstölle, mikä poikkeaa mm. EU:n komission ja EDCD:n (Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus) suosituksista.  Euroopan komissio on suosittanut 12. lokakuuta neljättä koronarokotetta koko sote-henkilöstölle. Useat EU-maat toimivatkin jo sen mukaisesti ja tarjoavat sote-henkilöstölle ko. rokotetta.
      Lisäkysymyksiä hoitajien keskuudessa herättää myös tämän viikon Lapin sairaanhoitopiirin päätös tarjota mahdollisuutta neljänteen koronarokotukseen henkilöstölleen.
      Sote-henkilöstö on Suomessa Rytkösen mukaan koronarokotusten suhteen eriarvoisessa asemassa sekä EU-maiden tarkastelussa että maan sisäisissä käytännöissä.
      – Nyt tarvittaisiin johdonmukaisuutta ja alan henkilöstön tasavertaista kohtelua. Olen vienyt viestiä asiasta myös sosiaali- ja terveysministeriöön. Julkisuudessa puhutaan hoitajien neljännen koronarokotteen yhteydessä potilasturvallisuudesta ja terveydenhuollon kantokyvystä, jos henkilöstö sairastuu. Mutta ei pidä unohtaa, että sote-henkilöstön kattava rokotussuoja on tärkeä osa työsuojelua, Rytkönen muistuttaa.
      Tehyn hallitus keskusteli tänään kokouksessaan sosiaali- ja terveysalan henkilöstön koronarokotuksista. Sosiaali- ja terveysministeriö kertoi tänään koronaepidemiaan liittyvästä lainvalmistelusta tiedotustilaisuudessaan.
      Lue lisää...
    MAINOS
×
×
  • Create New...