Jump to content
MAINOS

Hoitajat suhtautuvat yhä myönteisemmin hoivarobotiikkaan


Hoitajat.net
 Jaa

Hoitajien asenteet etähoidossa sovellettavaa robotiikkaa kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi. Tieto käy ilmi tuoreesta Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen sekä VTT:n tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin vanhushoivan työntekijöiden asenteita robottien käytöstä etähoidossa. Neljässä vuodessa tapahtunutta asennemuutosta tutkijat selittävät sillä, että robotiikka ymmärretään yhä useammin hoitotyön ja työntekijän omien arvojen mukaiseksi.

Ihmisläheisen hoitoalan robotisointi on herättänyt laajaa julkista keskustelua. Nyt julkaistun tutkimuksen tekijät havaitsivat vielä vuonna 2016, että robotit sopivat huonosti hoitajien arvostuksiin, vaikka niitä pidettiin jokseenkin hyödyllisinä etähoidossa. Koronapandemian keskellä loppuvuonna 2020 tutkijat havaitsivat myönteisen muutoksen robottien käytössä, kun samat 190 vanhushoivan työntekijää vastasivat uudelleen kyselyyn. Lisäksi hoitajilla oli suurempia tulevaisuusodotuksia etähoidon robotisoinnista.

– Merkittävin syy muutokseen on se, että hoivarobotiikka ymmärretään paremmin omien ja hoitotyön arvojen mukaiseksi, kertoo tutkijatohtori Tuuli Turja Tampereen yliopistosta.

Hoitajat kokivat omien arvojensa olevan vähemmän ristiriidassa robotiikkaa kohtaan kuin neljä vuotta sitten. Robottien käytön arvioitiin aikaisempaa useammin kohtaavan sekä henkilökohtaisen arvomaailman että yhteiset ammattieettiset normit, jotka säätelevät hoitotyötä.

– Jotta hoivarobotiikka hyväksytään laajasti hoitoalalla, uuden teknologian on tuettava entistä paremmin potilaan ja hoitajan herkkää vuorovaikutusta. Robottien käytön tulee noudattaa hoitotyön eettisiä periaatteita säilyttäen hoitajan ja hoidettavan välinen kunnioitus, myötätunto ja luottamus, tutkijatohtori Turja sanoo.

Kokemus työn merkityksellisyydestä voi jopa helpottaa teknologian hyväksyntää

Tutkimuksessa havaittiin robottien hyväksynnän olevan yhteydessä henkilön työmarkkina-asemaan ja etenkin siihen, mitä työntekijä ajattelee työpaikkansa säilymisestä robottien korvatessa työtä. Vastaajat, jotka kokivat työmarkkina-asemansa vahvaksi ja vakaammin uskoivat saavansa jatkaa työssään tulevaisuudessa, sovittivat robotit myös muita paremmin arvoihinsa.

Pandemia ei tutkimuksen mukaan yksin selitä havaittua asennemuutosta. Silti etenkin ne hoitajat, jotka kokivat tekevänsä merkityksellistä työtä ja raportoivat koronan lisänneen merkittävästi työstressiä, kokivat hoivarobotiikan omien arvojen mukaiseksi.

Etärobotit soveltuivat henkilökohtaisiin arvoihin sitä paremmin, mitä enemmän hoivatyön tekijä koki tekevänsä erityisen tärkeää ja mielekästä työtä vaikeissa pandemiaolosuhteissa. Näin kokeneet eivät myöskään kertoneet pelkäävänsä työttömyyttä teknologian vuoksi.

Tutkimusartikkeli julkaistiin International Journal of Social Robotics -lehdessä joulukuussa 2021.

 Jaa

MAINOS

Keskustelu

Recommended Comments

No, joo näin voipi olla... Mutta itse olen sitä mieltä, että nykyinen sukupolvi, joka nyt on palvelutaloissa, ei vielä ole valmis tähän. Ovat sitä sukupolvea, jotka eivät ole vielä oppineet tällaiseen teknologiaan. Ja pitäisikö edes olla? 

Teknologia, robotit eivät koskaan voi korvata sitä, mitä aito ihmiskontakti antaa yksinäiselle ihmiselle. Haluammeko todella sitä, että ihmiskontaktit saamme jatkossa vain tietokoneen välityksellä tai, että robotit olisivat yksinäisten ikäihmisten seurana.. 

Minulle tämä kaikki on täysin utopiaa. Nyt jo näemme hyvän esimerkin esim nuorten maailmasta, miten teknologia ja sosiaalinen media on muokannut ihmisiä. Eikä todellakaan inhimilliseen suuntaan. Hirvittää ajatuskin, että kontaktit kuivuisivat ja esim vanhukset näkisivät IHMISIÄ enää vain kuvina ruuduissa.. Ei normaalia.. Herää vakava kysymys niille, jotka tätä suuntausta kannattavat... Onko tämä enää inhimillistä.. Näinkö itse haluaisitte asioita hoidettavan... Todella huolestuttavaa.. 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Voi kun hoivarobotiikka kehittyisikin pian niin pitkälle, että siitä olisi apua etenkin raskaimmissa töissä. Vaikka kelpaisi se lääkkeidenjakorobottikin. Tai robottisänky, jota ei tarvitsisi lihasvoimin työntää, tämä varsinkin tulee joka kerta jo kolmannessa käännöksessä mieleen, kun työntää jotain 150-kiloista potilasta huonosti ohjautuvalla sängyllä leikkurin tai pois sieltä 😊

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille



Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Vain jäsenet voivat kommentoida

Luo tunnus

Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!

Rekisteröi uusi tunnus

Kirjaudu sisään

Onko sinulla jo tunnus?

Kirjaudu sisään

  • Lisää ajankohtaisia

    • Hallituksen kaksipäiväinen kehysriihi alkaa tänään. Tehy vaatii sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen vahvistamista kehysriihessä. Lähes kaikki hyvinvointialueet ovat vakavasti alijäämäisiä ja yt-neuvotteluja käydään ympäri maata. Palveluista joudutaan leikkaamaan ja jopa henkilöstöä vähentämään.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi puheita sote-alasta kulueränä ja rahareikänä. Hänen mukaansa terveydenhuolto on investointi, joka mahdollistaa suomalaisten osallistumisen työelämään ja yhteiskunnan toiminnan.
      – Jos Suomessa nyt merkittävässä määrin ajetaan alas julkinen terveydenhuolto, sitä on mahdotonta enää saada takaisin, muistuttaa Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Tehy vaatii rehellisyyttä hyvinvointialueiden taloustilanteen taustoista ja varoittaa julkisen terveydenhuollon alasajamisen seurauksista.
      Tehyn vaatimuksia
      Sote-alan rahoituksen vahvistaminen pitkäjänteisesti Panostus peruspalveluihin, kuten hoitajavastaanottoihin, fysioterapeuttien suoravastaanottoihin ja lääkkeenmääräämisen erityispätevyyden omaavien hoitajien lisäämiseen Lasten ja nuorten psykiatristen ja mielenterveyspalvelujen rahoituksen turvaaminen Ikääntyneiden kuntoutuksen, kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen resurssien lisääminen Kela-korvausmallin vaikutusten arvioiminen huolella ennen sen käyttöönottoa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannustimien kehittäminen
      Lue lisää...
    • Hoitoalalla työskentelevien taloudelliset haasteet ovat tulleet näkyviin uudessa selvityksessä, joka paljastaa lähihoitajien hakevan kulutusluottoja huomattavasti useammin kuin muissa ammattikunnissa työskentelevät.
      Vertailussa kävi ilmi, että lähihoitajat ovat hakeneet luottoja yli 20 kertaa enemmän kuin opettajat ja neljä kertaa useammin kuin sairaanhoitajat. 
      Selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysalan työntekijät sekä muut pienituloiset, fyysisesti raskasta työtä tekevät ammattilaiset hakevat suurimpia kulutusluottoja suhteessa palkkaansa. Esimerkiksi laitoshuoltajat hakevat keskimäärin yli viisinkertaisia kulutusluottosummia verrattuna kuukausipalkkaansa.
      Etua Oy:n selvitys Selvitys heijastaa hoitoalan työntekijöiden taloudellisia haasteita ja korostaa tarvetta ymmärtää paremmin alan ammattilaisten taloudellista tilannetta.
      Lisätietoja: https://www.etua.fi/kulutusluotot-ammattikunnittain
      Lue lisää...
    • Lapissa FinnHEMS 51 -lääkintähelikopterissa työskentelevä Tero Karvinen on saanut vuoden ensihoitaja 2024 -tunnustuksen. Rovaniemeläisen Karvisen työura lääkintä- ja pelastushelikoptereiden parissa on kestänyt jo yli kaksi vuosikymmentä. Hänen ammattitaitonsa ja sitoutumisensa ensihoidon alalle on nyt saanut ansaittua huomiota.
      Karvisen ura on ollut monipuolinen: hän on toiminut esihenkilönä, osallistunut pintapelastustehtäviin ja ollut mukana kehittämässä ensihoitotyötä niin Lapissa kuin kansainvälisestikin. FinnHEMS 51 -helikopteriyksikkö, jossa Karvinen työskentelee, on erityinen, sillä se on ainoa Suomen seitsemästä FinnHEMS-yksiköstä, jossa on kaksi ensihoitajaa ja kaksi lentäjää päivystämässä. Muissa yksiköissä toimii kolmen hengen tiimit, jotka koostuvat lääkäristä, lentäjästä sekä HEMS-ensihoitajasta tai HEMS-pelastajasta.
      Vuoden ensihoitaja valitaan laajapohjaisesti ensihoidon ammattilaisten ja järjestöjen edustajista koostuvan raadin toimesta. Palkinto myönnettiin Karviselle FinnEM-konferenssissa Oulussa 4.4.2024. Valintaraatiin kuuluivat alan asiantuntijat, kuten ensihoitolääkärit, ensihoidon opettajat sekä Suomen Ensihoitoalan liitto, Tehy ja Pelastustieto-lehti.
      Vuoden ensihoitajan titteli on avoin ehdotuksille kaikilta, mikä tekee Karvisen valinnasta entistä merkityksellisemmän.
      Vuoden ensihoitaja Tero Karvinen

      Lue lisää...
    • Itä-Suomen yliopistossa toteutettu tuore väitöskirjatutkimus tuo uutta tietoa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamisesta ja sen kehittämisestä 3D-pelien avulla. Tutkimuksen mukaan pelillistäminen voi olla tehokas keino parantaa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista, mikä on olennaisen tärkeää potilasturvallisuuden kannalta.
      Väitöskirjassa tutkittiin sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista sekä arvioitiin interaktiivisen 3D-pelin vaikutusta osaamisen kehittymiseen. Tulokset osoittavat, että pelillistäminen voi tarjota motivoivan ja tehokkaan tavan oppia lääkehoidon periaatteita ja käytäntöjä.
      – Sairaanhoitajilla on oleellinen rooli turvallisessa lääkehoidon prosessissa, joten on tärkeää, että sairaanhoitajien lääkehoidon osaaminen on ajan tasalla, sanoo terveystieteiden maisteri Sanna Luokkamäki väitöstiedotteessa.
      Tutkimus korostaa jatkuvan oppimisen merkitystä sairaanhoitajien ammatillisessa kehittymisessä. Säännöllinen osaamisen päivitys ja uusien oppimismenetelmien, kuten pelillistämisen, hyödyntäminen voivat olla avainasemassa potilasturvallisuuden edistämisessä.
      Väitöskirjatutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa sairaanhoitajien koulutuksen kehittäjille ja terveydenhuollon organisaatioille, jotka pyrkivät parantamaan lääkehoidon turvallisuutta ja tehokkuutta. Tutkimuksen myötä 3D-pelien käyttö sairaanhoitajien koulutuksessa saattaa yleistyä tulevaisuudessa, tarjoten uudenlaisia tapoja oppia ja vahvistyaa osaamista.
      Väitöskirja: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5161-8
       
      Lue lisää...
    • American Nurses Credentialing Center (ANCC) on myöntänyt HUSin Syöpäkeskukselle merkittävän Magneettisairaala-tunnustuksen. Tämä tunnustus on merkki hoitotyön korkeasta laadusta, potilasturvallisuudesta ja hoitajien työtyytyväisyydestä. HUSin Syöpäkeskus on nyt Euroopan toinen ja Pohjoismaiden ensimmäinen sairaala, joka on saavuttanut tämän kunnianosoituksen.
      Magneettisairaala (Magnet Hospital®) on erinomaisen hoitotyön tunnustus ja tutkittuun tietoon perustuva hoitotyön laatujärjestelmä, josta hyötyvät potilaat, hoitohenkilöstö ja organisaatio. Tunnustus myönnetään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Nimi Magneettisairaala kuvaa vetovoimaa, joka vetää puoleensa magneetin lailla potilaita laadukkaan hoidon ja hoitajia hyvän työpaikan vuoksi.
      – Magneettisairaala-tunnustus osoittaa, että hoitotyön laatu, potilastyytyväisyys ja hoitajien työtyytyväisyys on Syöpäkeskuksessa mitatusti erinomaista verrattuna kansalliseen ja kansainväliseen tasoon. Tunnustus on upea palkinto vuosien työstä, sanoo Syöpäkeskuksen johtava ylihoitaja Vuokko Kolhonen.
      Lue lisää...
×
×
  • Luo uusi...