Jump to content
MAINOS

Hoitajajärjestöt: Tartuntatautilain rokotuspykälä selkiytettävä tai poistettava


Hoitajat.net
 Share

Tehy vaatii lakimuutosta koskevassa lausunnossaan, että tartuntatautilain säännöstä työntekijöiden rokotuksista selkiytetään. Mikäli se ei ole mahdollista, säännös tulee poistaa. 

– Säännös on nykymuodossaan epäselvä ja aiheuttaa kohtuuttomasti selvittelyjä sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikoilla ja myöhemmin ehkä myös tuomioistuimissa. Tehyssä on käsitelty satoja säännöksen tulkintaan liittyviä yhteydenottoja viimeisen vuoden aikana, kertoo Tehyn työympäristöasiantuntija Anna Kukka liiton tiedotteessa.

Rokotuksen ottamisen vapaaehtoisuus on Tehyn mukaan taattava ja irtisanomismahdollisuus poistettava.

– Pykälän on oltava niin selkeä, että sitä ei voi tulkita niin, että työnantajalla olisi peruste työntekijän irtisanomiseen, jos tämä ei ota rokotetta. Nykyinen pykälä on aiheuttanut painostusta, syyllistämistä ja irtisanomisuhkaisia varoituksia, jos työntekijä ei ole ottanut rokotetta, sanoo Tehyn lakimies Matias Nyman. 

Tehyn mukaan rokotusten vapaaehtoisuus on tärkeää lain ensisijaisen tavoitteen eli rokotusmyönteisyyden ja rokotekattavuuden vuoksi.

Lisätietoja: Tehyn tiedotelausunto

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer  otti samaan asiaan kantaa aiemmin tällä viikolla. Kyseisestä pykälästä on tullut myös SuPeriin valtava määrä jäsenten yhteydenottoja.

Ensisijaisesti SuPer esittää, että 48 § poistetaan tartuntatautilaista kokonaan. Mikäli kyseistä säännöstä ei voida poistaa, tulisi sitä selkiyttää. Säännöksessä tulisi ainoastaan suositella, että riskiryhmien kanssa työskentelevällä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä on suoja sairastetun taudin tai rokotuksen myötä tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan ja rokotuksen antama suoja influenssaa vastaan. Lisäksi imeväisikäisiä hoitavilla olisi suoja hinkuyskää vastaan.

Lausunnossaan SuPer esittää, että muutosehdotuksesta poistetaan maininnat rokotusten edellyttämisestä. Mikäli näin ei tehdä, tarkoittaisi säännös tosiasiallisesti pakkoa ottaa kyseessä olevat rokotukset. 

Lisätietoja: SuPerin tiedote, lausunto

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

hmm. mielenkiintoinen aihe. Meiille selkeä irtisanomis/siirtoperuste. Ei suurempaa perustelua vaan sanotaan että kaikkien tulee ottaa... nyt vajaa puolivuotta edellisestä influenssarokotteesta ja nyt uudentyyppinen on otettava (kun en työvuorojen puitteissa sitten kerennyt) niin nyt siis omalla kustannuksella. Kova on painostus ja lomalta tullessani maksan itse ja saan jatkaa yksikössäni. Liitoilta kaivataan lisäpanostusta työnantajia kohtaan, muuten vaan katsotaan tyylillä: "muutkin ottavat kaikki rokotukset"... Ei ole oikein hyvä tunne vain miellyttää yksikön esimiestä ! 😞

Link to comment
Share on other sites

Mikä rokotevastaisuus hoitajiin on iskenyt? Lukeneet netin huuhaapalstoja ja vaarantavat potilasturvallisuuden? Jos ei niitä ota niin voi vaihtaa ammattia. Potilaan tahallinen vaaraan saattaminen pitäisi tuomita pahoinpitelynä.

Link to comment
Share on other sites

Kiitos, Potilas! Olen samaa mieltä. Lisäksi mietin olenko suorittanut opintoni eri paikassa kuin huuhaahan hurahtaneet kollegani? Missä on tutkittu tieto, johon oppinnot perustuivat? Missä terve järki, kun rokotusasioissa luotetaan salaliittoteoreetikkoihin eikä tiedeihmisiin? 

Link to comment
Share on other sites

Potilas, otappa ihmeessä ite se rokote, niin et saa hoitajalta tartuntaa. Miksi hoitajan pitää ottaa rokote, suojellakseen ventovieraita ihmisiä oman terveyden uhalla, mitä rokotteet aiheuttaa.

Link to comment
Share on other sites

12 minuuttia sitten, Vieras: Hoitaja kirjoitti:

Potilas, otappa ihmeessä ite se rokote, niin et saa hoitajalta tartuntaa. Miksi hoitajan pitää ottaa rokote, suojellakseen ventovieraita ihmisiä oman terveyden uhalla, mitä rokotteet aiheuttaa.

Harvemmin perusterveenä hoitajien kanssa tekemisissä on ja terveelle ihmiselle rokotteesta ei haittaa ole.
Mutta osastolla oleva yleensä on senverran heikossa kunnossa että se influenssa voi olla viimeinen niitti joka kaataa. Siksi onkin tärkeää että hoitajat, lääkärit jne pysyvät terveinä eivätkä levitä päiväkausia influenssaa heikompiinsa joita heidän pitäisi suojella. Käytännössä rokotuspakko pitäisi ylttää kaikkiin jotka tekevät töitä kyseisessä rakennuksessa.

Jos pelkää sikainfluenssarokotteen narkolepsiaa niin kyseiset lapset jotka sairaistuivat narkolepsiaan olisivat sairastuneet siihen saadessaan sikainfluenssan luonnollisesti.

Penn & Teller tämän aikanaan hyvin demonstroi videossaan - 

 

Link to comment
Share on other sites

Sitä en ymmärrä, että asukkaat esim. palvelutalossa voivat itse päättää ottavatko rokotteen, mutta hoitaja pakotetaan ottamaan suojellakseen tätä vanhusta, joka ei piikkiä halua, kun ei sitä ole koskaan ottanut. Omaiset/ vieraat levittää kyllä tauteja suuremmalla todennäköisyydellä enemmä, kuIn hoitajat.

Link to comment
Share on other sites

5 tuntia sitten, Vieras: Hoitaja kirjoitti:

Omaiset/ vieraat levittää kyllä tauteja suuremmalla todennäköisyydellä enemmä, kuIn hoitajat.

Lähde?

  • Tykkää 2
Link to comment
Share on other sites

Hienoa TEHY ja SUPER. Vihdoinkin osoititte selkärankaa ja olevanne hoitohenkilökunnan puolella tässä asiassa. 

Nuo rokotteet eivät ole vaarattomia. Suurelle osalle ei välttämättä tule mitään, mutta entäs sitten se pieni osa. Itse olen vakavan haittatapahtuman rokotteesta saanut ja on kohtuutonta silloin vaatia rokotus uudelleen ottamaan tai ruveta sitten siirtämään toiseen yksikköön tai tehtävään, jonne työntekijä ei halua. Tiedän myös monta muuta tapausta, jotka saaneet reaktioita enemmän tai vähemmän vakavia. Ne haittavaikutukset ei sinne rokotteen tuoteselosteeseen ole huvikseen laitettu.

Helppo täällä on huudella, että vaihda ammattia yms. mutta sekään ei ole mikään yksinkertainen juttu. Monella taloudellinen tilanne on semmoinen, että työssä on käytävä ja opiskelemaan ei ole mahdollista lähteä. Tietenkin, jos sille linjalle lähdetään niin työnantaja on sitten turvattava taloudellinen tilanne opiskelujen ajaksi ja niin kauan että saa uudelta alalta töitä. Tämä sopii minulle.

Link to comment
Share on other sites

18.11.2018 klo 12.08, Vieras: Hoitaja kirjoitti:

Omaiset/ vieraat levittää kyllä tauteja suuremmalla todennäköisyydellä enemmä, kuIn hoitajat.

 

18.11.2018 klo 17.32, jupet kirjoitti:

Lähde?

Tää kiinnostais minuakin. Omainen käy yhden potilaan luona, hoitaja juokseen pitkin osastoa, huoneesta toiseen koko vuoron. Kumpikohan mahtaa levittää sairastaessaan enemmän virusta? Ihan noin maalaisjärjellä ajateltuna? Hmmmmm.....

 

Tunti sitten, Vieras: Vieras kirjoitti:

Hienoa TEHY ja SUPER. Vihdoinkin osoititte selkärankaa ja olevanne hoitohenkilökunnan puolella tässä asiassa. 

Nuo rokotteet eivät ole vaarattomia.

Tarkennetaan sen verran, että järjestöt eivät ole rokotteita vastaan, päinvastoin, ne suosittelevat niitä. Tuo tartuntatautilain pykälä on se mitä tässä vastustetaan, koska se aiheuttaa ongelmia työpaikoilla. Sitä on hiottava tai se pitää sitten poistaa. Ainakin Tehy vastusti sitä jo lain valmisteluvaiheessa, ei siis "vihdoinkin" vasta nyt.

Link to comment
Share on other sites

19 minuuttia sitten, OldOne kirjoitti:

 

Tää kiinnostais minuakin. Omainen käy yhden potilaan luona, hoitaja juokseen pitkin osastoa, huoneesta toiseen koko vuoron. Kumpikohan mahtaa levittää sairastaessaan enemmän virusta? Ihan noin maalaisjärjellä ajateltuna? Hmmmmm.....

 

Tarkennetaan sen verran, että järjestöt eivät ole rokotteita vastaan, päinvastoin, ne suosittelevat niitä. Tuo tartuntatautilain pykälä on se mitä tässä vastustetaan, koska se aiheuttaa ongelmia työpaikoilla. Sitä on hiottava tai se pitää sitten poistaa. Ainakin Tehy vastusti sitä jo lain valmisteluvaiheessa, ei siis "vihdoinkin" vasta nyt.

Hyvä tarkennus ja nimenomaan sitä pykälää vastaan tässä pitääkin taistella koska se oikeuttaa työnantajan pakkorokotuksiin irtisanomisen uhalla. Itsellä ei ole rokotteita vastaan mitään, mutta olen kärsinyt haittavaikutuksen ja olen oman kantani jo ylempänä antanut.

Link to comment
Share on other sites



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Hoitajaliitot SuPer ja Tehy ovat julistaneet lakot varhaiskasvatuksessa ympäri Suomea. Lakko alkaa tiistaina 13.2.2024 klo 00:01 ja päättyy keskiviikkona 14.2.2024 klo 23:59. Viranhaltijat on rajattu työtaistelun ulkopuolelle.
      Lakkoon menevät Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun, Tampereen, Jyväskylän, Kuopion, Oulun, Joensuun, Porin, Rovaniemen, Kauniaisten ja Vaasan kaupunkien sekä Mustasaaren kunnan kaikkien varhaiskasvatuksen yksiköiden hoitajat sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.
      Poliittisella lakolla vastustetaan hallitusohjelman työelämää koskevia heikennyksiä.
      – Hallituksen suunnitelma sementoida hoitajien palkkakuoppa lainsäädäntöön on ennennäkemättömän törkeä. Se ei käy meille, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen liiton tiedotteessa.
      – Nyt tulisi etsiä yhteinen tahtotila ja neuvotella aidosti. Työmarkkinamalliin tulee löytää ratkaisu, jonka avulla jatkossakin alakohtaisia epäkohtia voidaan korjata myös palkkauksen avulla. Muutoin koulutetun henkilöstön saatavuus sosiaali- ja terveydenhuollossa ja varhaiskasvatuksessa heikkenee yhä edelleen. Näiden sektoreiden työntekijät ovat avainasemassa tuottamassa keskeisiä lakisääteisiä palveluita. He mahdollistavat myös muiden suomalaisten työssäkäynnin ja yhteiskunnan toiminnan, muistuttaa SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola tiedotteessa.

      Lisätietoja liittojen lakkosivuilla:

      Tehy: https://www.tehy.fi/eikäy
      SuPer: https://www.superliitto.fi/viestinta/super-ei-hallitusohjelmalle/
      Lue lisää...
    • Vanhuspalvelulain mukaiseen henkilöstömitoitukseen yltää jo 95 prosenttia ympärivuorokautisen hoivan toimintayksiköistä. Tieto käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) seurannasta, joka tehtiin lokakuussa 2023.
      Seurantahetkellä lakisääteinen henkilöstömitoitus oli 0,65 välitöntä asiakastyötä tekevää työntekijää asiakasta kohti. Myös 0,7 mitoitukseen yltäneiden toimintayksiköiden osuus on jatkanut kasvuaan.
      Iäkkäiden ympärivuorokautisessa hoidossa oli THL:n seurantatietojen mukaan lokakuussa 2023 keskimäärin 51 900 asiakasta 1 786 toimintayksikössä. Määrä nousi hieman toukokuun seurannasta, jolloin oli keskimäärin 51 500 asiakasta 1 798 toimintayksikössä.
      – Vanhuspalvelulain mukainen henkilöstön vähimmäismitoitus nousi huhtikuussa 2023 0,65 työntekijään asiakasta kohden, ja tilanne näyttää lokakuun seurantatietojen osalta hyvältä. Yksiköihin on seurantatiedosta päätellen saatu palkattua lisää henkilöstöä, ja kokonaisuudessaan henkilöstömäärä on noussut 1 200 työntekijällä. Asiakasmäärissä seurannan mukaan on vakaa tilanne, sanoo THL:n johtava tutkija Hanna Alastalo.
      Ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköiden henkilöstömitoitus vuosina 2020–2023. Lakisääteinen henkilöstömitoituksen nousu on tapahtunut asteittain. Vuonna 2020 se oli 0,5 ja vuonna 2021 vähintään 0,55 ja vuonna 2022 vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohden. Vuoden 2023 huhtikuusta lähtien mitoitus oli 0,65 työntekijää asiakasta kohti.
      THL seuraa lakisääteisen henkilöstömitoituksen toteutumista puolivuosittain erilliskyselyllä. Seurannassa yksiköt tallentavat itse työtuntitietonsa ja asiakasmäärän THL:n tietokantaan. Yksiköt vastaavat annettujen tietojen oikeellisuudesta. THL laskee tallennetuista työaikatiedoista mitoituksen vanhuspalvelulain edellyttämällä tavalla kaikille toimintayksiköille. 

      Ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköiden henkilöstömitoitus vuosina 2020–2023. Lakisääteinen henkilöstömitoituksen nousu on tapahtunut asteittain. Vuonna 2020 se oli 0,5 ja vuonna 2021 vähintään 0,55 ja vuonna 2022 vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohden. Vuoden 2023 huhtikuusta lähtien mitoitus oli 0,65 työntekijää asiakasta kohti.
      Lue lisää...
    • Keski-Suomen hyvinvointialueen sisäisessä selvityksessä on käynyt ilmi tietoturvaloukkaus, jossa yksittäinen työntekijä on tarkastellut potilastietoja perusteetta ajalla 13.4.2022 – 31.8.2023. Loukkaus koskee lähes 150 hyvinvointialueen asiakasta.
      Selvityksen mukaan työntekijä on katsonut työhönsä liittyvien tietojen lisäksi perusteettomasti myös muita tietoja potilastietojärjestelmästä. Tietojen katselu on kohdistunut yleisiin henkilötietoihin (nimi, syntymäaika, henkilötunnus) ja terveystietoihin. Perusteeton käsittely on kohdistunut henkilöihin, joihin työntekijällä ei ole ollut tietojen katselun hetkellä hoitosuhdetta eikä muuta työtehtäviin liittyvää velvollisuutta.
      - Henkilöstömme on koulutettu ja ohjeistettu asianmukaisilla toimintaohjeilla tietoturva- ja tietosuoja-asioissa. Työntekijöiden käyttöoikeudet tietojärjestelmiin myönnetään siinä laajuudessa kuin heidän työtehtävänsä edellyttävät. Tässä tapauksessa epäillään, että työntekijä ei ole noudattanut organisaation ohjeita ja on käyttänyt hänelle annettuja käyttöoikeuksia väärin, Keski-Suomen hyvinvointialue toteaa tiedotteessaan.
      Hyvinvointialueelle ei ole tullut tietoa siitä, että perusteettomasti käsiteltyjä henkilötietoja olisi luovutettu eteenpäin tai käytetty muilla tavoin väärin.
      Työntekijän työsuhde on päättynyt, eikä hänellä näin ole enää pääsyä hyvinvointialueen henkilörekistereihin tai tietojärjestelmiin.
      Keski-Suomen hyvinvointialue on tehnyt tietoturvaloukkauksesta ilmoituksen tietosuojavaltuutetulle ja tutkintapyynnön poliisille. Tapauksen käsittely etenee poliisin johdolla, eikä vaadi loukkauksen kohteilta välttämättömiä toimenpiteitä. Hyvinvointialue informoi kirjeitse loukkauksen kohteena olevia henkilöitä lähipäivien aikana.
      Lisää aiheesta Tehyn lehdessä: Saako potilastietoja lukea mielenkiinnosta?
      Lue lisää...
    • Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) antoi tammikuussa HUS-yhtymälle huomautuksen siitä, että lasten sydänkirurgisiin leikkauksiin pääsy ei ole toteutunut lainmukaisesti. AVIn mukaan lasten tehohoidon palvelut tulee järjestää niin, että ne vastaavat alueellista ja kansallista lasten tehohoidon palveluntarvetta.
      Etelä-Suomen aluehallintovirasto alkoi 2022 tammikussa selvittää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Uuden lastensairaalan teho-osaston alueellisen ja kansallisen palvelutason riittävyyttä. Valvonnan aikana vuoden 2022 toukokuussa aluehallintovirasto sai useita epäkohtailmoituksia potilasturvallisuuden vaarantumisesta Uuden lastensairaalan teho-osastolla puutteellisten henkilöstöresurssien vuoksi.
      Etelä-Suomen aluehallintovirastoon saapui myös lokakuussa 2022 HUS-yhtymän Uuden lastensairaalan teho-osaston toimintaa koskeva omavalvontailmoitus. Sen mukaan hoitajavajeen seurauksena HUS-yhtymän Uuden lastensairaalan tehohoidon kapasiteetti ei riitä kattamaan akuutin tehohoidon tarvetta ja hoitamaan sydänleikkauksia yhtäaikaisesti lain edellyttämällä tavalla.
      Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki huhtikuussa 2023 Uuden lastensairaalan lasten teho-osastolle ennalta ilmoittamattoman tarkastuskäynnin.
      HUS on ryhtynyt toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi – hoitoon pääsy ei edelleenkään toteudu
      HUS-yhtymä on saanut lasten sydänkirurgian leikkausjonoa purettua painottamalla leikkauksia niihin potilaisiin, joiden oletettu tehohoidon tarve on lyhyt. Jonon purkautumista on vuonna 2023 lisäksi edistänyt muun muassa muun lasten tehohoidon vähäinen tarve, vähäinen syntyvyys sekä muut satunnaisvaihtelutekijät. Tehohoidon saatavuuden hetkellisestä parantumisesta ja leikkausmäärän kasvamisesta huolimatta toukokuussa 2023 hoitojonossa on ollut 69 sydänleikkausta odottavaa lasta, joista 19 (27 %) on odottanut leikkausta yli kuusi kuukautta.
      Sydänsairaat lapset ovat erittäin haavoittuvassa asemassa oleva potilasryhmä. AVIN mukaan jonon purkamisen painottaminen ei saa johtaa siihen, että jonossa olevien pidempää tehohoitojaksoa tai oletettavasti ECMO-hoitoa vaativien potilaiden leikkausajankohta siirtyy ja jonotusaika pitenee. ECMO-hoidossa huonosti happeutunut veri pumpataan mekaanisesti kehon ulkopuolella olevan ECMO-laitteiston läpi ja johdetaan hyvin happeutettuna takaisin potilaan verenkiertoon.
      Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan on olemassa riski siihen, että yli kuusi kuukautta leikkausta jonottavien potilaiden määrä kasvaa, jos muu lasten tehohoidon tarve palaa tavanomaiselle tasolle. Lisäksi aiempaa vastaavaa mahdollisuutta leikattavien potilaiden painottamiselle ei enää ole.
      HUS-yhtymän antaman selvityksen perusteella Uuden lastensairaalan lasten teho-osastolla on tehty kehittämistoimia tarkastamalla, tehostamalla ja sujuvoittamalla sekä lasten teho-osaston että tehovalvonnan hoitopolkua. Lisäksi potilaita on ohjattu pienissä määrin HUS-yhtymän aikuisten teho-osastoille.
      Lasten tehohoitopaikkoja on ollut käytettävissä liian vähän
      HUS-yhtymän toimenpiteet ovat aluehallintoviraston näkemyksen mukaan oikean suuntaisia. Lasten teho-osastolla ei kuitenkaan ole valvontajakson aikana ollut riittävästi osaavaa hoitohenkilökuntaa, jotta alueellinen ja kansallinen lasten tehohoidon palveluntarpeen mukainen kapasiteetti olisi täyttynyt. Lasten teho-osaston hoitajista on puuttunut 25 %, eikä hoitajatilanne ole tehdyistä toimista huolimatta parantunut olennaisesti.
      HUS-yhtymä on määritellyt lasten alueellisen ja kansallisen tehohoidon tarpeeksi 12 tehohoitopaikkaa Uudessa lastensairaalassa. Aluehallintoviraston valvontajaksolla tehohoitopaikkoja on ollut ajankohdasta riippuen käytettävissä 6–9.
      Aluehallintoviraston päätöksen mukaan HUS-yhtymän on suunniteltava ja toteutettava terveydenhuolto sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan sellaisena kuin potilaiden tarve edellyttää.
      Lisätietoja: ESAVI/3275/2022, ESAVI/39663/2022
      Lue lisää...
    • Ammattiliitot Tehy ja Super ovat ilmoittaneet poliittisesta lakosta pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa. Kaksipäiväinen työnseisaus alkaa keskiviikkona 31. tammikuuta, ja se koskee sekä julkista että yksityistä varhaiskasvatusta Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa.
      SuPerin lakko koskee kaikkia työvuoroja, jotka alkavat keskiviikon 31.1.2024 klo 05:59 ja torstain 1.2.2024 klo 20:59 välisenä aikana. Lakko kestää päättyvän työvuoron loppuun.  SuPerin lakko ei koske viranhaltijoita, muita rajauksia ei ole.

      Tehyn lakko alkaa keskiviikkona 31.1.2024 klo 06.00 ja päättyy 1.2.2024 klo 21.00, jonka jälkeen palataan töihin. Vain viranhaltijat ovat rajattu Tehyn työtaistelun ulkopuolelle.
      Poliittisilla lakoilla vastustetaan hallituksen työelämäheikennyksiä.

      Lue järjestöjen tiedotteet:  SuPer, Tehy

      Muokkaus 23.1.2024 klo 13:45: SuPer poistanut rajauksia lakostaan, ks korjattu tiedote.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...