Helsinkiin perustetaan koronaterveysasema - kiireettömät ajat perutaan

Kanta-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi hämeenlinnalaisen palvelukodin palveluesihenkilölle 10 päiväsakkoa työaikalain rikkomisesta. Ratkaisu annettiin 2. joulukuuta 2024 ja liittyi tapaukseen, jossa kolmen työntekijän viikoittainen työaika ylitti lain salliman enimmäismäärän.
Syytteen mukaan palvelutalon palveluesihenkilö, joka toimi työnantajan edustajana, oli vuonna 2022 tahallaan tai huolimattomuuttaan rikkonut työaikalain säännöstä, joka rajoittaa työajan enimmäismäärää. Palveluesihenkilö ei ollut seurannut työntekijöiden työaikoja riittävästi, minkä seurauksena kolmen työntekijän työajat olivat ylittäneet sallitun enimmäismäärän neljän kuukauden tarkastelujaksoilla. Työaikalain mukaan keskimääräinen viikkotyöaika saa olla enintään 48 tuntia.
Tapauksessa työntekijöiden keskimääräiset viikkotyöajat olivat seuraavat:
Ensimmäisellä työntekijällä 48,4 tuntia, toisella 52,4 ja 54,8 tuntia kahdella eri tarkastelujaksolla, kolmannella 53 tuntia. Palveluesihenkilö kiisti syytteen. Palveluesihenkilön mukaan hänellä ei ollut osaamista tai tietoa työajan enimmäismäärien seurannasta. Hänen mukaansa hänellä ei asemansa perusteella ollut mitään tekemistä sen kanssa, ettei työnantaja ollut ottanut käyttöön työajan enimmäismäärien selvittämisen järjestelmää ja ettei palveluesihenkilöitä ollut tähän ohjeistettu eikä perehdytetty. Palveluesihenkilön mukaan palveluesihenkilöiden vastuulla oli henkilöstön saatavuuden osalta erittäin haastavassa tilanteessa ainoastaan varmistaa henkilöstömitoitukset täyttävä työvuorosuunnittelu.
Käräjäoikeus katsoi, että palveluesimiehen olisi asemansa ja tehtäviensä perusteella kuulunut perehtyä ja olla tietoinen työaikaa koskevista lain säännöksistä ja huolehtia työnantajan edustajana siitä, että säännöksiä noudatetaan. Näin ollen käräjäoikeus katsoi, että palveluesihenkilö oli työnantajan edustajana tahallaan tai huolimattomuudesta rikkonut työaikalain enimmäistyöaikaa koskevaa säännöstä. Palveluesihenkilö ei ollut havaitsemistaan työntekijöiden huomattavista työtuntimääristä huolimatta pyrkinyt edes selvittämään työtuntimäärien ylitysten lainmukaisuutta.

HUSissa on paljastunut kaksi merkittävää tietoturvaloukkausta, joissa työntekijät katselivat ilman perusteltua syytä satojen henkilöiden tietoja.
HUSissa on kuluvan syksyn aikana selvitetty kahta laajaa tietoturvaloukkausta vuosilta 2023–24. Molemmissa tapauksissa luvaton katselu kohdistui hoidossa olleisiin sekä henkilöihin, joilla ei ole hoitosuhdetta HUSiin. Osa luvattoman katselun kohteeksi joutuneista on julkisuuden henkilöitä. Tapaukset tulivat ilmi HUSin omavalvonnassa. Kumpikaan työntekijä ei työskentele enää HUSissa.
Hammashoitajana ja osastonsihteerinä työskennellyt henkilö katseli ainakin 430 henkilön tietoja ilman perusteltua syytä. Suurin osa katseluista kohdistui henkilöiden perustietoihin eli nimeen, henkilötunnukseen ja yhteystietoihin. Noin 50 henkilön kohdalla työntekijä katseli myös potilastietoja ilman perustetta. 
Toisessa tapauksessa lähihoitajana työskennellyt henkilö katseli perusteetta yli tuhannen henkilön perustietoja eli nimeä, henkilötunnusta ja yhteystietoja. 
Henkilöiden luvaton toiminta on pääosin selvitetty, mutta on mahdollista, että tietoturvaloukkauksen kohteeksi joutuneiden määrä vielä hieman kasvaa.
Tietoturvaloukkauksista ilmoitetaan asianosaisille
HUSista lähetetään tietoturvaloukkauksista ilmoitukset henkilöille, joita asia koskee. Ilmoituksessa kerrotaan asianosaisille, mistä he saavat tarvittaessa lisätietoa ja toimintaohjeita. HUS on tehnyt ilmoitukset tietosuojavaltuutetun toimistoon sekä tutkintapyynnöt poliisille. HUSin tiedossa ei ole, että työntekijät olisivat luovuttaneet tietoja eteenpäin. 

Hus vähentää 778 henkilötyövuotta, joista 280 johtaa irtisanomisiin. Tehy varoittaa, että leikkaukset kohdistuvat erityisen rajusti hoitohenkilöstöön ja vaarantavat potilasturvallisuuden.
– Kyse on ihmisistä ja ammattilaisista, hoitohenkilökunnasta, johon vähennykset kohdistuvat todella rajusti. Tällä on aivan varmasti vaikutusta Uudenmaan alueen väestön hoitoon ja jopa potilasturvallisuuteen, sanoo puheenjohtaja Millariikka Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
Husin rajuilla henkilöstövähennyksillä voi olla myös valtakunnallisia vaikutuksia, koska HUS vastaa esimerkiksi koko maan elinsiirroista, vaikeiden palovammojen hoidosta, imeväisten avosydänkirurgiasta sekä huuli- ja suulakihalkiopotilaiden hoidosta.
Yt-neuvotteluiden tulos näyttää etukäteen päätetyltä, vaikka niiden alussa HUS vakuutteli henkilöstölleen ja suurelle yleisölle, että vähennykset kohdistetaan muualle kuin potilastyötä tekeviin.
– Edelleenkään Hus ei kerro, mitä terveys- ja hoitopalveluja kansalaisille ei enää vähennysten jälkeen tarjota. Yksikään työntekijä ei ole ollut siellä töissä turhaan, ja tähän asti Husissa on ollut kova hoitajapula, Rytkönen muistuttaa.
Henkilöstön näkökulmasta Husin toiminta koko yt-neuvotteluiden ajan on ollut järkyttävää: hätäilevää, poukkoilevaa ja heikosti valmisteltua. Toimia on valmisteltu kuin paniikissa.
Millariikka Rytkönen sanoo, että on aivan selvää, että näin rajut henkilöstön vähennykset näkyvät hoidon saatavuudessa ja hoidon laadussa. Siltä ei kerta kaikkiaan voida välttyä, kun potilastyötä tekeviä vähennetään näin paljon.
Husin potilasturvallisuus on ollut Tehyn mukaan uhattuna jo pitkään ennen tuoreimpia yt-leikkauksia.
Samaan aikaan Hus tiedotti, että sen johto lomautetaan ensi vuonna kahdeksi viikoksi. Millariikka Rytkönen toteaa, että kyse on pelkästä pr-tempusta.
– Husin johdon tuloluokassa kahden viikon lomautus ei tunnu missään verrattuna siihen, että hoitohenkilökunnalta lähtee työt alta kokonaan, Rytkönen sanoo.
Tehy on edelleen sataprosenttisesti yt-neuvotteluiden kohteena olevien jäsentensä tukena ja tulee riitauttamaan tämän farssin, jota Hus kutsuu yt-menettelyksi.

Tehy arvostelee jyrkästi HUS-yhtymän päättyneiden yt-neuvotteluiden päätöksiä, joiden seurauksena jopa 800 työntekijää, erityisesti hoitajia, uhkaa irtisanominen. Lisäksi osastonsihteereiden töitä siirretään hoitohenkilökunnalle, mikä kasvattaa jäljelle jäävien työtaakkaa.
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen syyttää HUSia kyvyttömyydestä hallita toimintansa kokonaisuutta ja varoittaa vakavista seurauksista sekä henkilöstölle että alueen terveydenhuollolle. Tehy epäilee yt-prosessin lainmukaisuutta ja aikoo selvittää asian perusteellisesti.
–  Jos HUS toteuttaa muutoksensa yt-neuvotteluiden mukaisesti, syntyy ennennäkemätön härdelli, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Rytkönen painottaa myös poliittisen vastuun merkitystä.
– Valtaan valituilta vaaditaan myös kykyä tajuta päätöstensä seuraukset.
Lähde: Tehyn tiedote

Tehy antoi tänään lakkovaroituksen kahteen yksityisen ensihoitopalvelualan yritykseen.
Lakkovaroitus koskee kahden vuorokauden lakkoa Med Group Ensihoitopalvelu Oy:n Pirkanmaan alueen toimipisteissä sekä EMA Finland Oy:n Uudenmaan alueen toimipisteissä. Lakko alkaa keskiviikkona 20.11.2024 klo 00.01 ja päättyy torstaina 21.11.2024 klo 23.59.
Lisäksi lakkokohteisiin on asetettu kaikkia tehyläisiä koskeva keikkailukielto, hakusaarto ja tilapäisen siirron kielto, jotka alkavat 5.11.2024 klo 9.00 ja päättyvät 21.11.2024 klo 23.59.
Tehyn mukaan neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta ajautuivat viime viikolla umpikujaan, koska työnantajapuoli esittää itsepintaisesti nollakorotuksia ja luopumista sovitusta alan palkkojen pelastusohjelmasta. Alan työehtosopimus päättyi 30.4.2024 ja neuvotteluja on käyty maaliskuusta alkaen. Lokakuussa neuvotteluja yritettiin edistää myös vapaaehtoisessa sovittelussa valtakunnansovittelijan johdolla.
Tehyn työtaistelusivusto: https://www.tehy.fi/fi/ajankohtaista/ensihoitopalvelualan-tyotaistelu