Jump to content
MAINOS

Helsingin kotihoidon asiakkaat aiempaa tyytyväisempiä


Hoitajat.net
 Jaa

Kuvituskuva: iStock

Helsingin kotihoidon asiakkaat antoivat kotihoidon palveluille arvosanaksi 8,2/10. Verrattaessa edelliseen, vuonna 2016 tehtyyn tutkimukseen, yleisarvosana parani merkittävästi, aiemman arvosanan ollessa 8,05/10.

Kaikissa tutkimuksessa kysytyissä arkipäivän askareissa kyselyyn vastanneet suoriutuivat itse hieman aiempaa paremmin. Vastaajista 79 % asuu mieluiten kotona. Reilusti yli puolet kyselyyn vastanneista oli yli 80 vuotiaita.

Kotihoidon palveluiden lisäksi ikääntyneet tarvitsevat myös muuta apua

Puolet vastaajista kertoi saavansa säännöllisesti apua kotihoidon työntekijöiden lisäksi omilta lapsiltaan. Joka viides asiakas kertoi, että ei saa apua muilta kuin kotihoidon työntekijöiltä. Näin oli myös vuonna 2016 toteutetussa kyselyssä.

Kotihoidon työntekijät auttavat useimmin asiakkaita säännöllisesti lääkkeiden otossa sekä peseytymisessä. Kyselyn mukaan asiakkaat kaipaisivat nykyistä enemmän apua ulkoiluun, raskaisiin taloustöihin ja asiointiin kodin ulkopuolella. Vastaajista 22 % tuntee itsensä yksinäiseksi melko usein.

– Kyselyn avoimissa vastauksissa toivottiin usein siivous-, pyykinpesu- ja ruuanlaittoapua, mutta myös seurustelua ja apua yksinäisyyteen, kirjan lukemista sekä ajankohtaisten asioiden kertomista. Tämä on meidän kaikkien yhteinen haaste, Helsingin kotihoidon kehittämistä koordinoiva palvelualueen johtaja Arja Peiponen kiteyttää.

Vastauksissa esiin nousseisiin aiheisiin saa neuvontaa ja ratkaisuja myös Seniori-infosta, jonka kautta löytyy tietoa Helsingin kaupungin lisäksi järjestöjen ja yritysten tapahtumista, harrastuksista ja palveluista. Seniori-infoon voi olla yhteydessä, puhelimitse 09 310 44556, sähköpostitse seniori-info@hel.fi sekä chatin kautta www.hel.fi/seniorit.

Yhdeksän kymmenestä kotihoidon asiakaskyselyyn vastanneista kokee saavansa hyvää hoitoa, ja että työntekijät kohtelevat heitä ystävällisesti

Vastaajat ovat tyytyväisiä ateriapalveluihin, sen sijaan toivottiin kauppapalveluiden tuotevalikoiman laajentamista. Lääkehoito, joka on pääsääntöisesti järjestetty kotihoidon järjestämän apteekin annosjakelun kautta, on toiminut vastaajien mielestä myös hyvin.

Vain noin joka kolmas ilmoitti, että vastuuhoitaja käy heidän luonaan tarpeeksi usein. Asiakkaat pitivät erittäin tärkeänä, että heidän luonaan käy tuttu hoitaja. ”Vastuuhoitaja-malli tulee olemaan jatkossakin yksi kotihoidon kehittämiskohteista. Myös lääkäripalveluja, jotka ovat toimineet suhteellisen hyvin, on tarkoitus edelleen kehittää”, Arja Peiponen kertoo.

Etähoitoa saaneista vastaajista 63 prosenttia oli sitä mieltä, että etähoidon apu on aina tai usein riittävää. Yleisarvona etähoidolle asteikolla 4–10 oli 8,01. Kaikilla kotihoidon palvelualueilla Helsingissä etähoidon saama yleisarvosanan keskiarvo oli suunnilleen sama.

Helsingin kotihoidon asiakastutkimuksen tavoitteena oli selvittää kotihoidon asiakkaiden tyytyväisyyttä saamaansa palveluun. Toteutuksesta vastasi Feelback Group. Kysely toteutettiin 1.–19.10.2018. Tutkimusaineisto kerättiin paperilomakkeilla, joita jaettiin kotihoidon asiakkaille noin 7 000 kpl. Lomakkeiden lisäksi asiakkaille jaettiin myös palautuskuoret. Hyväksyttyjä vastauksia palautui yhteensä 2 412 kpl, vastausprosentin ollessa 35.

 Jaa

MAINOS

Keskustelu

Recommended Comments

Kukaan ei ole vielä kommentoinut.



Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Vain jäsenet voivat kommentoida

Luo tunnus

Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!

Rekisteröi uusi tunnus

Kirjaudu sisään

Onko sinulla jo tunnus?

Kirjaudu sisään

  • Lisää ajankohtaisia

    • American Nurses Credentialing Center (ANCC) on myöntänyt HUSin Syöpäkeskukselle merkittävän Magneettisairaala-tunnustuksen. Tämä tunnustus on merkki hoitotyön korkeasta laadusta, potilasturvallisuudesta ja hoitajien työtyytyväisyydestä. HUSin Syöpäkeskus on nyt Euroopan toinen ja Pohjoismaiden ensimmäinen sairaala, joka on saavuttanut tämän kunnianosoituksen.
      Magneettisairaala (Magnet Hospital®) on erinomaisen hoitotyön tunnustus ja tutkittuun tietoon perustuva hoitotyön laatujärjestelmä, josta hyötyvät potilaat, hoitohenkilöstö ja organisaatio. Tunnustus myönnetään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Nimi Magneettisairaala kuvaa vetovoimaa, joka vetää puoleensa magneetin lailla potilaita laadukkaan hoidon ja hoitajia hyvän työpaikan vuoksi.
      – Magneettisairaala-tunnustus osoittaa, että hoitotyön laatu, potilastyytyväisyys ja hoitajien työtyytyväisyys on Syöpäkeskuksessa mitatusti erinomaista verrattuna kansalliseen ja kansainväliseen tasoon. Tunnustus on upea palkinto vuosien työstä, sanoo Syöpäkeskuksen johtava ylihoitaja Vuokko Kolhonen.
      Lue lisää...
    • Tehy tuo voimakkaasti esille huolensa hallituksen ehdottamista työrauhalainsäädännön muutoksista, jotka uhkaavat hoitajien ja muiden sote-alan työntekijöiden oikeutta poliittisiin mielenilmauksiin.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi hallituksen toimia kylmiksi ja julmiksi, erityisesti naisvaltaisia aloja kohtaan. Esitykset asettaisivat ennennäkemättömiä rajoituksia poliittisille työtaisteluille, mikä on ristiriidassa kansainvälisten sopimusten kanssa. Tehy vaatii hallitusta kuulemaan työntekijöiden ääntä ja hylkäämään hätiköidyt lakimuutokset.
      Lisätietoja: Tehyn tiedote
      Lue lisää...
    • Valvira on myöntänyt ennätysmäärän uusia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattioikeuksia vuonna 2023. Yhteensä viime vuonna myönnettiin 27 126 ammattioikeutta, mikä on 3 604 enemmän kuin vuonna 2022. Kasvu johtui pääasiassa hoitajien ammattioikeushakemusten lisääntymisestä. Erityisesti sairaanhoitajien ja lähihoitajien hakemuksia tuli edellisvuotta enemmän.
      Suomessa koulutetuille sairaanhoitajille myönnettiin 4 253 ammattioikeutta vuonna 2023, joka on 935 enemmän kuin vuonna 2022. Myös lähihoitajia rekisteröitiin ennätysmäärä, 8 358 kappaletta. Tämä on 1 335 enemmän kuin vuonna 2022.
      Kätilöiden ammattioikeuksia myönnettiin 182 kappaletta, kun vuonna 2022 lukumäärä oli 145. Myös terveydenhoitajien, röntgenhoitajien ja laboratoriohoitajien ammattioikeuksien määrä nousi edellisvuoteen verrattuna.
      Ulkomailla koulutettujen hoitajien osuus on edelleen pieni
      Toisessa EU- tai ETA-maassa koulutuksen suorittaneille sairaanhoitajille myönnettiin yhteensä 36 ammattioikeutta, kun vuonna 2022 lukumäärä oli 22. Myös EU- tai ETA-alueen ulkopuolella koulutuksen suorittaneiden sairaanhoitajien myönteisten ammattioikeuspäätösten lukumäärä nousi hieman. EU- tai ETA-alueen ulkopuolelta tulleita sairaanhoitajien ammattioikeushakemuksia kirjattiin vuoden aikana selvästi edellisvuotta enemmän, yhteensä 189, kun hakemuksia vuonna 2022 tuli 108. Ulkomailla kouluttautuneiden osuus terveydenhuollon alalle tulevasta uudesta hoitohenkilökunnasta on kokonaisuudessaan edelleen hyvin vähäinen. 
      Lisätietoja: Valviran tilastot
      Lue lisää...
    • Sosiaali- ja terveysministeriön tuoreen selvityksen mukaan kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien tarve kasvaa merkittävästi tulevina vuosina. Hyvinvointialueilla on arvioitu, että noin 40 prosentilla sairaanhoitajista pitäisi olla kliinisen hoitotyön erikoistumiskoulutus. Tämä tarkoittaa, että vuoteen 2028 mennessä tarvitaan noin 8 000 uutta erikoistunutta sairaanhoitajaa.
      Kliinisesti erikoistunut sairaanhoitaja on peruskoulutuksensa lisäksi hankkinut erikoistumiskoulutuksen ja työkokemuksen kautta erikoisosaamisen jollakin kansallisesti määritellyllä kliinisen hoitotyön erikoisalalla. Tämä pätevöittää heidät vaativiin asiantuntijatehtäviin potilas- ja asiakastyössä sekä erikoisalan kehittämiseen.
      Selvityksessä arvioitiin myös rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien sairaanhoitajien koulutustarvetta. Tarve on yhteensä 763 uutta aloituspaikkaa vuoteen 2028 mennessä.
      Erikoisosaaminen varmistetaan korkeakouluyhteistyöllä
      Selvityksessä esitetään useita ehdotuksia, joilla erikoistuneen hoitohenkilöstön riittävyys voitaisiin turvata. 
      Kliininen erikoisosaaminen voidaan varmistaa suunnitelmallisella korkeakouluyhteistyöllä, johon osallistuvat hyvinvointi- ja yhteistyö- eli YTA-alueet. Lisäksi kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien määrällistä tarvetta ja osaamista on myös jatkossa ennakoitava ja ohjattava kansallisesti.
      Yhteistyöalueen kaikilla hyvinvointialueilla olisi otettava käyttöön yhtenäinen kliinisen hoitotyön osaamisen uramalli, jonka lähtökohtana ovat asiakkaiden ja potilaiden tarpeet.
      Sairaanhoitajan erikoistumiskoulutusten toteuttamiseksi tarvitaan valtion taloudellinen tuki. Koulutuksen täytyy olla valtakunnallisesti suunniteltu kokonaisuus sekä vastata hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden tarpeita.
      Sosiaali- ja terveysministeriö teki kliinisen erikoisosaamisen tarvetta koskevan selvityksen yhteistyössä hyvinvointialueiden hoitotyön johdon kanssa. Selvitystyötä hyödynnetään muun muassa sairaanhoitajien jatkuvan ammatillisen kehittämisen tukena.
      Lue lisää...
    • Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite käynnistää yhteistoimintaneuvottelut henkilöstön mahdollisten uudelleenorganisointien ja taloudellisen tilanteen vuoksi.
      Neuvottelut liittyvät Soite 2030 -ohjelman täytäntöönpanoon, jonka tavoitteena on parantaa palvelurakenteen tehokkuutta ja vastata palvelutarpeisiin. Henkilöstörakenteeseen ja työskentelytapoihin odotetaan muutoksia.  
      Neuvottelujen aikana on voimassa rajoitettu rekrytointikielto, mutta tietyt ammattiryhmät, kuten sosiaalityöntekijät ja lääkärit, ovat kiellon ulkopuolella.
      Tällä hetkellä lomautuksia ei ole suunnitteilla. 

      Lisätietoja hyvinvointialueen tiedotteessa.
      Lue lisää...
×
×
  • Luo uusi...