Fyysisen kuormituksen riskien hallinta parantunut yksityisillä sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikoilla

Haitallisen fyysisen työkuormituksen ehkäisyyn panostetaan yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollon työssä. Työsuojeluhallinnon valtakunnallisessa YKSOTE-kuormitus 2017–18 -valvontahankkeessa tehdyillä noin 1800 työsuojelutarkastuksella annettiin yrityksiin silti lähes 400 velvoitetta työn fyysisen kuormituksen vähentämiseksi.

Hankkeessa havaittiin, että terveyttä vaarantavan fyysisen kuormituksen vaara on sosiaali- ja terveydenhuollon työssä yleensä tunnistettu osaksi työn vaaroja, mutta haitallista kuormitusta ei silti aina osata vähentää. 

– Niitä työtehtäviä, joissa terveyttä vaarantavaa kuormittumista tapahtuu, ei arvioida järjestelmällisesti. Tämän vuoksi tapa tehdä työtä ergonomisesti paremmin saattaa kehittyä hitaasti. Kuormittumisen kannalta merkitykselliset työtehtävät pitää yksilöidä riittävän tarkasti, jotta riskeihin päästään vaikuttamaan työn suunnittelussa, kertoo hankkeen koordinaattori Marja Tereska Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta.  

Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan tunnistamaan ja arvioimaan fyysisen työkuormituksen riskit. Terveydelle haitallista fyysistä kuormitusta pitää sosiaali- ja terveydenhuollon työssä vähentää järjestämällä työympäristö tehtävään työhön soveltuvaksi, kalustamalla se ergonomisesti toimivaksi, käyttämällä asiakkaiden nostoja ja siirtoja helpottavia apuvälineitä ja suunnittelemalla työ siten, että kuormitus on hallittavissa.

– Positiivista on ollut huomata, että monilla yksityisillä työpaikoilla työympäristö on jo suunniteltu siten, että ergonomiset työasennot ovat mahdollisia. Nostoja ja siirtoja keventäviä apuvälineitäkin on tarjolla ja niitä on hankittu hyvin työntekijöiden käyttöön, Tereska kertoo. – Apuvälineiden säilytys-, lataus- ja puhdistamistiloissa työpaikoilla on kuitenkin puutteita. Tässä on vielä kehitettävää tilasuunnittelussa.

Hanketarkastuksilla havaittiin eniten kehitettävää fyysistä kuormitusta vähentävien toimien toteuttamisessa. Työnantajia velvoitettiin korjaamaan puutteita työskentelyolosuhteiden ergonomiassa, työtä keventävien apuvälineiden käytössä ja työntekijöiden opastamisessa vähemmän kuormittaviin työtapoihin. Lisäksi huomiota kiinnitettiin työterveyshuollon työpaikkaselvityksiin kirjattujen toimintasuositusten hyödyntämiseen.

Toimialalla käytetään paljon sijaisia ja muuta tilapäistyövoimaa, joka voi jäädä opastusten ulkopuolelle, mikäli tähän ei kiinnitetä erityistä huomiota. Työpaikalla pitääkin ottaa kaikki työntekijät mukaan haitallisen fyysisen kuormituksen ehkäisemiseen. 

– Työntekijälläkin on vastuunsa. Työssä pitää käyttää kaikkia keventämisen mahdollisuuksia ja apuvälineitä, joita työnantaja tarjoaa käyttöön. On huolehdittava siitä, että oma ergonomiaosaaminen on riittävää ja hyödynnettävä työnantajan järjestämä koulutus ja opastus, Tereska muistuttaa.

Tukea fyysisen kuormituksen arvioimiseen sosiaali- ja terveydenhuollon työssä saa Potilassiirtojen kuormittavuuden arviointimenetelmä -oppaasta, jonka voi ladata maksutta Tyosuojelu.fistä: www.tyosuojelu.fi/tyoolot/fyysinen-kuormitus .

Lisätietoja: www.tyosuojelu.fi/sote-toimialat