Jump to content
MAINOS
  • Ensihoitaja: "Ammatti tuntuu käsittämättömältä – keskiverto ihminen käy töissä saadakseen palkkaa”


    Hoitajat.net
     Share

    Ensihoitaja Anne Pauna julkaisi Instagramissa kuvan itsestään koronateholla, täydessä suojavarustuksessa. Tekstissään hän suomii ammattiaan ja sen arvostusta kovin sanoin.

    – Mulle ensihoitajan uravalinta oli puhtaasti laskelmoitu ponnahdusalusta. Mulle ei enkelit laskeutuneet kertomaan, että sydämeni pohjasta haluan hoitaa ihmisiä. Tai pelastaa niitä. Kun mä menen töihin, en ajattele meneväni kutsumusammattiini, vaikka koen olevani hyvä työssäni. Olen hyvä ihmisten kanssa, lääketiede on mielenkiintoista ja sen toteuttaminen parhaalla mahdollisella tavalla on osa minun toimenkuvaani, Anne painottaa.

    Hän muistuttaa myös, että töissä käydään ansaitsemassa elantoa.

    – Minusta tämä on työ siinä missä muutkin työt. Keskiverto ihminen käy mielestäni töissä saadakseen palkkaa. Työssä jaksamiseen ja viihtyyvyyteen vaikuttaa työilmapiiri, kollegat, ja työn sisältö ja sen merkitys itselle.

    Hoitajan ammatti "tuntuu käsittämättömältä"

    Anne muistuttaa, että vaikka hoitajan työ on työtä siinä missä muutkin, eroaa se kuitenkin oleellisesti muista töistä.

    – Muissa työpaikoissani palkasta on voinut keskustella, kouluttautuminen ja lisäosaaminen ovat näkyneet palkassa ja työtehtävissä. Jos päättää vaihtaa alaa niin ei soitella, että täällä olisi yksi savotta, tule talkoisiin.

    – Sanovat, että tämä on kutsumusammatti. Että muutoin tämän alan valinneet on jotenkin kauhean luonnottomia, ja töissä ei saisi käydä siksi että siitä saa palkkaa.

    Lopuksi hän vetää yhteen alan isoimpia varjopuolia.

    – Tällä hetkellä tämä ammatti tuntuu käsittämättömältä. Ensimmäinen lomakielto astui voimaan. Kohta sitä siirretään varmasti pidemmälle kesään. Kun korona suo tulee apotti. Kun kaikki on ohi, mietitään ettei ole rahaa.

    – Kyllähän te ymmärrätte, laitetaan vähän kikyä, otetaan vähän lomarahoista, otetaan vähän lomista, otetaan vähän koulutuksista, otetaan vähän henkilökuntaresursseista. Kuunnelkaa sitä kutsua. Se on kuin tikka, joka hakkaa sähkölamppua.Kun korona on ohi, joku joskus sytyttää yöllä valot keittiössä ja miettii, että kaikkea hullua ihmiset tekee työkseen. Ja taputtaa käsiään yhteen sammuttaakseen valot.

    Katso Annen kuva tästä.

     Share

    MAINOS

    User Feedback

    Recommended Comments

    Täysin samaa mieltä. Kutsumusammatti on vain sana muiden joukossa, se ei valitettavasti minulle tittelinä tuo ruokaa pöytään. Hoitajilta ei voi minusta enää vain ottaa ja vaatia. Jotain olisi saatava tilalle ja en todellakaan tarkoita sitä kun suullisesti meitä kiitellään somessa ja hallituksen riveissä. 

    Link to comment
    Share on other sites

    Minun korviini sana kutsumusammatti tuo pahaa mieltä, ei ole oikeutta valittaa mistä saatikka pyytää lisää palkkaa!

     

    Eikö voisi jo hoitoalallakin puhua kutsumusammatin sijasta mielekkäästä työstä, kyllä muillekin aloille ihmiset hakeutuu kiinnostuksen vuoksi!

    Kutsumusammatti on sitä että sua kiinnosta ko. Ala, muuta tämä tremi saa minut näkemään punaista ja puolustuskannalle! 

    Link to comment
    Share on other sites

    Niin siinähän vasta sana.

    Kokisin, että esimerkiksi myös kansanedustaja on kutsumusammatti. Miksi siellä on hyvin kilpailukykyiset palkat? Miksei sitä tehdä vaan sydämellä? 

    Link to comment
    Share on other sites

    Eikö muuta kommenttia irtoa, kuin että kännykkä pois...  😠

    Kun kuvaa katsoo, näyttää siltä, että kuva on otettu pukeutumistilassa. Takana näkyy lukittavia kaappeja, joihin hoitajat saa laittaa tavaroitansa.

    Eiköhän tuo kuva ole otettu, laitettu kännykkä pois ja sitten vasta menty hoitamaan potilaita COVID-kohorttiin...

    Hienoa tekstiä, jakamisen arvoinen! Tsemppiä etulinjaan!

    Link to comment
    Share on other sites

    Osastolla saa olla kännykkä. Omaisuuslokerot näkyy taustalla, joten kuva on otettu hoitotilan ulkopuolella. Hieno kirjoitus!

    Link to comment
    Share on other sites

    Olen miettinyt tälläistä. Meitä nyt kiitellään, sinisiä valoja sytylellään (Vapaavuori) ja toiset ovat ilmoittaneet (Otto Meri, Juhana Vartiainen) ettei hoitajille palkkaa voi nostaa, pitää jopa laskea (Hyvä Kokoomus) Mennään istumaan eduskuntatalon rappusille ja ollaan niin kauan kunnes saadaan oma sopimus, palkka vastaamaan vastuuta ja naisen euro 84c nostetaan siihen 100c mikä miehillä on.

     

    Link to comment
    Share on other sites

    Samassa tilanteessa ollaan. Niin totta joka sana, mitä kirjoitit. En koskaan ajatellut, että leikk.salihoitajan pitää muutamassa pvässä oppia tehohoitajan työt ?! Näin se vain  nyt on ja kohorttihoitajana ollaan. 
    Ainoa tuki on tullut lähiesimieheltä Kiitos hänelle. . Ylihoitaja ei ”halua” meitä kohdata ja tulla keskustelemaan. Uskomatonta. Arvostelijoita riittää kyllä... toivon herääväni ja huomaavani, että tämä oli vain pahaa unta.

    Yritetään kaikesta huolimatta jaksaa 😕

    Link to comment
    Share on other sites

    Guest Etulinjan kollega

    Posted

    Hyvin asiallista tekstiä, kiitos tästä :) Kun puhutaan ammatinvalintakysymyksestä se saa lähes aina ihokarvani nousemaan pystyyn. Yleensä sitä käytetään ja se heitetään ilmaan silloin, kun puhutaan palkka-asiasta. Sillä heitolla saadaan tukittua hentojen sisarten valkoisten suut kiinni. Valitettavasti olen nähnyt sitä käytettävän myös ikäänkuin muille ilkkumiseen oman työn suomasta edusta, kuten opettajat lomista. Toukokuun lopussa ilmestyy hästägit #teacherslife #ammatinvalintakysymys. Nyt kun alemmille luokkatasoille ja erityisopetukseen annettiin oma ohjeistus on kovaan ääneen itketty kuinka epäreilua on, kun joutuu ehkä luokkaopetusta pitämään. Hästägejä ei olekaan sitten näkynyt. Ja kaiken kunnian ja arvostuksen annan niille opettajille, jotka venyvät yli rajojen hoitaen työnsä, mutta joukkoon mahtuu pari muutakin. 

    Link to comment
    Share on other sites

    Eikös vaan oo kiva kun on työpaikka ja varma maksaja...

    tässä mun yrittäjänkutsumusammatissa pidennetään päivää ja toivotaan että vältää konkurssin ja sais edes syksyllä palkkaa....

    ps oon tyytyväinen kun voi edes tehdä 

    Link to comment
    Share on other sites

    Niin karua kun se onkin sanoa, tällä hetkellä moni eri alojen "kutsumusammattilaisista" voi olla tyytyväinen, että saa toteuttaa kutsumustaan ja ammattiaan myös jatkossa.. Minulla tilanne on toinen. Yritys tulee menemään alta, pitäisi vaan päättää päivä viimeiselle kuoliniskulle.. En tiedä millä elätän perheeni ja olen todella hätääntynyt.. Pienellä paikkakunnalla mahdollisuudet olemattomat

    Link to comment
    Share on other sites

    Guest Kontami noitunut

    Posted

    11 tuntia sitten, Vieras: Anne kirjoitti:

    Noi omat kännykät pois teho osastotyöstä! Kerran näppäät, kontaminoidut.

    Anne hyvä, teho osasto kirjoitetaan väliviivalla teho-osasto!

    Link to comment
    Share on other sites

    Kyllä työpaikalla saa käyttää kännyköitä siihen tarkoitetulla paikalla! Kuvan henkilö ei ole osaston puolella vaan laukkukaapilla. Hän myös osaa käyttää käsihuuhteita ennenkuin menee potilaan luokse.

    Link to comment
    Share on other sites

    Hyvin kirjoitettu. Näin se valitettavasti tuntuu olevan. Itse samassa tilanteessa. Tämä on käsittämätöntä ja alaarvalaarvosta. 

    Link to comment
    Share on other sites

    Jep. 20v sairaanhoitajana ja tuli käsiin 10v vanha palkkakuitti. Palkka noussut 1,40€ / tunti 10v aikana, eli 0,14€/ v. Se tekee alle 1% / v, että ei paljoa naurata. Ja nyt kun pakotetaan terveyden uhalla hoitamaan covid-19 potilaita ( mm. Hus:n tehopitilaista 3 hoitajaa, 2 lääkäriä). On tässä enää turha inistä. Meikä lähtee sähköasentajaksi ja kiinnosta enää yhtään. Nyt vaan riittä 

    Link to comment
    Share on other sites

    Hoitajat usein unohtaa mainita sen, että heillä työpaikka on varma eläkkeelle asti. Näinä päivinä hoitaja voi kävellä pankkiin ja nostaa lainaa samalla kun "parempi" palkkaisella alalla olevat nostavat työttömyys korvausta.  Jos tästä 90 luvun lama tulee uusiksi niin hoitajien ostovoima nousee. 

    Link to comment
    Share on other sites

    28 minuuttia sitten, Vieras: Varma työ kirjoitti:

    Hoitajat usein unohtaa mainita sen, että heillä työpaikka on varma eläkkeelle asti. Näinä päivinä hoitaja voi kävellä pankkiin ja nostaa lainaa samalla kun "parempi" palkkaisella alalla olevat nostavat työttömyys korvausta.  Jos tästä 90 luvun lama tulee uusiksi niin hoitajien ostovoima nousee. 

    Miten niin varma työpaikka eläkkeelle?!? Haloo!!! Pätkää pätkän perään, mitään ei voi suunnitella. Ota asioista selvää ennen kuin tulet huutelemaan tämän homman autuudesta!!!

    Link to comment
    Share on other sites

    2 tuntia sitten, Vieras: 0987 kirjoitti:

    Miten niin varma työpaikka eläkkeelle?!? Haloo!!! Pätkää pätkän perään, mitään ei voi suunnitella. Ota asioista selvää ennen kuin tulet huutelemaan tämän homman autuudesta!!!

    No niinpä, onko nykyään olemassa ”varmaa työpaikkaa”?

    Link to comment
    Share on other sites

    3 tuntia sitten, Vieras: 0987 kirjoitti:

    Miten niin varma työpaikka eläkkeelle?!? Haloo!!! Pätkää pätkän perään, mitään ei voi suunnitella. Ota asioista selvää ennen kuin tulet huutelemaan tämän homman autuudesta!!!

    Suuret ikäluokat on vasta tulossa hoitoikään. Seuraavat 20 vuotta töitä kyllä riittää ja ollut puhetta jopa hoitaja pulasta.  Jos on työtön hoitaja siihen on yleensä joku syy.  Aikalailla sitä koulusta suoraan hommiin pääsee.  Eri asia tietysti jos on valikoiva työpaikan suhteen. Kotihoidossa töitä joka paikkakunnalla.  Lisäksi paljon eläköityviä hoitajia lähivuosina. 

    Link to comment
    Share on other sites

    20 hours ago, Guest Riittavar said:

    naisen euro 84c nostetaan siihen 100c mikä miehillä on.

     

    Tätä huudellaan joka tuutista faktoista piittaamatta. Todellisuudessa jos katsotaan palkkaeroja samassa työssä, niin kyse on muutamasta sentistä. Sitten jos ei oteta huomioon ylitöitä, koulutusta, vastuita, ammattia jne niin tilanne voi olla lähellä tuota, mutta sitten vertaillaan jo omenoita ananaksiin.

    Link to comment
    Share on other sites

    Juurikin näin, hyvä kirjoitus. Hoitajana minut on tänään lomautettu koska korona vei asiakkaat yksityispuolella. Kummallinen maailma. 

    Link to comment
    Share on other sites

    Guest Viimeinen niitti

    Posted

    Hyvästi koko ala. Ilmoitin miehelleni tänään irtisanoutuvani työstäni heti kuin mahdollista. Viimeinen niitti päätökseen oli että meille aletaan ompelemaan kankaisia suojia hoiva-alalla. Kateellisena olen katsonut kun ihmiset valittavat etätöiden lomasta kotoaan.  Vaihdan alaa jotta seuraavan paskamyrskyepidemian tullen voin turvallisesti viettää aikaani kotona ja saada siitä palkkaa...

    Link to comment
    Share on other sites

    Olisi toisaalta jännä nähdä miten hoitajien palkkoihin tulisi muutosta jos hoitotyötä tulisi tekemään nämä itserakkaat hoitajien arvostelijat. Näkisivät mitä työ on ja että jos palkka on verrataan vastuuseen niin vastuuta ei tarvitsisi olla yhtään.

    Link to comment
    Share on other sites

    7.4.2020 klo 00.05, Vieras: Viimeinen niitti kirjoitti:

    Hyvästi koko ala. Ilmoitin miehelleni tänään irtisanoutuvani työstäni heti kuin mahdollista. Viimeinen niitti päätökseen oli että meille aletaan ompelemaan kankaisia suojia hoiva-alalla. Kateellisena olen katsonut kun ihmiset valittavat etätöiden lomasta kotoaan.  Vaihdan alaa jotta seuraavan paskamyrskyepidemian tullen voin turvallisesti viettää aikaani kotona ja saada siitä palkkaa...

    Paitsi jollet luovu koko hoitajan koulutuksestasi sinut voidaan velvoittaa tulemaan töihin kriisitilanteessa, jos olet työttömänä tai lomautettuna. Näin olen ymmärtänyt.

    Link to comment
    Share on other sites



    Create an account or sign in to comment

    You need to be a member in order to leave a comment

    Create an account

    Sign up for a new account in our community. It's easy!

    Register a new account

    Sign in

    Already have an account? Sign in here.

    Sign In Now

  • Similar Content

    • Tehy aloitti tänään kansainvälisenä väkivallattomuuden päivänä #Nyrkkisääntö-kampanjan, jossa sote-alan työntekijät tekevät työssä kohtaamansa väkivallan ja häirinnän näkyväksi. Kampanja näkyy ja kuuluu työpaikoilla sekä sosiaalisessa mediassa. 
      Tampereella ja Kemissä sote-alan työntekijöitä saapui työpaikalle silmä mustaksi meikattuna. Musta silmä toimii symbolina kaikenlaiselle sote-alan työntekijöiden kohtaamalle väkivallalle ja häirinnälle, alasta ja väkivallan muodosta riippumatta.
      Kampanjan tavoitteena on tuoda esiin sosiaali- ja terveysalan työpaikkaväkivaltaa, jotta ongelmaa aletaan ratkoa konkreettisilla toimenpiteillä niin työnantajien kuin lainsäätäjien toimesta. Työpaikkojen lisäksi työpaikkaväkivallan vastainen kampanja näkyy vahvasti sosiaalisessa mediassa, jossa sekä tehyläisiä että kaikkia suomalaisia kannustetaan osoittamaan tukensa tavoitteille.

      Lue lisää www.nyrkkisääntö.fi
       
      Lue lisää...
    • SuPer nostaa järjestöllistä valmiuttaan ja valmistautuu toteuttamaan tukitoimia hallitusohjelman heikennysten vuoksi.
      – Toimien kohteena on maan hallitus, eivät työnantajat, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola kertoo.
      SuPer vastustaa hallitusohjelman tavoitteita, jotka heikentävät työntekijöiden asemaa ja toimeentuloa sekä kansalaisten sosiaaliturvaa ja työttömyysturvaa. Heikennykset kohdistuvat voimakkaimmin naisvaltaisille aloille. Toteutuessaan toimet jopa lyhentävät työuria ja niiden vaikutuksista kärsivät pitkällä tähtäimellä myös työnantajat.
      – Työelämän kehittäminen vaatii yhteistyötä ja toimia, joilla työhyvinvointia parannetaan. Se on iso haaste. Hallituksen toimet eivät ole tätä päivää eivätkä osoita modernia johtamista, Paavola moittii.
      Lue lisää...
    • Millariikka Rytkösen mukaan hallituksen pitää arvioida työntekijöitä ja sote-alaa koskevien heikennysten vaikutukset budjettiriihessä. Hänen mukaansa hoitajien on jälleen taisteltava, koska hallituksen suunnitelmat vaarantavat kansalaisten hoidon ja ovat viemässä naisvaltaisia aloja pysyvästi palkkakuoppaan.
      Petteri Orpon hallitus on luomassa lainsäädäntöä, jossa vientialat määrittelisivät muiden alojen palkankorotukset. Tämä merkitsee Tehyn mukaan rakenteellisesti syrjivää lainsäädäntöä, joka veisi jatkossa mahdollisuuden palkkatasa-arvoon.
      – Meidän on jälleen taisteltava, jotta naisvaltaisia aloja ei tuomita pysyvästi palkkakuoppaan, toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, järjestön tiedotteessa.
      Hallitusohjelmassa on Tehyn mielestä monia muitakin heikennyksiä, jotka vaikuttavat sosiaali- ja terveysalan työntekijöihin.
      Lisäksi sote-rahoitusta ollaan kiristämässä merkittävästi, mikä heikentää kaikkien kansalaisten sosiaali- ja terveyspalveluita ja hoitoon pääsyä hyvinvointialueilla.
      Rytkönen edellyttää, että hallitus miettii vakavasti ensi viikon budjettiriihessä kaikkien heikennysesitystensä vaikutuksia sote-alaan. Jos rahoitus kiristyy suunnitellusti, kansalaisten perusoikeuksia jää toteutumatta, kun kansalaiset eivät pääse hoitoon.
      Hyvinvointialueet ovat jo nyt ilmoittaneet merkittävistä rahoitusvajeista ja henkilöstöä koskevista säästötarpeista samaan aikaan, kun hoitovelka ja jonot ovat yhä valtavat. Esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialue käynnistää koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut, joiden tarkoitus on vähentää 500 henkilötyövuotta.
      – Kaikkiaan heikennysten lista on mykistävä. Vientialat määräävät muiden palkat, määräaikaiset työsopimukset vuodeksi ilman perusteita, suojelutyötä koskevan lainsäädännön kiristäminen, irtisanomissuojan heikentäminen, ensimmäisen sairauspoissaolopäivän palkattomuus, ympärivuorokautisen hoidon 0,7 mitoituksen lykkääminen ja aikuiskoulutustuen lakkauttaminen. Ja samassa hallitusohjelmassa kuitenkin kannetaan huolta sote-henkilöstön riittävyydestä. Hyvin ristiriitaista, Rytkönen toteaa.
       
      Lue lisää...
    • Vahinkoilmoitusten määrä on koronapandemian jälkeen vakiintunut 9 200–9 400 tapauksen vuositasolle, tiedottaa Potilasvakuutuskeskus.
      Tammi–kesäkuussa 2023 uusia vahinkoilmoituksia tehtiin 4 618, mikä on suunnilleen sama määrä kuin vuonna 2022 vastaavana ajanjaksona (4 594). Tuoreimmat vahinkoilmoitusluvut eivät kerro tuoreinta tietoa tapahtuneista potilasvahingoista, sillä potilaalla on kolme vuotta aikaa tehdä vahinkoilmoitus. Vuonna 2023 ratkaistu vahinko voi siis olla sattunut jo useita vuosia aiemmin.  
      Yhden vahingon käsittelyaika on useita kuukausia. Kun potilas on tehnyt vahinkoilmoituksen, hankkii Potilasvakuutuskeskus tapaukseen liittyvät asiakirjat ja asiantuntijalääkärin lausunnon. Alkuvuonna 2023 ratkaistuista tapauksista vain reilut 7 % oli ilmoitettu vuonna 2023. 
      - Vahinkoasioiden ratkaisemiseen kuluvaa aikaa on aktiivisesti pyritty lyhentämään, ja tämä näkyy alkuvuonna annettujen ratkaisujen määrässä. Vahingon korvattavuudesta annettiin 5 380 ratkaisua, eli yli tuhat ratkaisua enemmän kuin vuotta aiemmin (4 191), kertoo Potilasvakuutuskeskuksen johtaja Minna Plit-Turunen.   
      Neljännes vahinkoilmoituksista johtaa korvauksiin 
      Potilasvahinkoja korvataan lainsäädännön antamissa raameissa. Potilasvahinkoja korvattiin alkuvuoden aikana yhteensä 1 251. Jonkin laissa säädetyistä korvausperusteista arvioitiin täyttyvän noin joka neljännessä (24,3 %) ratkaistuista tapauksista. Korvauksenhakijoista 28 % sai myönteisen ratkaisun vähintään yhden ilmoittamansa tapauksen osalta.   
      Hylkäävissä ratkaisuissa perusteluna oli useimmin se, ettei ilmoitetun haitallisen seurauksen katsottu johtuneen annetusta hoidosta, tai että hoidon katsottiin olleen asianmukaista, mutta seuraus ei siitä huolimatta ollut vältettävissä.  
      - Potilaan tai terveydenhuollon ammattilaisen ei tarvitse tietää, milloin kyse on korvattavasta potilasvahingosta, vaan Potilasvakuutuskeskuksen asiantuntijat ratkaisevat lainsäädännön perusteella, onko kyse korvattavasta vahingosta. Potilasvahinkoina ei korvata pahaa mieltä, potilaan kokemaa huonoa kohtelua tai sitä, että potilas ei asianmukaisesta hoidosta huolimatta parane, Plit-Turunen selittää. 
      Yli yhdeksän kymmenestä (94 %) korvatuista vahingoista oli ns. hoitovahinkoja. Niissä korvausperusteena on, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi menetellyt tilanteessa toisin, ja siten välttänyt vahingon. 
      - Terveyden- ja sairaanhoitoon liittyy aina riskejä. On selvää, että myös virheitä ja vahinkoja sattuu kaikille, eikä ammattitaitoisin ja kokeneinkaan ammattilainen voi niitä täysin välttää. Vahingoista kuitenkin voi ja pitää ottaa opiksi. Potilasvahinkojen avoin, syyllistämätön ja systemaattinen käsittely terveydenhuollon toimintayksikössä on syytä ottaa osaksi jokaisen toimintayksikön laatu- ja potilasturvallisuustyötä, jotta vältettävissä olevat virheet voidaan jatkossa välttää, Plit-Turunen muistuttaa. 
      Korvausten yhteisvaikutus yhteiskunnalle mittava 
      Vahingonkorvauksia maksettiin alkuvuonna yhteensä 13,7 miljoonaa euroa, ja koko potilasvakuutusjärjestelmästä aiheutuneet kustannukset olivat yhteensä 21,2 miljoonaa euroa. Kustannukset yhteiskunnalle ja vaikutukset vahinkoa kärsineille ovat luonnollisestikin olleet vielä paljon tätä suuremmat. Suurin yksittäinen korvauslaji tammi–kesäkuussa 2023 oli ansionmenetyskorvaus 45 %:n osuudella. 
      Lue lisää...
    • Tehy kysyi sote-alan ammattilaisilta näkemyksiä kansainvälisestä rekrytoinnista ja työperäisestä maahanmuutosta. Selvityksestä käy ilmi, että työyhteisöissä ei ole tarpeeksi valmiuksia ottaa vastaan ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä. Ulkomaalaistaustaiset hoitajat kertovat kokeneensa rasismia ja syrjintää.
      Selvitykseen vastasi 18 618 Tehyn jäsentä, joista 17 679 oli hoitajia ja 939 hoitotyön johtajia. Vastaajista 4 % kertoi syntyneensä muualla kuin Suomessa ja 3 % joko toisen vanhempansa tai molempien vanhempiensa syntyneen muualla kuin Suomessa.
      Selvityksessä kysyttiin ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrästä sote-alalla, työvoiman riittävyydestä ja hoitajapulan ratkaisuista, työpaikkojen valmiudesta vastaanottaa ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä, työntekijöiden tasapuolisesta kohtelusta ja monikulttuurisuudesta työpaikoilla.
      Vastauksista käy ilmi, että työyhteisöt eivät ole valmistautuneet riittävän hyvin vastaanottamaan ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä. Vain 16 % kaikista vastanneista kertoo, että valmistautumista on toteutettu työpaikalla. Suurin osa vastaajista (60 %) ei tiedä onko valmistautumista tehty ja 23 % vastaa, että sitä ei ole tehty.
      Hoitotyön johtajien ja työntekijöiden vastauksissa on merkittävä ero. Hoitotyön johtajista 46 % sanoo, että työpaikalla on valmistauduttu vastaanottamaan ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä, mutta työntekijöistä vain 15 % oli samaa mieltä.
      – Ulkomaalaistaustaisen hoitohenkilöstön vastaanottamiseen ei ole panostettu tarpeeksi työyhteisöissä. Työntekijät eivät tunne työpaikkansa toimenpiteitä liittyen monikulttuurisuuteen ja ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden rekrytointiin. Tässä on iso työsarka työnantajille, toteaa Millariikka Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Vastaajat ehdottivat, että varautumista voidaan toteuttaa mm. ulkomaalaistaustaisten hoitajien kielitaidon varmistamisena, antamalla enemmän aikaa perehdytyksiin ja järjestämällä työyhteisössä monikulttuurisuuskoulutusta.
      Monikulttuurisuus ja työvoiman rekrytointi osana työyhteisöjen arkea on siksikin tärkeää, että kyselyyn vastanneista yli puolet (51 %) vastasi, että työpaikalla on tällä hetkellä ulkomaalaistaustaisia hoitajia.
      Uudenmaan alueella ulkomaalaistaustaisia hoitajia on selvästi muuta maata enemmän. Esimerkiksi HUS-yhtymässä (Helsingin kaupungin ja muun Uudenmaan hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon yhtymä) 73 % vastanneista, Helsingin kaupungilla sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella 72 % ilmoitti, että työpaikalla on ulkomaalaistaustaisia hoitajia. Muualla Suomessa heitä (46 %) on selkeästi vähemmän kuin pääkaupunkiseudulla.
      Ulkomaalaistaustaiset hoitajat kokevat rasismia ja syrjintää
      Kyselyyn vastanneista valtaosa (64 %) kertoi, että työntekijöiden kohtelu on tasa-arvoista, mutta 24 % vastasi tähän kieltävästi.
      Vastauksissa on selvä ero sen suhteen, onko vastaaja itse ulkomaalaistaustainen vai ei. Ulkomaalaistaustaisista vastaajista 38 % oli sitä mieltä, että kohtelu työpaikolla ei ole tasa-arvoista. Heidän kokemuksensa tasa-arvoisesta kohtelusta oli selvästi heikompi kuin muilla vastaajilla.
      Epätasa-arvoinen kohtelu oli ulkomaalaistaustaisten hoitajien mukaan esimerkiksi osaamisen vähättelyä (24 %), lomien ja työvuorojen epätasaista jakautumista (21 %), rasistisuutta ja ennakkoluuloisuutta (20 %), työtehtävien ja vastuualueiden epäreilua jakautumista (14 %), kielitaitoon perustuvaa syrjintää (11 %), sosiaalisiin suhteisiin (11 %) tai asemaan perustuvaa syrjintää (8 %).
      Rytkösen mukaan kyse on rasismista ja vastaajien kuvaamasta alentavasta, nöyryyttävästä kohtelusta, joka pitää ehdottomasti saada loppumaan.
      – Osasyynä rasismiin saattaa olla se, että työnantajat eivät ole riittävästi valmistautuneet ulkomaalaistaustaisten hoitajien vastaanottamiseen eikä työyhteisöjä kouluteta monikulttuurisuuteen. On katsottava peiliin niin yhteiskunnassa, työelämässä kuin ammattijärjestöissäkin, jotta ulkomaalaistaustaiset hoitajat kokevat itsensä tervetulleiksi ja jäävät Suomeen.
      Ongelmaan on puututtava siksikin ripeästi, että Suomi kilpailee sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista, joista on huutava pula koko maailmassa. On arvioitu, että maailmassa puuttuu yli 10 miljoonaa sairaanhoitajaa ja kätilöä. Tämän lisäksi on pulaa muista sote-alan työntekijöistä.
      – Me Tehyssä toivotamme tervetulleiksi sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset muista maista. Työnantajien on lisättävä veto- ja pitovoimaa eli yksinkertaisesti parannettava työoloja ja palkkausta, jotta alalle saadaan lisää hoitajia alalle niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.
      Kyselyn toteutti Tehyn toimeksiannosta Aula Research. Kyselyn vastausprosentti oli 18 ja se toteutettiin maaliskuussa 2023 sähköisenä kyselynä.
      Lue lisää...
    MAINOS
×
×
  • Create New...