Jump to content
  • Similar Content

    • Viime vuonna yhteensä 86 sote-ammattihenkilöä menetti ammatinharjoittamisoikeutensa. Määrä laski hieman edellisvuodesta, jolloin oikeutensa menetti 100 ammattihenkilöä. Ammatinharjoittamisoikeuden rajoituspäätöksiä tehtiin 49 vuonna 2021. Näistä lääkäreitä koskevia oli 31, joista lääkkeenmääräämisoikeutta koskevia rajoituspäätöksiä oli 26.
      Ammatinharjoittamisoikeuden poistamisen tai rajoittamisen taustalla on usein päihdeongelma, muut terveydentilaan liittyvät syyt, ammattitaidon puutteet tai muu epäasianmukainen toiminta. Sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö voi menettää oikeutensa harjoittaa ammattiaan tai hänen oikeuksiaan voidaan rajoittaa, jos se on asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi perusteltua. Tavoitteena on silloin estää asiakkaiden ja potilaiden hoidon vaarantuminen.

      Aiemmin menetettyjä ammatinharjoittamisoikeuksia voitiin palauttaa kokonaan tai osittain kahdellekymmenelle hakijalle. Määrä on hieman vähemmän kuin muutaman viime vuoden aikana. Hakemusten määrä kuitenkin kasvoi edellisvuodesta. Kaikkiaan valvontalautakunta ratkaisi viime vuonna 69 asiaa, joissa ammattihenkilö haki oikeuksiaan takaisin.

      Ammatinharjoittamisoikeuden rajoittamista, poistamista ja palauttamista koskevat asiat käsitellään Valvirassa toimivassa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakunnassa. Lautakunta käsittelee myös asiat, jotka koskeva ammattinimikkeen käytön kieltämistä ja kirjallista varoitusta.
      Omasta pyynnöstä ammatinharjoittamisoikeudestaan luopuneita muutamia kymmeniä
      Aiempaa hieman suurempi määrä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä pyysi viime vuonna Valviralta ammatinharjoittamisoikeutensa poistoa. Vuonna 2021 Valvira otti ammatinharjoittamisoikeuden pois 46 ammattihenkilöltä, jotka olivat itse pyytäneet oikeuksiensa poistamista. Määrä on kuitenkin erittäin vähäinen suhteessa Valviran rekisterissä olevien ammattihenkilöiden koko määrään. Vuotta aiemmin oikeuksiensa poistamista pyytäneiden henkilöiden määrä oli 29. Lähihoitajien määrä hakijoissa lähes kolminkertaistui. Lähihoitajia oli 24, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 9. Muihin ammattiryhmiin kuuluvien henkilöiden määrä pysyi lähes samana.

      Johtopäätöksiä ammattioikeuksista luopumisen syistä hakemusten perusteella ei voida tehdä. Ammattihenkilön ei tarvitse ilmoittaa syytä, miksi hän haluaa luopua ammattioikeuksistaan. Muutama henkilö kuitenkin kertoi hakemuksessaan syyksi esimerkiksi terveydelliset syyt, alan vaihdon tai eläköitymisen.
      Lue lisää...
    • Hoitajien asenteet etähoidossa sovellettavaa robotiikkaa kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi. Tieto käy ilmi tuoreesta Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen sekä VTT:n tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin vanhushoivan työntekijöiden asenteita robottien käytöstä etähoidossa. Neljässä vuodessa tapahtunutta asennemuutosta tutkijat selittävät sillä, että robotiikka ymmärretään yhä useammin hoitotyön ja työntekijän omien arvojen mukaiseksi.
      Ihmisläheisen hoitoalan robotisointi on herättänyt laajaa julkista keskustelua. Nyt julkaistun tutkimuksen tekijät havaitsivat vielä vuonna 2016, että robotit sopivat huonosti hoitajien arvostuksiin, vaikka niitä pidettiin jokseenkin hyödyllisinä etähoidossa. Koronapandemian keskellä loppuvuonna 2020 tutkijat havaitsivat myönteisen muutoksen robottien käytössä, kun samat 190 vanhushoivan työntekijää vastasivat uudelleen kyselyyn. Lisäksi hoitajilla oli suurempia tulevaisuusodotuksia etähoidon robotisoinnista.
      – Merkittävin syy muutokseen on se, että hoivarobotiikka ymmärretään paremmin omien ja hoitotyön arvojen mukaiseksi, kertoo tutkijatohtori Tuuli Turja Tampereen yliopistosta.
      Hoitajat kokivat omien arvojensa olevan vähemmän ristiriidassa robotiikkaa kohtaan kuin neljä vuotta sitten. Robottien käytön arvioitiin aikaisempaa useammin kohtaavan sekä henkilökohtaisen arvomaailman että yhteiset ammattieettiset normit, jotka säätelevät hoitotyötä.
      – Jotta hoivarobotiikka hyväksytään laajasti hoitoalalla, uuden teknologian on tuettava entistä paremmin potilaan ja hoitajan herkkää vuorovaikutusta. Robottien käytön tulee noudattaa hoitotyön eettisiä periaatteita säilyttäen hoitajan ja hoidettavan välinen kunnioitus, myötätunto ja luottamus, tutkijatohtori Turja sanoo.
      Kokemus työn merkityksellisyydestä voi jopa helpottaa teknologian hyväksyntää
      Tutkimuksessa havaittiin robottien hyväksynnän olevan yhteydessä henkilön työmarkkina-asemaan ja etenkin siihen, mitä työntekijä ajattelee työpaikkansa säilymisestä robottien korvatessa työtä. Vastaajat, jotka kokivat työmarkkina-asemansa vahvaksi ja vakaammin uskoivat saavansa jatkaa työssään tulevaisuudessa, sovittivat robotit myös muita paremmin arvoihinsa.
      Pandemia ei tutkimuksen mukaan yksin selitä havaittua asennemuutosta. Silti etenkin ne hoitajat, jotka kokivat tekevänsä merkityksellistä työtä ja raportoivat koronan lisänneen merkittävästi työstressiä, kokivat hoivarobotiikan omien arvojen mukaiseksi.
      Etärobotit soveltuivat henkilökohtaisiin arvoihin sitä paremmin, mitä enemmän hoivatyön tekijä koki tekevänsä erityisen tärkeää ja mielekästä työtä vaikeissa pandemiaolosuhteissa. Näin kokeneet eivät myöskään kertoneet pelkäävänsä työttömyyttä teknologian vuoksi.
      Tutkimusartikkeli julkaistiin International Journal of Social Robotics -lehdessä joulukuussa 2021.
      Lue lisää...
    • Tartuntatautilakiin on säädetty uusi, väliaikaisesti voimassa oleva pykälä (48 a), jolla voidaan edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon työnantajalta velvollisuutta huolehtia siitä, että henkilöstö ei aiheuta hoidettaville koronaviruksen tartuntavaaraa. Asiasta kertoo Sosiaali- ja terveysministeriö tiedotteessaan.
      Säännöksen mukaan työnantaja voi vain erityisestä syystä käyttää asiakkaiden ja potilaiden kanssa työskentelyyn henkilöä, jolla ei ole riittävää suojaa covid-19-viruksen aiheuttamaa tautia vastaan. Esityksessä ehdotettua sääntelyä sovellettaisiin myös virkamiehiin ja viranhaltioihin.
      Jos henkilöllä olisi lääketieteellinen syy sille, ettei hän voi ottaa koronarokotetta, voisi hän esityksen mukaan työskennellä osoittamalla aina enintään 72 tuntia aikaisemmin otetun covid-19-testin negatiivisen tuloksen.
      Työnantajalla olisi oikeus käsitellä työntekijöiden koronarokotussuojaa tai sairastettua koronatautia koskevia terveystietoja. Tiedot olisi säilytettävä niin kauan kuin ne ovat tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja koskevan valvonnan toteuttamiseksi, kuitenkin enintään kolme vuotta siitä, kun henkilön soveltuvuutta koskeva arviointi on tehty. 
      Jos työntekijä ei täytä säädettyjä edellytyksiä, työnantajan on ensisijaisesti tarjottava työntekijälle muuta työsopimuksen mukaista työtä tai jos tällaista ei ole tarjolla, muuta työntekijälle sopivaa työtä. Jos sopivaa työtä ei ole tarjolla tai työntekijä ei suostu sitä vastaanottamaan, työnantajalla ei olisi palkanmaksuvelvollisuutta työnteon estymisen ajalta, ellei toisin ole sovittu. 
      Säännös edellyttää kuukauden siirtymäaikaa, jotta työnantajat pystyvät järjestämään palvelut asianmukaisiksi ja jotta rokottamaton henkilökunta saisi mahdollisuuden rokotteiden ottamiseen. Työnantajan oikeus tietojen käsittelyyn tulisi kuitenkin voimaan heti.
      Säännös astuu voimaan 1.1.2022 ja on voimassa 31.12.2022 saakka. 
      Lue lisää...
    • Ensihoitajan työssä nostetaan, siirretään ja kannetaan – ja usein vielä haastavissa olosuhteissa. Työ edellyttää hyviä fyysisiä valmiuksia, joiden arviointiin ja edistämiseen on nyt määritetty arviointi-, palautteenanto- ja seurantamenetelmän perusta. FirstFit-nimisen menetelmän tavoitteena on tukea ensihoitajan fyysistä toimintakykyä ja työkykyä läpi koko työuran, ja motivoida häntä huolehtimaan omasta toimintakyvystään ja hyvinvoinnistaan.
      Ensihoitajilla on havaittu kaksi kertaa suurempi riski työtapaturmiin kuin muilla sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työntekijöillä. Työssä on fyysisesti kuormittavia työvaiheita, jotka vaativat sekä lihasvoimaa että hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintakykyä ja hyvää motoriikkaa. Työtehtävien kuormittavuutta lisäävät työympäristön usein haastavat ja vaihtelevat olosuhteet.  
      Hyvä fyysinen kunto edistää ensihoitajien toiminta- ja työkykyä ja vähentää tapaturmien sekä tuki- ja liikuntaelinvaivojen riskiä. Alalta on kuitenkin puuttunut yhtenäinen fyysisen toimintakyvyn arvioinnin ja edistämisen toimintamalli. Työterveyslaitoksen ja ensihoitoalan toimijoiden yhteishankkeessa kehitettiin perusta fyysisen toimintakyvyn arviointi-, palautteenanto- ja seurantamenetelmälle. Menetelmä ottaa huomioon koko testausprosessin ja yhteistyön työpaikan ja työterveyshuollon välillä. 
      –  FirstFit-menetelmä on merkittävä harppaus eteenpäin työntekijöiden fyysisen toimintakyvyn tukemisessa. Ensihoitoalalla on pitkään keskusteltu työn fyysisestä ja henkisestä kuormittavuudesta, mutta itse työn systemaattinen tutkiminen ja kuormittavuuden mittaaminen on ollut vähäistä. FirstFit tarjoaa erinomaisen työkalun tukea yksittäistä ensihoitajaa työssä jaksamisen kehittämiseen sekä ennaltaehkäistä työperäisiä tapaturmia, kertoo hankkeessa mukana ollut ensihoitopäällikkö Vesa Jyrkkänen Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksesta. 
      Tietoa omista vahvuuksista ja heikkouksista ja eväät kehittymiseen 
      FirstFit-testistö pohjautuu tässä tutkimuksessa selvitettyihin ensihoitotyön fyysisiin kuormitustekijöihin. Testaus alkaa terveydellisten riskien kartoituksella ja arvioinnilla. Testistöön kuuluvat: 
      eteentaivutus istuen  niskahartiaseudun liikkuvuus  dynaaminen tasapaino  epäsuora polkupyöräergometritesti  käden puristusvoima  etulankku  kahvakuulakyykky  lisäksi mitataan vyötärönympärys ja lasketaan painoindeksi  Parhaimmillaan fyysisen toimintakyvyn testitilanne myös opettaa ergonomisesti oikeita liikeratoja, joita voi hyödyntää esimerkiksi oman työn nostamis- ja kantamistehtävissä. 
      Testeistä saa palautteen fyysisestä toimintakyvystä suhteutettuna ikä- ja sukupuolivakioituihin väestötason tai joidenkin ammattien viitearvoihin. 
       – Testi- ja palautetilanteessa tärkeintä on keskustella tuloksista ja pohtia, missä toimintakyvyn osa-alueissa on kehitettävää ja missä ollaan jo keskinkertaisella, hyvällä tai erinomaisella tasolla, toteaa vanhempi tutkija Anne Punakallio Työterveyslaitoksesta. 
      – Tulosten perusteella testaaja voi antaa ensihoitajalle kohdistettuja harjoitteluohjeita kehitettäville toimintakyvyn osa-alueille ja tarvittaessa ohjata hänet työterveyshuoltoon. FirstFit-menetelmä ei kuitenkaan vielä sisällä valmiita harjoitteluohjeita tai -ohjelmia, täsmentää tutkija Janne Halonen Työterveyslaitoksesta. 
      Kehittämistyö jatkuu 
      FirstFit-hankkeen päättyessä testistö ohjeistuksineen ja testipalautteineen on pilotoitu ja se suositellaan otettavaksi käyttöön. Tarkoituksena on kuitenkin jatkaa menetelmän kehittämistä ensihoitajien oman testikohtaisen viitearvoaineiston keräämisellä ja harjoitteluohjeiden laatimisella. 
      – Kehitämme testistöä edelleen sekä tutkimuksen näkökulmasta että ensihoitajilta ja testaajilta saadun palautteen pohjalta, toteaa Anne Punakallio. 
      – Tavoitteenamme on herättää ensihoitajien oma motivaatio fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen sekä luoda ensihoitajien työpaikoille positiivinen ilmapiiri fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi. 
      FirstFit – Ensihoitajien fyysisen toiminta- ja työkyvyn arviointi ja edistäminen työuran kaikissa vaiheissa (2019–2021) -hanke 
      Aloite FirstFit-tutkimukseen tuli Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston ensihoidon toimijoilta, jotka ovat havainneet tarvetta edistää ensihoitajien fyysistä toimintakykyä erityisesti nostotehtävissä selviytymisen tukemiseksi.   Tutkimuksessa kartoitettiin aikaisempi tutkimus- ja kokemustieto ensihoitajien työn fyysisistä kuormitustekijöistä, ensihoitajien kuormittuneisuudesta sekä menetelmistä ja käytännöistä ensihoitajien fyysisen toimintakyvyn arvioinnissa ja edistämisessä. Tietoa täydennettiin ensihoitajien työn fyysisen kuormittavuuden mittauksilla työvuoroissa sekä ensihoitoalan ja työterveyshuoltojen toimijoiden haastatteluilla.   Aineistoihin perustuen ensihoitoalan ja tutkimusryhmän yhteisissä työpajoissa edettiin kansainvälisen testausjärjestelmän kehittämisen viitekehyksen mukaisesti. Laadittiin yhteiskehittämällä suositukset testeistä ja testipalautteesta, joita pilotoi yhteensä 25 ensihoitajaa.  Hankkeen rahoittivat Työsuojelurahasto, pelastuslaitokset ja Työterveyslaitos  Hankkeen loppuraportti Julkarissa  Hankkeen nettisivu: www.ttl.fi/firstfit Lähde: TYÖTERVEYSLAITOS
      Lue lisää...
    • 80 % suomalaisista kannattaa hoitajien palkkojen nostamista hoitajapulan helpottamiseksi, selviää Helsingin Sanomien teettämästä gallupista.
      Vain 45 prosenttia kyselyyn vastanneista olisi valmiita kiristämään verotusta hoitajien palkkojen nostamista varten. Lisäksi 61 prosenttia vastanneista on sitä mieltä, että ulkomaisen työvoiman tuominen Suomeen on hoitajapulaan hyväksyttävä ratkaisu. 
      Kantar TNS:n toteuttamaan kyselyyn vastasi 1  062 ihmistä. Tutkimuksen virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
      Lue lisää...
    MAINOS
×
×
  • Create New...