Jump to content
MAINOS
  • AVI: Häirintään ja kuormitukseen liittyvistä yhteydenotoista kolmasosa tulee sotealalta


    Hoitajat.net
     Share

    Työsuojeluviranomainen sai vuoden 2021 aikana lähes 2 400 häirintään ja työn psykososiaaliseen kuormitukseen liittyvää yhteydenottoa. Kolmasosa kaikista yhteydenotoista tuli sosiaali- ja terveysalalta. Useimmiten yhteydenottaja kysyi neuvoja asian käsittelyyn työpaikalla.

    Yhteydenottojen kokonaismäärä on pysynyt viime vuosina suunnilleen samana. Työssä kuormittumiseen liittyvien yhteydenottojen osuus on kuitenkin kasvanut.

    Noin 210 häirintään liittyvässä tapauksessa työntekijä teki kirjallisen valvontapyynnön, jonka perusteella tarkastaja arvioi, voiko asiassa ryhtyä valvontatoimenpiteisiin. Kuormittumiseen liittyviä valvontapyyntöjä tehtiin noin 40. Useassa tapauksessa oli kyse sekä häirinnästä että kuormittumisesta. Tarkemmat tiedot selviävät työsuojeluviranomaisen tuoreesta raportista (pdf). Raportissa on myös tapauskuvauksia vuoden 2021 valvonnasta.

    Häirinnän selvittämisessä ja siihen puuttumisessa havaittiin puutteita

    Häirintään liittyviä tarkastuksia tehtiin 87. Tarkastuksissa valvottiin erityisesti sitä, oliko työnantaja ryhtynyt toimenpiteisiin häirinnän lopettamiseksi saatuaan tiedon työntekijän kokemasta terveyttä vaarantavasta häirinnästä.

    Vajaassa puolessa häirintään liittyvistä tarkastuksista havaittiin, ettei työnantaja ollut noudattanut työturvallisuuslain mukaisia velvollisuuksiaan. Tarkastuksissa havaittiin usein myös muita epäkohtia. Työnantajille annettiin toimintaohjeita esimerkiksi esihenkilöiden tehtävistä häirintäasioiden käsittelyssä. Lisäksi työnantajat saivat toimintaohjeita antaa työntekijöille opetusta ja ohjausta siitä, miten häirintäasiasta voi ilmoittaa tai miten häirintää voi välttää.

    Noin kolmasosassa tarkastukseen johtaneista tapauksista työnantajan toiminnassa tai työpaikan olosuhteissa ei havaittu puutteita. Tarkastaja totesi työnantajan selvityksen perusteella, ettei asiassa ollut kyse työturvallisuuslain tarkoittamasta häirinnästä. Kyse saattoi olla esimerkiksi yksittäisistä tai lievistä ristiriitatilanteista työpaikalla tai esimerkiksi siitä, että työntekijä koki työnantajan työnjohdolliset toimenpiteet epäasiallisina.

    Työsuojeluviranomainen muistuttaa, että häirintää voi ja pitää ennaltaehkäistä työpaikoilla.  

    – Jokaisella työpaikalla pitäisi olla selkeä johdon tahtotila sille, että työpaikalla on nollatoleranssi kiusaamisen suhteen sekä ohjeet häirintätilanteissa toimimiseksi, painottaa ylitarkastaja Päivi Laakso Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta.

    Kuormitustilanteissa työnantajalla on velvollisuus toimia

    Työssä kuormittumiseen liittyviä tarkastuksia tehtiin 32. Tarkastuksissa valvottiin erityisesti sitä, oliko työnantaja noudattanut velvollisuuttaan ryhtyä toimiin työn kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi ja vähentämiseksi sen jälkeen, kun hän oli saanut tiedon työntekijän terveyttä vaarantavasta kuormittumisesta työssä.

    Noin 80 prosentissa tarkastuksista havaittiin, ettei työnantaja ollut noudattanut työturvallisuuslain mukaisia velvollisuuksiaan. Joissain tapauksissa työnantaja ei ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin, vaikka kuormittumisen syiksi oli todettu terveyttä vaarantavia työn kuormitustekijöitä. Lisäksi työnantaja ei ollut aina ryhtynyt toimenpiteisiin riittävän varhaisessa vaiheessa tai toimenpiteet eivät olleet kohdistuneet todettuihin haitallisiin kuormitustekijöihin.

     – Työnantajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin, jos työntekijä kuormittuu työssään. Lisäksi psykososiaalista kuormitusta täytyy ennaltaehkäistä. Verkkopalvelustamme löytyy ohjeita työpaikoille ja muun muassa ilmainen kyselymenetelmä psykososiaalisen kuormituksen arviointiin työpaikalla, ylitarkastaja Päivi Laakso kertoo.

    Yhteydenottojen perusteella tehtävän valvonnan lisäksi työsuojeluviranomainen valvoo viranomaisaloitteisesti psykososiaalisen kuormituksen hallintaa työpaikoilla. Tarkastuksilla käsitellään myös häirinnän ja epäasiallisen kohtelun esiintymistä. Psykososiaalisen kuormituksen viranomaisaloitteisesta valvonnasta voit lukea tarkemmin Työsuojeluhallinnon vuosikertomuksesta vuodelta 2021 (pdf).

    Puhelinneuvontaan voi soittaa nimettömästi

    Työsuojeluviranomaisten valtakunnallinen puhelinneuvonta palvelee arkisin klo 9–15 numerossa 0295 016 620. Numeroon voi soittaa nimettömästi. Yksittäisen työntekijän asiaa valvotaan vain hänen omalla suostumuksellaan. Työsuojeluviranomaiselle voi myös antaa nimettömän vihjeen työpaikalla esiintyvästä häirinnästä tai kuormituksesta.

     Share

    MAINOS

    User Feedback

    Recommended Comments

    There are no comments to display.



    Create an account or sign in to comment

    You need to be a member in order to leave a comment

    Create an account

    Sign up for a new account in our community. It's easy!

    Register a new account

    Sign in

    Already have an account? Sign in here.

    Sign In Now

  • Similar Content

    • Tuoreen tutkimuksen mukaan perusterveydenhuollossa toteutettu yksilöllinen liikuntaneuvonta tarjoaa merkittäviä hyötyjä tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Liikuntaneuvontaa saaneilla esimerkiksi pitkäaikaisverensokeri laski ja heistä suurempi osa saavutti LDL-kolesterolin tavoitetason verrokkeihin nähden. Asiasta kertoo Itä-Suomen yliopisto.
      Säännöllinen liikuntaharjoittelu, terveellinen ruokavalio ja lääkehoito ovat tyypin 2 diabeteksen hoidon kulmakiviä. Lisäämällä päivittäistä liikkumista saavutetaan merkittäviä hyötyjä tyypin 2 diabeteksen hoidossa: sokerin käyttö lihaskudoksessa tehostuu, hoitotasapaino paranee ja painonhallinta helpottuu. Lisäksi fyysinen aktiivisuus vaikuttaa myönteisesti veren rasva-arvoihin, verenpaineeseen ja rasvan jakaantumiseen kehossa.
      Yksilöllinen liikuntaneuvonta ei ole perinteisesti sisältynyt samalla tavalla terveydenhuollon toimintaan kuin ravitsemusneuvonta. Suomalaisten hoitosuositusten mukaan elintapaneuvonnan tulisi kuitenkin olla keskeinen osa kroonista sairautta sairastavien potilaiden hoitoa. Siun sote osallistui vuosina 2017–2018 STM:n kärkihankerahoituksella toteutettuun Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE) -hankkeeseen ja toteutti liikuntaneuvontakokeilun tyypin 2 diabetesta sairastaville osana perusterveydenhuollon palveluvalikkoa.
      Kokeilun tuloksia tarkasteltiin nyt julkaistussa tutkimuksessa. Liikuntaneuvontaa saaneiden, tyypin 2 diabetesta sairastavien asiakkaiden terveydentilan mittareita, kuten pitkäaikaista verensokeria, veren rasva-arvoja, painoa ja painoindeksiä verrattiin potilasrekisteristä poimittuihin verrokkeihin. Tutkimus tehtiin Pohjois-Karjalassa vuosina 2016–2018 perusterveydenhuollon asiakkaille. Tutkimusjoukko käsitti kaikkiaan 1803 iältään 19–87-vuotiasta potilasta, joilla oli todettu tyypin 2 diabetes. Yksilöllistä liikuntaneuvontaa sai 521 asiakasta. Neuvonnan vaikutusten arvioimiseksi kerättiin potilastietojärjestelmä Mediatrista rekisteripohjaisia tietoja sekä neuvontaan osallistuneilta että potilailta, jotka eivät osallistuneet neuvontaan.
      Liikuntaneuvontaa toteutettiin viidellä Siun soten terveysasemalla. Neuvontaa antoivat tehtävään koulutetut fysioterapeutit, jotka toimivat osana diabetesta sairastavien potilaiden moniammatillista hoitotiimiä. Asiakkaat ohjautuivat liikuntaneuvontaan muun muassa diabeteshoitajien, fysioterapeuttien ja lääkäreiden vastaanotoilta. Liikuntaneuvontaan ohjattiin erityisesti potilaita, jotka liikkuivat hyvin vähän. Kaikki tutkimusjoukkoon kuuluvat henkilöt saivat liikuntaneuvontaa ainakin yhden kerran joko vastaanottokäynnillä tai puhelimitse.
      Liikuntaneuvontaan osallistuneilla pitkäaikaisverensokeria kuvaavat HbA1c-tasot laskivat, kun taas verrokkiryhmässä ne nousivat. Lisäksi niiden osallistujien osuus, jotka saavuttivat LDL-kolesterolin tavoitetason intervention lopussa, oli suurempi interventioryhmässä. Liikuntaneuvontaan osallistuneilla havaittiin myös vähäistä painonpudotusta, mutta ero verrokkiryhmään ei ollut merkittävä.
      – Tämän tutkimuksen perusteella voidaan päätellä perusterveydenhuollossa toteutetun liikuntaneuvonnan tarjoavan merkittäviä hyötyjä tyypin 2 diabeteksen hoidossa, vaikka liikuntaharjoittelun määrän kasvu on vaatimatonta. Pienilläkin investoinneilla voidaan edistää sekä hoidon- että elämänlaatua tyypin 2 diabetesta sairastavilla, toteaa projektitutkija Tuula Martiskainen Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksiköstä. Tutkimusartikkeli on osa Martiskaisen valmistelemaa väitöskirjaa.
      Martiskaisen mukaan Suomessa perusterveydenhuollossa on toteutettu varsin vähän toimeenpanotutkimusta, jossa pyrittäisiin arvioimaan uudenlaisten toimintamallien tai palvelumuotojen vaikuttavuutta käytännössä. Tämä tutkimus toteutettiin arkivaikuttavuus-asetelmalla eli osana perusterveydenhuollon normaalia toimintaa. Tulokset tarjoavat arvokasta lisätietoa liikuntaneuvonnan toteutettavuudesta ja toteutustutkimuksesta perusterveydenhuollossa sekä siitä, miten sähköisiä potilastietojärjestelmiä voidaan käyttää tutkimustietojen lähteenä.
      Lue lisää...
    • Parhaaseen kestävyyskunnon kolmannekseen kuuluvilla työntekijöillä oli kolme kertaa vähemmän sairauspoissaoloja huonompaan kolmannekseen verrattuna. Vastaavasti hyvä tai keskimääräinen kestävyyskunto oli yhteydessä parempaan työkykyyn. Tämä selvisi UKK-instituutin ja Nokian kaupungin yhteisen tutkimushankkeen poikkileikkaustutkimuksessa, jossa selvitettiin liikkumisen ja kunnon yhteyttä sairauspoissaoloihin, työkykyyn ja elämänlaatuun.
      UKK-instituutin ja Nokian kaupungin yhteiseen tutkimushankkeeseen osallistui 185 tuki- ja liikuntaelinoireista kärsivää Nokian kaupungin työtekijää. Ennen varsinaisen tutkimuksen alkua poikkileikkaustutkimuksella selvitettiin liikkumisen ja kestävyyskunnon yhteyttä sairauspoissaoloihin, työkykyyn ja elämänlaatuun.
      Tutkittavien kestävyyskunto arvioitiin 6 minuutin kävelytestillä ja viikoittaisen liikkumisen määrä mitattiin liikemittarilla. Sairauspoissaolotiedot kerättiin tutkittavien suostumuksella työnantajan rekisteristä edeltäneen kuuden kuukauden ajalta. Työkyky ja elämänlaatutiedot kerättiin kyselylomakkeella. Analyysissa huomioitiin ikä, sukupuoli ja koulutus.
      Hyvä kunto säästää rahaa
      Poikkileikkaustutkimuksen mukaan parhaaseen kestävyyskunnon kolmannekseen kuuluvilla työntekijöillä oli kolme kertaa vähemmän sairauspoissaoloja huonompaan kolmannekseen verrattuna.
      – Euroiksi muutettuna sairauspoissaolojen mediaanikustannus oli parhaaseen kuntokolmannekseen kuuluvilla 67 % pienempi huonompaan kolmannekseen verrattuna, kertoo UKK-instituutin tutkija Päivi Kolu.
      Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan kuntatyöntekijälle kertyy keskimäärin 17 sairauspoissaolopäivää vuodessa.
      – Sairauspoissaolojen vähentämisellä saavutettaisiin kustannussäästöä sekä yrityksille että yhteiskunnalle. Työntekijöiden kannustaminen liikkumisen lisäämiseen ja kestävyyskunnon kohottamiseen on yksi käyttökelpoinen keino pienentää sairauspoissaolojen riskiä, Kolu täydentää.
      Hyvä kestävyyskunto yhteydessä parempaan työkykyyn ja elämänlaatuun
      Tutkimuksen mukaan parhaaseen tai keskimmäiseen kestävyyskunnon kolmannekseen kuuluminen oli yhteydessä myös parempaan koettuun työkykyyn.
      – Hyvän kestävyyskunnon ja työkyvyn välinen yhteys on ymmärrettävä, koska kestävyyskunto on merkittävä osa fyysistä työkykyä, joka edesauttaa työssäjaksamista ja työn rasituksesta palautumista, kertoo UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.
      Lisäksi hyvä kestävyyskunto ja runsas reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä olivat yhteydessä parempaan fyysiseen elämänlaatuun.
      Lue lisää...
    • Poliisille on tehty useita eri rikosilmoituksia Helsingin kaupungin palkanmaksuihin liittyvistä ongelmista. Helsingin poliisilaitos tekee tapahtumista esiselvityksen sen arvioimiseksi, onko asiassa syytä epäillä jotain rikosta. 
      – Rikosilmoituksissa on nimetty joitain yksittäisiä kaupungin viranhaltijoita. Tilanne on kaikkien kannalta valitettava. Helsingin poliisilaitos ei voi vaikuttaa palkanmaksuhäiriöiden korjaantumiseen tai menettelyyn ylipäänsä, vaan poliisin tehtäväksi jää ainoastaan arvioida onko häiriöiden taustalla syytä epäillä jotain rangaistavaa tekoa tai laiminlyöntiä, toteaa rikostarkastaja Teemu Jokinen Poliisin tiedotteessa. 
      Muun muassa hoitajajärjestö Tehy on pyytänyt poliisia selvittämään, kenen viranhaltijan vastuulla olevista laiminlyönneistä palkanmaksun virheellisyydet johtuvat.
      Poliisi tiedotttaa asiasta seuraavan kerran esiselvityksen valmistuttua. 
      Lue lisää...
    • Hoitajaliittojen SuPerin ja Tehyn pääneuvottelijat ovat tavanneet Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n edustajat. Tehyn Millariikka Rytkönen sekä KT:n Markku Jalonen vahvistivat Twittrissä, että neuvotteluja hoitajien työehdoista jatketaan taas.
      Asiasta kertoi ensimmäisenä Tehy-lehti.
      Lue lisää...
    • Helsingin poliisi on saamassa valmiiksi esitutkinnan tapauksesta, jossa 35-vuotiasta hoitajaa epäillään lääkkeiden varastamisesta HUSin sairaalasta. Esitutkinnassa selvisi, että epäilty anasti huumausaineeksi luokiteltavia lääkeampulleja yli 6 000 kappaletta.
      Poliisi epäilee, että nainen vei lääkkeitä heinäkuun 2021 ja tammikuun 2022 välillä. Sairaala ilmoitti epäillyistä varkauksista poliisille 18. tammikuuta, ja käräjäoikeus vangitsi epäillyn 22. tammikuuta.
      – Meille tulee harvoin tutkittavaksi tämänkaltaisia tapauksia. Hoitaja myönsi epäillyt rikokset jo turvallisuustarkastuksessa työpaikallaan. Tuolloin hänen hallustaan löytyi ruisku, käytettyjä neuloja ja pari pakettia fentanyyliä, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Jari Nikonen.
      Kotietsinnässä poliisi sai lisää todistusaineistoa. Epäilty oli säilönyt lääkepaketteja kylpyhuoneen kaappiin ja makuuhuoneeseen. Jälkimmäisestä poliisi löysi kahdeksan kassia väärennettyjä kulutuskortteja, joihin hoitajat merkkaavat potilaille annetut lääkkeet.
      Poliisi teki myös paikanetsinnän hoitajan pukukaappiin, jossa oli niin ikään tyhjiä fentanyyli- ja oxynormipaketteja.
      Tapauksen rikosnimikkeet ovat törkeä huumausainerikos, törkeä varkaus, virkavelvollisuuden rikkominen ja väärennös.
      Epäilty rikoskokonaisuus siirtyy syyteharkintaan lähiaikoina.
      Lue lisää...
    MAINOS
×
×
  • Create New...