Apulaisoikeusasiamies: Rokottamattomuus ei voi olla varoituksen antamisen peruste -- rokotusten ottaminen vapaaehtoista

Tehy aloitti tänään kansainvälisenä väkivallattomuuden päivänä #Nyrkkisääntö-kampanjan, jossa sote-alan työntekijät tekevät työssä kohtaamansa väkivallan ja häirinnän näkyväksi. Kampanja näkyy ja kuuluu työpaikoilla sekä sosiaalisessa mediassa. 
Tampereella ja Kemissä sote-alan työntekijöitä saapui työpaikalle silmä mustaksi meikattuna. Musta silmä toimii symbolina kaikenlaiselle sote-alan työntekijöiden kohtaamalle väkivallalle ja häirinnälle, alasta ja väkivallan muodosta riippumatta.
Kampanjan tavoitteena on tuoda esiin sosiaali- ja terveysalan työpaikkaväkivaltaa, jotta ongelmaa aletaan ratkoa konkreettisilla toimenpiteillä niin työnantajien kuin lainsäätäjien toimesta. Työpaikkojen lisäksi työpaikkaväkivallan vastainen kampanja näkyy vahvasti sosiaalisessa mediassa, jossa sekä tehyläisiä että kaikkia suomalaisia kannustetaan osoittamaan tukensa tavoitteille.

Lue lisää www.nyrkkisääntö.fi
 

SuPer nostaa järjestöllistä valmiuttaan ja valmistautuu toteuttamaan tukitoimia hallitusohjelman heikennysten vuoksi.
– Toimien kohteena on maan hallitus, eivät työnantajat, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola kertoo.
SuPer vastustaa hallitusohjelman tavoitteita, jotka heikentävät työntekijöiden asemaa ja toimeentuloa sekä kansalaisten sosiaaliturvaa ja työttömyysturvaa. Heikennykset kohdistuvat voimakkaimmin naisvaltaisille aloille. Toteutuessaan toimet jopa lyhentävät työuria ja niiden vaikutuksista kärsivät pitkällä tähtäimellä myös työnantajat.
– Työelämän kehittäminen vaatii yhteistyötä ja toimia, joilla työhyvinvointia parannetaan. Se on iso haaste. Hallituksen toimet eivät ole tätä päivää eivätkä osoita modernia johtamista, Paavola moittii.

Millariikka Rytkösen mukaan hallituksen pitää arvioida työntekijöitä ja sote-alaa koskevien heikennysten vaikutukset budjettiriihessä. Hänen mukaansa hoitajien on jälleen taisteltava, koska hallituksen suunnitelmat vaarantavat kansalaisten hoidon ja ovat viemässä naisvaltaisia aloja pysyvästi palkkakuoppaan.
Petteri Orpon hallitus on luomassa lainsäädäntöä, jossa vientialat määrittelisivät muiden alojen palkankorotukset. Tämä merkitsee Tehyn mukaan rakenteellisesti syrjivää lainsäädäntöä, joka veisi jatkossa mahdollisuuden palkkatasa-arvoon.
– Meidän on jälleen taisteltava, jotta naisvaltaisia aloja ei tuomita pysyvästi palkkakuoppaan, toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, järjestön tiedotteessa.
Hallitusohjelmassa on Tehyn mielestä monia muitakin heikennyksiä, jotka vaikuttavat sosiaali- ja terveysalan työntekijöihin.
Lisäksi sote-rahoitusta ollaan kiristämässä merkittävästi, mikä heikentää kaikkien kansalaisten sosiaali- ja terveyspalveluita ja hoitoon pääsyä hyvinvointialueilla.
Rytkönen edellyttää, että hallitus miettii vakavasti ensi viikon budjettiriihessä kaikkien heikennysesitystensä vaikutuksia sote-alaan. Jos rahoitus kiristyy suunnitellusti, kansalaisten perusoikeuksia jää toteutumatta, kun kansalaiset eivät pääse hoitoon.
Hyvinvointialueet ovat jo nyt ilmoittaneet merkittävistä rahoitusvajeista ja henkilöstöä koskevista säästötarpeista samaan aikaan, kun hoitovelka ja jonot ovat yhä valtavat. Esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialue käynnistää koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut, joiden tarkoitus on vähentää 500 henkilötyövuotta.
– Kaikkiaan heikennysten lista on mykistävä. Vientialat määräävät muiden palkat, määräaikaiset työsopimukset vuodeksi ilman perusteita, suojelutyötä koskevan lainsäädännön kiristäminen, irtisanomissuojan heikentäminen, ensimmäisen sairauspoissaolopäivän palkattomuus, ympärivuorokautisen hoidon 0,7 mitoituksen lykkääminen ja aikuiskoulutustuen lakkauttaminen. Ja samassa hallitusohjelmassa kuitenkin kannetaan huolta sote-henkilöstön riittävyydestä. Hyvin ristiriitaista, Rytkönen toteaa.
 

Vahinkoilmoitusten määrä on koronapandemian jälkeen vakiintunut 9 200–9 400 tapauksen vuositasolle, tiedottaa Potilasvakuutuskeskus.
Tammi–kesäkuussa 2023 uusia vahinkoilmoituksia tehtiin 4 618, mikä on suunnilleen sama määrä kuin vuonna 2022 vastaavana ajanjaksona (4 594). Tuoreimmat vahinkoilmoitusluvut eivät kerro tuoreinta tietoa tapahtuneista potilasvahingoista, sillä potilaalla on kolme vuotta aikaa tehdä vahinkoilmoitus. Vuonna 2023 ratkaistu vahinko voi siis olla sattunut jo useita vuosia aiemmin.  
Yhden vahingon käsittelyaika on useita kuukausia. Kun potilas on tehnyt vahinkoilmoituksen, hankkii Potilasvakuutuskeskus tapaukseen liittyvät asiakirjat ja asiantuntijalääkärin lausunnon. Alkuvuonna 2023 ratkaistuista tapauksista vain reilut 7 % oli ilmoitettu vuonna 2023. 
- Vahinkoasioiden ratkaisemiseen kuluvaa aikaa on aktiivisesti pyritty lyhentämään, ja tämä näkyy alkuvuonna annettujen ratkaisujen määrässä. Vahingon korvattavuudesta annettiin 5 380 ratkaisua, eli yli tuhat ratkaisua enemmän kuin vuotta aiemmin (4 191), kertoo Potilasvakuutuskeskuksen johtaja Minna Plit-Turunen.   
Neljännes vahinkoilmoituksista johtaa korvauksiin 
Potilasvahinkoja korvataan lainsäädännön antamissa raameissa. Potilasvahinkoja korvattiin alkuvuoden aikana yhteensä 1 251. Jonkin laissa säädetyistä korvausperusteista arvioitiin täyttyvän noin joka neljännessä (24,3 %) ratkaistuista tapauksista. Korvauksenhakijoista 28 % sai myönteisen ratkaisun vähintään yhden ilmoittamansa tapauksen osalta.   
Hylkäävissä ratkaisuissa perusteluna oli useimmin se, ettei ilmoitetun haitallisen seurauksen katsottu johtuneen annetusta hoidosta, tai että hoidon katsottiin olleen asianmukaista, mutta seuraus ei siitä huolimatta ollut vältettävissä.  
- Potilaan tai terveydenhuollon ammattilaisen ei tarvitse tietää, milloin kyse on korvattavasta potilasvahingosta, vaan Potilasvakuutuskeskuksen asiantuntijat ratkaisevat lainsäädännön perusteella, onko kyse korvattavasta vahingosta. Potilasvahinkoina ei korvata pahaa mieltä, potilaan kokemaa huonoa kohtelua tai sitä, että potilas ei asianmukaisesta hoidosta huolimatta parane, Plit-Turunen selittää. 
Yli yhdeksän kymmenestä (94 %) korvatuista vahingoista oli ns. hoitovahinkoja. Niissä korvausperusteena on, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi menetellyt tilanteessa toisin, ja siten välttänyt vahingon. 
- Terveyden- ja sairaanhoitoon liittyy aina riskejä. On selvää, että myös virheitä ja vahinkoja sattuu kaikille, eikä ammattitaitoisin ja kokeneinkaan ammattilainen voi niitä täysin välttää. Vahingoista kuitenkin voi ja pitää ottaa opiksi. Potilasvahinkojen avoin, syyllistämätön ja systemaattinen käsittely terveydenhuollon toimintayksikössä on syytä ottaa osaksi jokaisen toimintayksikön laatu- ja potilasturvallisuustyötä, jotta vältettävissä olevat virheet voidaan jatkossa välttää, Plit-Turunen muistuttaa. 
Korvausten yhteisvaikutus yhteiskunnalle mittava 
Vahingonkorvauksia maksettiin alkuvuonna yhteensä 13,7 miljoonaa euroa, ja koko potilasvakuutusjärjestelmästä aiheutuneet kustannukset olivat yhteensä 21,2 miljoonaa euroa. Kustannukset yhteiskunnalle ja vaikutukset vahinkoa kärsineille ovat luonnollisestikin olleet vielä paljon tätä suuremmat. Suurin yksittäinen korvauslaji tammi–kesäkuussa 2023 oli ansionmenetyskorvaus 45 %:n osuudella. 

Tehy kysyi sote-alan ammattilaisilta näkemyksiä kansainvälisestä rekrytoinnista ja työperäisestä maahanmuutosta. Selvityksestä käy ilmi, että työyhteisöissä ei ole tarpeeksi valmiuksia ottaa vastaan ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä. Ulkomaalaistaustaiset hoitajat kertovat kokeneensa rasismia ja syrjintää.
Selvitykseen vastasi 18 618 Tehyn jäsentä, joista 17 679 oli hoitajia ja 939 hoitotyön johtajia. Vastaajista 4 % kertoi syntyneensä muualla kuin Suomessa ja 3 % joko toisen vanhempansa tai molempien vanhempiensa syntyneen muualla kuin Suomessa.
Selvityksessä kysyttiin ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrästä sote-alalla, työvoiman riittävyydestä ja hoitajapulan ratkaisuista, työpaikkojen valmiudesta vastaanottaa ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä, työntekijöiden tasapuolisesta kohtelusta ja monikulttuurisuudesta työpaikoilla.
Vastauksista käy ilmi, että työyhteisöt eivät ole valmistautuneet riittävän hyvin vastaanottamaan ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä. Vain 16 % kaikista vastanneista kertoo, että valmistautumista on toteutettu työpaikalla. Suurin osa vastaajista (60 %) ei tiedä onko valmistautumista tehty ja 23 % vastaa, että sitä ei ole tehty.
Hoitotyön johtajien ja työntekijöiden vastauksissa on merkittävä ero. Hoitotyön johtajista 46 % sanoo, että työpaikalla on valmistauduttu vastaanottamaan ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä, mutta työntekijöistä vain 15 % oli samaa mieltä.
– Ulkomaalaistaustaisen hoitohenkilöstön vastaanottamiseen ei ole panostettu tarpeeksi työyhteisöissä. Työntekijät eivät tunne työpaikkansa toimenpiteitä liittyen monikulttuurisuuteen ja ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden rekrytointiin. Tässä on iso työsarka työnantajille, toteaa Millariikka Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
Vastaajat ehdottivat, että varautumista voidaan toteuttaa mm. ulkomaalaistaustaisten hoitajien kielitaidon varmistamisena, antamalla enemmän aikaa perehdytyksiin ja järjestämällä työyhteisössä monikulttuurisuuskoulutusta.
Monikulttuurisuus ja työvoiman rekrytointi osana työyhteisöjen arkea on siksikin tärkeää, että kyselyyn vastanneista yli puolet (51 %) vastasi, että työpaikalla on tällä hetkellä ulkomaalaistaustaisia hoitajia.
Uudenmaan alueella ulkomaalaistaustaisia hoitajia on selvästi muuta maata enemmän. Esimerkiksi HUS-yhtymässä (Helsingin kaupungin ja muun Uudenmaan hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon yhtymä) 73 % vastanneista, Helsingin kaupungilla sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella 72 % ilmoitti, että työpaikalla on ulkomaalaistaustaisia hoitajia. Muualla Suomessa heitä (46 %) on selkeästi vähemmän kuin pääkaupunkiseudulla.
Ulkomaalaistaustaiset hoitajat kokevat rasismia ja syrjintää
Kyselyyn vastanneista valtaosa (64 %) kertoi, että työntekijöiden kohtelu on tasa-arvoista, mutta 24 % vastasi tähän kieltävästi.
Vastauksissa on selvä ero sen suhteen, onko vastaaja itse ulkomaalaistaustainen vai ei. Ulkomaalaistaustaisista vastaajista 38 % oli sitä mieltä, että kohtelu työpaikolla ei ole tasa-arvoista. Heidän kokemuksensa tasa-arvoisesta kohtelusta oli selvästi heikompi kuin muilla vastaajilla.
Epätasa-arvoinen kohtelu oli ulkomaalaistaustaisten hoitajien mukaan esimerkiksi osaamisen vähättelyä (24 %), lomien ja työvuorojen epätasaista jakautumista (21 %), rasistisuutta ja ennakkoluuloisuutta (20 %), työtehtävien ja vastuualueiden epäreilua jakautumista (14 %), kielitaitoon perustuvaa syrjintää (11 %), sosiaalisiin suhteisiin (11 %) tai asemaan perustuvaa syrjintää (8 %).
Rytkösen mukaan kyse on rasismista ja vastaajien kuvaamasta alentavasta, nöyryyttävästä kohtelusta, joka pitää ehdottomasti saada loppumaan.
– Osasyynä rasismiin saattaa olla se, että työnantajat eivät ole riittävästi valmistautuneet ulkomaalaistaustaisten hoitajien vastaanottamiseen eikä työyhteisöjä kouluteta monikulttuurisuuteen. On katsottava peiliin niin yhteiskunnassa, työelämässä kuin ammattijärjestöissäkin, jotta ulkomaalaistaustaiset hoitajat kokevat itsensä tervetulleiksi ja jäävät Suomeen.
Ongelmaan on puututtava siksikin ripeästi, että Suomi kilpailee sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista, joista on huutava pula koko maailmassa. On arvioitu, että maailmassa puuttuu yli 10 miljoonaa sairaanhoitajaa ja kätilöä. Tämän lisäksi on pulaa muista sote-alan työntekijöistä.
– Me Tehyssä toivotamme tervetulleiksi sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset muista maista. Työnantajien on lisättävä veto- ja pitovoimaa eli yksinkertaisesti parannettava työoloja ja palkkausta, jotta alalle saadaan lisää hoitajia alalle niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.
Kyselyn toteutti Tehyn toimeksiannosta Aula Research. Kyselyn vastausprosentti oli 18 ja se toteutettiin maaliskuussa 2023 sähköisenä kyselynä.