Apulaisoikeusasiamies: Huonehoidon toteuttaminen vanhusten hoivakodeissa lainvastaista

Vanhusten on edellytetty pysyvän omassa huoneessaan jopa 10–14 vuorokauden ajan Keusoten vanhustenhuollon toimintayksiköissä koronapandemian aikana. Apulaisoikeusasiamies Sakslinin mukaan tämä niin sanottu huonehoito on lainvastaista. 

Huonehoidon tarkoituksena on ollut välttää suojaamatonta kontaktia muihin asukkaisiin. Johdon ohjeen mukaan asukas olisi saanut liikkua yksikössä ja ulkoilla. Käytännössä liikkuminen huoneen ulkopuolelle on toteutunut vain harvoin. Huonehoito on vastannut monilta osin eristystä tai karanteenia. 

Sakslin toteaa, että ihminen voidaan eristää tai asettaa karanteeniin vain, jos siitä on säädetty laissa. Tällaisesta oikeuksia ja vapauksia rajoittavasta päätöksestä tulee myös olla oikeus valittaa hallinto-oikeuteen. Huonehoidon antamisesta ei ole tehty erillisiä päätöksiä, vaan vuorossa oleva tehostetun palveluasumisen työntekijä on aloittanut sen laittamalla lapun tiedoksi asukkaan oveen, Sakslin sanoo.

– Rajoittaminen on kohdistunut henkilöihin, joita ei tartuntatautilain perusteella olisi ollut oikeutta rajoittaa, hän painottaa. Työntekijät ovat kokeneet toimineensa ohjeen mukaisesti. 

Apulaisoikeusasiamies Sakslin tutki asiaa omana aloitteenaan. Lisäksi tarkastettiin Jampankaaren palvelupihan tehostetun palveluasumisen yksiköitä.

– Tarkastuksen perusteella huonehoidossa on ollut asukkaita, jotka ovat joko juuri muuttaneet hoivayksikköön tai ovat asioineet yksikön ulkopuolella, vaikka hyvin lyhyenkin aikaa, Sakslin kertoo. 

Lainvastaiseen menettelyyn johtaneet syyt

Apulaisoikeusasiamies Sakslin sanoo ymmärtävänsä, että huonehoidon käyttämisen taustalla on ollut vakava huoli ja pyrkimys asukkaiden ja työntekijöiden elämän ja terveyden suojeluun pitkään kestäneissä kuormittavissa olosuhteissa. 

Keusoten huonehoitoa koskevat ohjeet ovat johtaneet lainvastaiseen menettelyyn koska ohjetta ei ole kyetty toteuttamaan siten, että henkilö olisi voinut liikkua terveysturvallisesti huoneestaan ulos, vaan hänen liikkumisvapauttaan on tosiasiassa rajoitettu. Lisäksi suositus ei ole tosiasiassa ollut suositus vaan määräys, jota on noudatettu silloin kun ohjeeseen kirjatut edellytykset sen käyttämiselle ovat täyttyneet. 

Apulaisoikeusasiamies toteaa, että samat ongelmat ovat toistuneet pandemian aikana useaan kertaan.

– Suosituksesta on tullut käytännössä määräys ja koronaviruksen leviämisen ehkäiseminen on johtanut liikkumisen rajoittamiseen silloinkin, kun käytettävissä olisi ollut muita lievempiä keinoja, Sakslin sanoo. 

Apulaisoikeusasiamies korostaa, että hyviin tavoitteisiin on usein mahdollista päästä keskustelemalla asukkaiden ja heidän omaistensa kanssa sopivista keinoista toimia terveysturvallisesti.

Lähde