Jump to content
MAINOS

Apulaisoikeusasiamies: Huonehoidon toteuttaminen vanhusten hoivakodeissa lainvastaista


Hoitajat.net
 Jaa

Apulaisoikeusasiamies Sakslin tutki asiaa omana aloitteenaan. Kuvituskuva: Envato

Vanhusten on edellytetty pysyvän omassa huoneessaan jopa 10–14 vuorokauden ajan Keusoten vanhustenhuollon toimintayksiköissä koronapandemian aikana. Apulaisoikeusasiamies Sakslinin mukaan tämä niin sanottu huonehoito on lainvastaista. 

Huonehoidon tarkoituksena on ollut välttää suojaamatonta kontaktia muihin asukkaisiin. Johdon ohjeen mukaan asukas olisi saanut liikkua yksikössä ja ulkoilla. Käytännössä liikkuminen huoneen ulkopuolelle on toteutunut vain harvoin. Huonehoito on vastannut monilta osin eristystä tai karanteenia. 

Sakslin toteaa, että ihminen voidaan eristää tai asettaa karanteeniin vain, jos siitä on säädetty laissa. Tällaisesta oikeuksia ja vapauksia rajoittavasta päätöksestä tulee myös olla oikeus valittaa hallinto-oikeuteen. Huonehoidon antamisesta ei ole tehty erillisiä päätöksiä, vaan vuorossa oleva tehostetun palveluasumisen työntekijä on aloittanut sen laittamalla lapun tiedoksi asukkaan oveen, Sakslin sanoo.

– Rajoittaminen on kohdistunut henkilöihin, joita ei tartuntatautilain perusteella olisi ollut oikeutta rajoittaa, hän painottaa. Työntekijät ovat kokeneet toimineensa ohjeen mukaisesti. 

Apulaisoikeusasiamies Sakslin tutki asiaa omana aloitteenaan. Lisäksi tarkastettiin Jampankaaren palvelupihan tehostetun palveluasumisen yksiköitä.

– Tarkastuksen perusteella huonehoidossa on ollut asukkaita, jotka ovat joko juuri muuttaneet hoivayksikköön tai ovat asioineet yksikön ulkopuolella, vaikka hyvin lyhyenkin aikaa, Sakslin kertoo. 

Lainvastaiseen menettelyyn johtaneet syyt

Apulaisoikeusasiamies Sakslin sanoo ymmärtävänsä, että huonehoidon käyttämisen taustalla on ollut vakava huoli ja pyrkimys asukkaiden ja työntekijöiden elämän ja terveyden suojeluun pitkään kestäneissä kuormittavissa olosuhteissa. 

Keusoten huonehoitoa koskevat ohjeet ovat johtaneet lainvastaiseen menettelyyn koska ohjetta ei ole kyetty toteuttamaan siten, että henkilö olisi voinut liikkua terveysturvallisesti huoneestaan ulos, vaan hänen liikkumisvapauttaan on tosiasiassa rajoitettu. Lisäksi suositus ei ole tosiasiassa ollut suositus vaan määräys, jota on noudatettu silloin kun ohjeeseen kirjatut edellytykset sen käyttämiselle ovat täyttyneet. 

Apulaisoikeusasiamies toteaa, että samat ongelmat ovat toistuneet pandemian aikana useaan kertaan.

– Suosituksesta on tullut käytännössä määräys ja koronaviruksen leviämisen ehkäiseminen on johtanut liikkumisen rajoittamiseen silloinkin, kun käytettävissä olisi ollut muita lievempiä keinoja, Sakslin sanoo. 

Apulaisoikeusasiamies korostaa, että hyviin tavoitteisiin on usein mahdollista päästä keskustelemalla asukkaiden ja heidän omaistensa kanssa sopivista keinoista toimia terveysturvallisesti.

Lähde

 Jaa

MAINOS

Keskustelu

Recommended Comments

Aloitin keskustelun juuri tästä aiheesta keskustelufoorumilla. Mielestäni kaikkia täytyy suojella. Covid positiivisia muistisairaita ei voi eristää ja terveille paras tapa suojautua on pyrkiä pysymään erossa covid positiivisista eli pysytellä huoneissaan ja hoitajat viettää enemmän aikaa ja mahdollistetaan terveille kontaktit omaisiin. Näin toivoisin omien omaisteni kohdalla toimittavan. Muistisairaat eivät kykene pitämään turvavälejä ja laappivat joka paikkaa.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille



Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Vain jäsenet voivat kommentoida

Luo tunnus

Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!

Rekisteröi uusi tunnus

Kirjaudu sisään

Onko sinulla jo tunnus?

Kirjaudu sisään

  • Lisää ajankohtaisia

    • American Nurses Credentialing Center (ANCC) on myöntänyt HUSin Syöpäkeskukselle merkittävän Magneettisairaala-tunnustuksen. Tämä tunnustus on merkki hoitotyön korkeasta laadusta, potilasturvallisuudesta ja hoitajien työtyytyväisyydestä. HUSin Syöpäkeskus on nyt Euroopan toinen ja Pohjoismaiden ensimmäinen sairaala, joka on saavuttanut tämän kunnianosoituksen.
      Magneettisairaala (Magnet Hospital®) on erinomaisen hoitotyön tunnustus ja tutkittuun tietoon perustuva hoitotyön laatujärjestelmä, josta hyötyvät potilaat, hoitohenkilöstö ja organisaatio. Tunnustus myönnetään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Nimi Magneettisairaala kuvaa vetovoimaa, joka vetää puoleensa magneetin lailla potilaita laadukkaan hoidon ja hoitajia hyvän työpaikan vuoksi.
      – Magneettisairaala-tunnustus osoittaa, että hoitotyön laatu, potilastyytyväisyys ja hoitajien työtyytyväisyys on Syöpäkeskuksessa mitatusti erinomaista verrattuna kansalliseen ja kansainväliseen tasoon. Tunnustus on upea palkinto vuosien työstä, sanoo Syöpäkeskuksen johtava ylihoitaja Vuokko Kolhonen.
      Lue lisää...
    • Tehy tuo voimakkaasti esille huolensa hallituksen ehdottamista työrauhalainsäädännön muutoksista, jotka uhkaavat hoitajien ja muiden sote-alan työntekijöiden oikeutta poliittisiin mielenilmauksiin.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi hallituksen toimia kylmiksi ja julmiksi, erityisesti naisvaltaisia aloja kohtaan. Esitykset asettaisivat ennennäkemättömiä rajoituksia poliittisille työtaisteluille, mikä on ristiriidassa kansainvälisten sopimusten kanssa. Tehy vaatii hallitusta kuulemaan työntekijöiden ääntä ja hylkäämään hätiköidyt lakimuutokset.
      Lisätietoja: Tehyn tiedote
      Lue lisää...
    • Valvira on myöntänyt ennätysmäärän uusia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattioikeuksia vuonna 2023. Yhteensä viime vuonna myönnettiin 27 126 ammattioikeutta, mikä on 3 604 enemmän kuin vuonna 2022. Kasvu johtui pääasiassa hoitajien ammattioikeushakemusten lisääntymisestä. Erityisesti sairaanhoitajien ja lähihoitajien hakemuksia tuli edellisvuotta enemmän.
      Suomessa koulutetuille sairaanhoitajille myönnettiin 4 253 ammattioikeutta vuonna 2023, joka on 935 enemmän kuin vuonna 2022. Myös lähihoitajia rekisteröitiin ennätysmäärä, 8 358 kappaletta. Tämä on 1 335 enemmän kuin vuonna 2022.
      Kätilöiden ammattioikeuksia myönnettiin 182 kappaletta, kun vuonna 2022 lukumäärä oli 145. Myös terveydenhoitajien, röntgenhoitajien ja laboratoriohoitajien ammattioikeuksien määrä nousi edellisvuoteen verrattuna.
      Ulkomailla koulutettujen hoitajien osuus on edelleen pieni
      Toisessa EU- tai ETA-maassa koulutuksen suorittaneille sairaanhoitajille myönnettiin yhteensä 36 ammattioikeutta, kun vuonna 2022 lukumäärä oli 22. Myös EU- tai ETA-alueen ulkopuolella koulutuksen suorittaneiden sairaanhoitajien myönteisten ammattioikeuspäätösten lukumäärä nousi hieman. EU- tai ETA-alueen ulkopuolelta tulleita sairaanhoitajien ammattioikeushakemuksia kirjattiin vuoden aikana selvästi edellisvuotta enemmän, yhteensä 189, kun hakemuksia vuonna 2022 tuli 108. Ulkomailla kouluttautuneiden osuus terveydenhuollon alalle tulevasta uudesta hoitohenkilökunnasta on kokonaisuudessaan edelleen hyvin vähäinen. 
      Lisätietoja: Valviran tilastot
      Lue lisää...
    • Sosiaali- ja terveysministeriön tuoreen selvityksen mukaan kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien tarve kasvaa merkittävästi tulevina vuosina. Hyvinvointialueilla on arvioitu, että noin 40 prosentilla sairaanhoitajista pitäisi olla kliinisen hoitotyön erikoistumiskoulutus. Tämä tarkoittaa, että vuoteen 2028 mennessä tarvitaan noin 8 000 uutta erikoistunutta sairaanhoitajaa.
      Kliinisesti erikoistunut sairaanhoitaja on peruskoulutuksensa lisäksi hankkinut erikoistumiskoulutuksen ja työkokemuksen kautta erikoisosaamisen jollakin kansallisesti määritellyllä kliinisen hoitotyön erikoisalalla. Tämä pätevöittää heidät vaativiin asiantuntijatehtäviin potilas- ja asiakastyössä sekä erikoisalan kehittämiseen.
      Selvityksessä arvioitiin myös rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien sairaanhoitajien koulutustarvetta. Tarve on yhteensä 763 uutta aloituspaikkaa vuoteen 2028 mennessä.
      Erikoisosaaminen varmistetaan korkeakouluyhteistyöllä
      Selvityksessä esitetään useita ehdotuksia, joilla erikoistuneen hoitohenkilöstön riittävyys voitaisiin turvata. 
      Kliininen erikoisosaaminen voidaan varmistaa suunnitelmallisella korkeakouluyhteistyöllä, johon osallistuvat hyvinvointi- ja yhteistyö- eli YTA-alueet. Lisäksi kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien määrällistä tarvetta ja osaamista on myös jatkossa ennakoitava ja ohjattava kansallisesti.
      Yhteistyöalueen kaikilla hyvinvointialueilla olisi otettava käyttöön yhtenäinen kliinisen hoitotyön osaamisen uramalli, jonka lähtökohtana ovat asiakkaiden ja potilaiden tarpeet.
      Sairaanhoitajan erikoistumiskoulutusten toteuttamiseksi tarvitaan valtion taloudellinen tuki. Koulutuksen täytyy olla valtakunnallisesti suunniteltu kokonaisuus sekä vastata hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden tarpeita.
      Sosiaali- ja terveysministeriö teki kliinisen erikoisosaamisen tarvetta koskevan selvityksen yhteistyössä hyvinvointialueiden hoitotyön johdon kanssa. Selvitystyötä hyödynnetään muun muassa sairaanhoitajien jatkuvan ammatillisen kehittämisen tukena.
      Lue lisää...
    • Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite käynnistää yhteistoimintaneuvottelut henkilöstön mahdollisten uudelleenorganisointien ja taloudellisen tilanteen vuoksi.
      Neuvottelut liittyvät Soite 2030 -ohjelman täytäntöönpanoon, jonka tavoitteena on parantaa palvelurakenteen tehokkuutta ja vastata palvelutarpeisiin. Henkilöstörakenteeseen ja työskentelytapoihin odotetaan muutoksia.  
      Neuvottelujen aikana on voimassa rajoitettu rekrytointikielto, mutta tietyt ammattiryhmät, kuten sosiaalityöntekijät ja lääkärit, ovat kiellon ulkopuolella.
      Tällä hetkellä lomautuksia ei ole suunnitteilla. 

      Lisätietoja hyvinvointialueen tiedotteessa.
      Lue lisää...
×
×
  • Luo uusi...