Jump to content
MAINOS

  • Aloite sairaanhoitajien palkkojen korottamiseksi keräsi 50 000 allekirjoitusta

    Hoitajat.net

    By Hoitajat.net

     Share

    Kansalaisaloite sairaanhoitajien palkkojen korottamiseksi on kerännyt 50 000 allekirjoitusta. 

    Suomessa palkka määräytyy yleensä  joko työehtosopimuksen tai työsopimuksen perusteella. Aloitteen perustajat kuitenkin vaativat, että Suomessa ryhdytään lainvalmisteluun sairaanhoitajien palkkojen korottamiseksi.

    Aloitteen mukaan tehtäväkohtainen palkankorotus tarvitaan sairaanhoitajille sekä ensihoitajille, terveydenhoitajille ja kätilöille, joilla on sairaanhoitajapohjainen (AMK) tutkinto. Palkkatason on noustava vastaamaan työn vaativuutta ja koulutustasoa.

    Sairaanhoitajien aloite: www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/6440

    Myös lähihoitajille kerätään nimiä kansalaisaloitteeseen www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/6497

     Share
    MAINOS

    User Feedback

    Recommended Comments



    Guest Mementum

    Guest Mementum

    Posted

    Sanotaanko näin: Olen sairaanhoitajana vuodeosastolla julkisella puolella  ja 75% työajalla vuosiansioni on bruttona 32700€ sisältäen lomarahat ja vuorolisät. En ole ollut jokaista sunnuntaita tai arkipyhää töissä ja teen verrattain vähän yövuoroja (1-2/kk). 

    Ihmettelen tätä keskustelua palkkojen nostosta, kun puhutaan pääasiassa verovaroin kustannettavasta toiminnasta. Jos meillä olisi vahvempi julkinen talous niin vaatimukset olisivat realistisia (vrt. esim. Norja).

    Tiedän työn haastavuuden. Olen työskennellyt teho-osastolla, vuodeosastoilla, kotihoidossa ja lasten parissa. 

    Työolot.

    Olisin itse valmis jopa alentamaan palkkatasoani jos sillä voitaisiin turvata paremmat työolot. Työoloilla tarkoitan erityisesti parempia henkilökuntaresursseja, mutta myös parempaa johtamista ja parempia työtiloja/välineitä.

    En näe nykyisessä palkkauksessa ongelmia tässä ajassa, mutta ymmärrän katkeruuden. Ongelmat kohdistuvat enemmän huonoon johtamiseen ja henkilöstöhallintoon ja heikkoihin työympäristöihin. Näitä asioita ei kuitenkaan rahalla voi korvata.

    Jaksaisitko sinä entistä rankempaa ja kuormittavampaa työtä 3000€ peruspalkalla, vai olisitko tyytyväisempi jos työolot olisivat paremmat nykyisellä palkallasi? 

    Olen omalta kohdaltani etuoikeutettu ja onnellinen hyvästä työyhteisöstä, hyvästä johtamisesta yksikössämme ja ylipäätään työoloistamme. 

    Tätä kaipaan lisää, enemmän kuin rahaa.

    Link to comment
    Share on other sites
    Guest Pike yli 35 v työssä sh

    Guest Pike yli 35 v työssä sh

    Posted

    Ei voi olla kyseessä sairaanhoitajan peruspalkka tuo 3000 e. Kyllä siinä täytyy olla kaikki vuorotyölisät mukana, kun on noin suuri, missä tuon tasoista peruspalkkaa saa? Sinne nopeasti töihin. 

    Link to comment
    Share on other sites
    Guest Nopsu

    Guest Nopsu

    Posted

    54 minuuttia sitten, Vieras: Pike yli 35 v työssä sh kirjoitti:

    Ei voi olla kyseessä sairaanhoitajan peruspalkka tuo 3000 e. Kyllä siinä täytyy olla kaikki vuorotyölisät mukana, kun on noin suuri, missä tuon tasoista peruspalkkaa saa? Sinne nopeasti 

    Luepa uudestaan. Hypoteettisesti ajatellaan, jaksaisitko 3000e peruspalkalla yhtään paremmin, vai pitäisikö tyytyä nykyiseen n.2500e peruspalkkaan jos saisi työskennellä paremmilla työoloilla. :)

    Link to comment
    Share on other sites
    Guest Hämmästynyt

    Guest Hämmästynyt

    Posted

    Samaa ihmettelen että missä saa 3000€ peruspalkkaa? Kyllä se siinä 2600e paikkeilla on. Jos normi listalla tekee normi pyhätyöt ilman että pyytää kaikkia ylimääräisiä pyhiä töitä ei käteen jäävä osuus ole kuukaudessa kuin 2500€ ihan maksimissaan eikä edes iso veroprosentti ole.

    Mikä ihme siinä on ettei hoitajat saa pyytää lisää palkkaa kun niistä neuvotellaan muillakin aloilla? Siellä on vara tehdä työtaisteluita ja mennä lakkoon. Eipä onnistu hoitoalalla. Ihan ansaittu palkan nosto on hoitajat ei todellakaan ole sen huonompia kuin paperitehtaan ukot!!! Me sentään hoidetaan ihmisiä eikä koneita!!

    Link to comment
    Share on other sites
    Guest Hämmästynyt

    Guest Hämmästynyt

    Posted

    Kyllä se kummasti motivoisi tekemään niitä lisätöitä jne kun olisi palkka kohdallaan!

    Link to comment
    Share on other sites
    Guest Pike

    Guest Pike

    Posted

    Kyllä palkka vaikuttaa myös jaksamiseen. Ehdottomasti raskaasta, vaativasta jopa vaarallisesta työstä lisää palkkaa.

    Link to comment
    Share on other sites
    Guest Mementum

    Guest Mementum

    Posted

    Tunti sitten, Vieras: Mementum kirjoitti:

    75% työajalla vuosiansioni on bruttona 32700€ sisältäen lomarahat ja vuorolisät

     

    Tunti sitten, Vieras: Pike yli 35 v työssä sh kirjoitti:

    Ei voi olla kyseessä sairaanhoitajan peruspalkka tuo 3000 e. Kyllä siinä täytyy olla kaikki vuorotyölisät mukana, kun on noin suuri

    Luetun ymmärtäminen.

    Yleisesti ottaen suurin osa ihmisitä lienee tyytyväisempi pienempään ansiotuloon jos työolot ovat kohdallaan. Riippuen toki ihmisen arvopohjasta. 

    Jos haluaisin tahkota rahaa, tekisin jotain muuta.

    Link to comment
    Share on other sites
    Guest Mementum

    Guest Mementum

    Posted

    2 minuuttia sitten, Vieras: Pike kirjoitti:

    Kyllä palkka vaikuttaa myös jaksamiseen. Ehdottomasti raskaasta, vaativasta jopa vaarallisesta työstä lisää palkkaa.

    Tässä olen samaa mieltä perusteluiden suhteen, mutta tässä nimenomaisessa lakialoitteessa ja yleisessä keskustelussa vaaditaan peruspalkan korotusta kaikille sairaanhoitajille.

    Ollaanpa rehellisiä siis. 

    Miten arvotetaan vaativan, raskaan, vaarallisen tms. työn lisä? Kaikki sairaanhoitajat eivät tee yhtä vaativia, vaarallisia tai raskaita töitä.

    Olisiko parempi keskittyä työolojen kohentamiseen?

    Link to comment
    Share on other sites
    Guest Pike

    Guest Pike

    Posted

    Työoloja kohennetaan palkkausta parantamalla, täten alalle saadaan lisää työvoimaa, eivätkä sairaanhoitajat vaihda muualle töihin, koskee myös lähihoitajia

    Link to comment
    Share on other sites
    Guest Janne

    Guest Janne

    Posted

    Vientiteollisuuden duunarina maksan jo veroja tarpeeksi... Ainoa mahdollisuus parempaan palkkaan alalla on Amerikan malli: romutetaan julkinen terveydenhuolto ja vakuutusyhtiöt maksavat hoidosta. Köyhille voi voi!

    Link to comment
    Share on other sites


    Create an account or sign in to comment

    You need to be a member in order to leave a comment

    Create an account

    Sign up for a new account in our community. It's easy!

    Register a new account

    Sign in

    Already have an account? Sign in here.

    Sign In Now

  • Similar Content

    • Verisuonikirurgian potilasvahingot ovat useimmiten vältettävissä – lähes 90 prosenttia vahingoista voitaisiin estää
      Lähes 90 prosenttia verisuonikirurgian potilasvahingoista olisi estettävissä, jos potilasta hoidettaessa olisi toimittu toisin, kertoo tuore väitöstutkimus.
      Kirurgiaan liittyy terveydenhuollossa korostunut potilasturvallisuusriski. Potilasvahingot aiheuttavat potilaille huomattavaa kärsimystä ja terveydenhuollolle merkittäviä kuluja.
      Minna Laukkavirta analysoi Turun yliopistossa tarkistettavassa väitöstutkimuksessaan Potilasvakuutuskeskuksen vuosina 1997–2017 korvaamat verisuonikirurgian erikoisalan potilasvahingot. Kyseisenä ajanjaksona korvattiin 142 potilasvahinkoa, joista valtaosa liittyi potilaan leikkaushoitoon.
      – Potilaat olivat useimmiten iäkkäitä ja monisairaita. Tyypillisimmät potilasvahingot liittyivät leikkaustekniikan virheisiin, kuten hermovammoihin, viereisten kudosten tai elinten vaurioitumiseen ja leikkauksen aikaisiin palovammoihin. Myös diagnoosin tai hoidon viivästymiseen ja lääkitysvirheisiin liittyviä vahinkoja korvattiin, Laukkavirta kertoo.
      Vaikka verisuonikirurgiaan liittyvät potilasvahingot olivat tarkasteltuna ajanjaksona harvinaisia, niiden seuraukset olivat vakavia. Vahingon kärsineistä potilaista viisi kuoli ja kymmenelle tehtiin osittainen tai täydellinen amputaatio ylä- tai alaraajaan. Lisäksi 21 potilasta sai vahingon seurauksena pysyvän hermovamman ja kolme merkittävän aivohalvauksen. Yli puolet potilaista joutui vahingon seurauksena ylimääräiseen leikkaukseen. Valtaosa potilaista sai vahingon seurauksena pysyviä vaurioita.
      – Potilasvahinkoja tapahtui kaikissa verisuonikirurgisen potilaan hoidon vaiheissa ja useat potilasta hoitaneet ammattiryhmät olivat niihin osallisia. Lähes 90 prosentissa tapauksista arvioitiin, että vamma olisi ollut mahdollista estää toimimalla toisin. Pelkästään jo tällä hetkellä käytössä olevilla apuvälineillä, kuten leikkaustiimin tarkistuslistan käytöllä, yli kymmenes vammoista olisi saatu estettyä, Laukkavirta avaa.
      Maailman terveysjärjestö WHO on määritellyt kirurgisen potilasturvallisuuden parantamisen yhdeksi tärkeäksi kehityskohteekseen. Sitä varten on kehitetty leikkaustiimin tarkistuslista, joka on otettu Suomessa käyttöön 2009. Tarkistuslista on kehitetty parantamaan potilasturvallisuutta leikkaussalissa. 
      Laukkavirran mukaan myös kansallinen verisuonikirurginen laaturekisteri voisi tarjota mahdollisuuksia potilasturvallisuuden kehittämiseen ja parempiin tilastoihin verisuonitoimenpiteistä.
      – Potilasvahinkojen ehkäisyyn tulee kiinnittää terveydenhuollossa erityistä huomiota ja kirurgiseen toimintaan liittyvä korostunut riski on tiedostettava. Potilasvahingoista saatavaa tietoa voidaan käyttää hyödyksi terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa uusien vammojen ehkäisemiseksi, Laukkavirta päättää.
      Lue lisää...
    • Uusi hoivakotiyhtiö tarjoaa työntekijöille yhtiön osakkeita – "Haluamme sitouttaa hoitajat työhön"
      Asumis- ja hoivapalvelualan yritys Hoivamme tarjoaa vuoden työssäolon jälkeen jokaiselle hoitajalle vastikkeetta mahdollisuuden yrityksen osakkeisiin. Järjestelyllä halutaan lisätä etenkin hoitajien hyvinvointia ja sitoutumista työhön, yhtiö kertoo tiedotteessaan. Hoivamme Palvelukodit Oy:n osakkeista 49 % tulee omistamaan työntekijät.
      Ensimmäinen Hoivamme-hoivakoti aukeaa syyskuussa Mäntsälään, ja seuraavat kohteet ovat rakenteilla Kuopioon ja Nurmijärvelle. Tavoitteena on laajentua nopeasti valtakunnalliseksi toimijaksi.
      Moni hoiva-alan osaaja suunnittelee alanvaihtoa, mikä kertoo alalla vallitsevasta muutostarpeesta. Uusi kotimainen asumis- ja hoivapalvelualan yritys Hoivamme tuo alalle uutta näkökulmaa.
      – Ala tarvitsee muutosta. Haluamme sitouttaa hoitajat työhön ja näyttää, että arvostamme heidän työpanostaan. Laadukas hoiva syntyy yhdessä tekemisestä, mistä osoituksena tarjoamme hoitajillemme myös merkittävän osan yhtiön menestyksestä. Arjessa kannustamme yhteen hiileen puhaltamiseen, sillä uskomme sen luovan parempaa työyhteisöä ja lisäävän motivaatiota työhön. Näistä lähtökohdista Hoivamme-hoivakodit rakennetaan, Hoivamme-yhtiön perustajaosakas Amos Janhunen sanoo. 
      Osakkuus on työntekijöille vapaaehtoista eikä sitä varten tarvita pääomaa tai pankkilainaa. Mukaan osakkuusohjelmaan pääsee vuoden kestäneen työsuhteen jälkeen. Osakkuus edellyttää osallistumista työntekoon ja osakkuus päättyy viimeistään työsuhteen päättyessä.
      Uudet Hoivamme-kodit tarjoavat tehostettua palveluasumista ympärivuorokautista hoivaa tarvitseville sekä kevyempää palveluasumista säännölliseen avuntarpeeseen. Myöhemmässä vaiheessa yritys tulee tarjoamaan myös tuettua palveluasumista omissa asunnoissa. 
      Lue lisää...
    • Suomen parhaat lähihoitajat palkittiin Taitaja-kilpailussa
      Nuorten ammattitaidon suomenmestaruusmitalit jaettiin torstaina. Koko kilpailun parhaaksi Taitajien Taitajaksi valittiin lähihoitajalajin voittanut Inka Myyryläinen.
      Taitajien Taitaja on oman lajinsa kultamitalisti, joka toimii ammatillisen koulutuksen edustajana vuoden ajan. Hän sai vuodeksi käyttöönsä Nissan Leaf -täyssähköauton.
      Lähihoitajien mitalikolmikko
      1. Inka Myyryläinen, Koulutuskeskus Salpaus
      2. Elina Tapio, Novida ammattiopisto ja lukio
      3. Iida Mustonen, Savon ammattiopisto
      Lähihoitajalaji on yksilökilpailu. Kilpailutehtävät perustuvat sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon ammattitaitovaatimusten kiitettävän tason kriteereihin.
      Kilpailijoilta vaaditaan osaamista eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kanssa. Lajin osaamisvaatimukset perustuvat sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteisiin.
      Kilpailutehtävät ovat pakollisten tutkinnon osien: kasvun ja osallisuuden edistäminen sekä hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen ammattitaitovaatimusten kriteerien mukaisia. Perustason ensihoitajaksi valmistavalla perustason ensihoidon osaamisalalla vastaavat tutkinnon osat ovat terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen.
      Tutustu lajin aiempien vuosien tehtäviin Skillsin tehtäväpankissa.
      Lue lisää...
    • Hoitajilla enemmän koronatartuntoja kuin muissa sote-alan ammattiryhmissä
      Koronavirusinfektioiden (COVID-19) kumulatiivinen ilmaantuvuus lähihoitajilla ja sairaanhoitajilla oli korkeampi kuin muissa sote-alan ammattiryhmissä. Heillä ilmaantuvuus oli myös korkeampi kuin ilmaantuvuus koko Suomen väestössä tutkimusjakson aikana, tiedottaa THL.
      Tiedot käyvät ilmi THL:n tekemästä rekisteritutkimuksesta, jossa selvitettiin koronainfektioiden ilmaantuvuutta, vakavuutta ja riskitekijöitä sosiaali- ja terveydenhuollon eri ammattiryhmissä Suomessa.
      Tutkimusaikana sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöillä todettiin yhteensä 8 009 varmistettua koronavirustartuntaa. Kumulatiivinen ilmaantuvuus oli 1,79 prosenttia (95 % luottamusväli 1,75–1,83 %). Tapauksista 83 prosenttia todettiin naisilla ja tapausten iän mediaani oli 40,9 vuotta.
      Rekisteritietojen perusteella ei voitu määrittää, oliko tartunnat saatu työssä vai työn ulkopuolella. Vakavat taudinkuvat olivat harvinaisia. Neljä prosenttia tartunnan saaneista oli ollut sairaalahoidossa ja 0,6 prosenttia tehohoidossa. Menehtyneitä oli tutkittuna ajanjaksona yhteensä yhdeksän. 
      Koronavirusinfektion riskitekijöitä olivat miessukupuoli, jos henkilö oli syntynyt muualla kuin Suomessa tai puhui äidinkielenään muuta kuin virallisia kieliä. Myös asuminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella oli riskitekijä.
      – Jatkossa lähihoitajien ja sairaanhoitajien suurempi riski koronavirusinfektioon tulisi huomioida torjuntatoimien suunnittelussa ja henkilökunnan koulutuksessa. Myös ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden tarpeet tulisi huomioida entistä paremmin, THL:n ylilääkäri Sohvi Kääriäinen sanoo.
      Tutkimus tehtiin yhdistämällä terveyden- ja sosiaalihuollon ammattihenkilörekisterin (Terhikki) tiedot THL:n tartuntatautirekisterin tietoihin 1.2.2020–30.6.2021 välisenä aikana.
      Lue lisää...
    • Queen Silvia Nursing Award-palkinto sairaanhoitajaopiskelija Markus Suomiselle
      Turun ammattikorkeakoulun sairaanhoitaja-/ensihoitajaopiskelija Markus Suomiselle on myönnetty Queen Silvia Nursing Awards-palkinto. Palkintoseremonia järjestetään Ruotsin suurlähetystöllä Helsingissä torstaina 19. toukokuuta. Suominen palkitaan hänen keksimästään raportointiportaalista, jonka kautta sairaanhoitajat voivat välittää havaitsemansa ongelmat suoraan johdolle. Tämä mahdollistaa paremman läpinäkyvyyden hoitotyön työympäristön hyvinvoinnin suhteen. Queen Silvia Nursing Award -palkinnon saaja palkitaan ideastaan 6000 euron stipendillä sekä yksilöllisesti räätälöidyllä harjoitteluohjelmalla. 
      Palkinnon tukijana toimii hänen majesteettinsa kuningatar Silvia. Onnittelupuheessaan hänen majesteettinsa kuningatar Silvia ylisti Suomista ja muita Queen Silvia Nursing Award -palkinnonsaajia Suomessa, Puolassa, Saksassa, Liettuassa, Yhdysvalloisssa ja Brasiliassa. ”On sydäntä lämmittävää nähdä niin monien lahjakkaiden sairaanhoitajien sitoumus ja päättäväisyys näiden ajaessa positiivista muutosta vanhusten ja muistisairaiden hoidossa ympäri maailman.”
      Vuosittain myönnettävän Queen Silvia Nursing Award -palkinnon perustivat vuonna 2012 Swedish Care International sekä Forum for Elderly Care juhlistamaan kuningattaren pitkäaikaista sitoumusta sekä tukea muistisairaudesta kärsivien vanhusten laadukkaan hoidon hyväksi. Ruotsin kuningatar on puhunut avoimesti kokemuksestaan äitinsä omaishoitajana olosta tämän eläessä dementiadiagnoosin kanssa. Palkintoa alettiin jakaa Suomessa vuonna 2014 ja tähän mennessä kahdeksan suomalaisvoittajaa on vastaanottanut palkinnon.
      Palkintoa myöntävä taho ilmoitti kansainvälisenä sairaanhoitajapäivänä 12. toukokuuta 2022 että se alkaa vastaanottaa hakemuksia myös Suomessa toimivilta lähihoitajilta ja lähihoitajaopiskelijoilta. Queen Silvia Nursing Award on perinteisesti vastaanottanut hakemuksia vain sairaanhoitajilta ja sairaanhoitajaopiskelijoilta, jotka ovat voineet tuoda kisassa esiin ideat ja innovaationsa vanhusten ja muistisairaiden hoidon kehittämiseksi.

      Queen Silvia Nursing Awardin visiona on edistää uusia ratkaisuja ja innovaatioita vanhusten ja muistisairaiden hoidossa, kannustaa useampia nuoria ympäri maailmaa harkitsemaan uraa terveydenhuollossa sekä lisätä tietoisuutta sairaanhoitajan ammatista ja sen keskeisestä roolista yhteiskunnassa. Se auttaa myös vastaamaan tehokkaasti yhteen nykypäivän suurista maailmanlaajuisista terveydenhuollon haasteista – nopeaan globaaliin ikääntymiseen – samalla lisäten sairaanhoitajan ammatin arvovaltaa.
      Lue lisää...
    MAINOS
×
×
  • Create New...