Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Euroopan Elvytysneuvosto järjestää syyskuussa Italiassa Resuscitation-konferenssin yhteydessä Euroopan laajuisen kilpailun, jossa mitataan eri maiden joukkueiden elvytysosaaminen. Suomen karsintakilpailu järjestettiin perjantaina Suomen Ensihoitoalan Liiton ja Elvytysneuvoston yhteistyönä Ensihoitopäivillä Tikkurilassa. Voittajaksi suoriutui Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän ensihoitokeskuksen joukkue.
    PHHYKY/Ensihoidon joukkueen jäsenet ovat ensihoitajat Santtu Torniainen (Team lead), Amanda Sillanpää, Timo Haakana, Anssi Hapuli ja Asmo Vihanne. Voittavan joukkueen jäsenet saivat palkinnoksi ALS-kurssin, jonka arvo on 750 euroa.
    Kilpailun skenaariona oli aikuisen elvytys ERC:n ohjeiden mukaan. Arvostelusta puolet muodosti nuken antama palaute elvytyksen laadusta (syvyys, nopeus, nojaaminen ja no-flow aika) sekä toisen puolet muut suoritteet, kuten elottoman tunnistaminen, tehtävien jako, johtaminen, rytmin tunnistaminen, turvallinen defibrillaatio, oikean elvytysalgoritmin noudattaminen, 4H/4T, ROSC:n tunnistaminen, post-resuskitaatiovaiheen hoito välittömästi ROSC:n jälkeen sekä jatkosuunnitelma (esim. PCI/ICU).
    Kilpailuun oli ilmoittautunut seitsemän joukkuetta erilaisista organisaatioista eri puolilta Suomea.
    http://www.elvytysneuvosto.fi

    Hoitajat.net
    Helsingin kotihoidossa otettiin viikko sitten käyttöön HappyOrNot –mobiilisovellus muun muassa Maunulan, Munkkiniemen, Kallion ja Vuosaaren alueilla. Palaute on ollut hyvää. Toukokuun alusta alkaen pikapalautemahdollisuus tulee koko Helsingin kotihoitoon.
    Pikapalautetta testattiin Helsingin kotihoidossa ensimmäisen kerran kaksi vuotta sitten. Suurin osa asiakkaista jäi tuolloin hyvillä mielin kotiin hoitajan käynnin jälkeen.
    - Nyt haluamme systemaattisesti kerätä tietoa siitä, miten asiakkaamme kokevat saamansa hoidon. Samalla luomme ennakkoluulottomasti uutta palautekulttuuria kotihoitoon, kertoo kotihoidon päällikkö Eeva Sandelin.
    Asiakas saa jokaisen kotikäynnin jälkeen yksin rauhassa valita hoitajan matkapuhelimen näytöltä yhden neljästä hymynaamasta. Ikääntynyt ohjeistetaan valitsemaan hymynaama, joka parhaiten kuvaa hänen kokemustaan hoidosta.
    Asiakkaiden kokemuksista luvataan kertoa säännöllisesti kotihoidon verkkosivuilla.

    Hoitajat.net
    Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on ensimmäisenä suomalaisena erikoissairaanhoidon toimijana ottanut laajasti käyttöönsä hoitotyön mobiilisovelluksen lääkitysominaisuuden. Sen avulla potilaalle määrättyjen lääkkeiden tarkasteleminen ja annon kirjaaminen onnistuu älypuhelimella heti potilaan vieressä ja ajantasaiset tiedot ovat välittömästi kaikkien hoitoon osallistuvien nähtävillä.
    Potilasrannekkeen skannauksella tunnistetaan potilas ja tarkistetaan sovelluksesta oikea lääke, annos sekä antotapa. Sovellus tuo potilastietojärjestelmästä myös annosteluaikataulun, jolloin oikea lääke annetaan oikeaan aikaan. Lääkkeen antokirjauksesta jää heti merkintä potilastietojärjestelmään ja lääkkeiden tupla-antokertoja ei tule, kun reaaliaikainen tilanne näkyy koko hoitotiimille.
    Hoitajan voidessa tarkistaa lääkemääräykset ja aikaisemmat kirjaukset heti potilashuoneessa inhimilliset virheet vähentyvät ja aikaa säästyy potilashoitoon. Tiedonkulku ei keskeydy edes järjestelmäkatkosten aikana, sillä vikatilannetta edeltävä potilastieto on saatavilla sovelluksessa. 
    – Mikäli lääkkeen ohjelmoidusta antoaikataulusta poiketaan, antokirjauksista pystyy tarkistamaan ajankohdan, jolloin lääke on potilaalle annettu. Tämä todettiin tärkeäksi esimerkiksi tapauksessa, jolloin kaksi antibioottia oli ohjelmoitu annettavaksi potilaalle samaan aikaan. Täsmällisen antokirjauksen perusteella pystyttiin selvittämään potilaan saaman vaikean allergisen reaktion aiheuttaja. Myös muita lääkitykseen liittyviä sivuvaikutuksia on pystytty tunnistamaan, kertoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin suunnittelija Riitta Danielsson-Ojala.
    Mobiilikirjaaminen hoitotyössä
    Hoitotyössä kirjataan tiedot usein kahteen kertaan: ensin potilaan vierellä paperille ja myöhemmin samat tiedot kirjataan tietokoneella potilastietojärjestelmään. Tämä vie henkilökunnan aikaa sekä aiheuttaa virheitä ja viivytyksiä tietojen päivittymiseen. Tästä syystä mobiilikirjaus on otettu käyttöön useassa sairaanhoitopiirissä.
    Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin mobiilin lääkitysominaisuus on osa laajempaa sovellusta. Hoitotyön mobiilikirjaamissovelluksella voidaan nähdä ja kirjata laajasti potilaan tietoja, kuten esimerkiksi:
    Vitaalit, muut fysiologiset suureet, nesteet  Lääkityksen selaus ja antokirjaus Kivunhoidon seurantakirjaukset Riskianalyysit ja lomakkeet Potilaan voinnin ennakkopisteytys Liitännät potilasmonitorijärjestelmiin  Onko sinulla kokemusta mobiilikirjaamisesta? Jätä kommentti!

    Hoitajat.net
    Vanhuspalveluiden asiakkaiden huono kunto ja työn kuormittavuus selittävät hoitajien työssään kokemaa väkivaltaa. THL:n tutkimuksen mukaan vanhusten laitoshoidossa työskentelevistä hoitajista peräti 80 prosenttia oli kokenut väkivaltaa vuoden aikana. Laitoksissa väkivalta oli yleisimmin ruumiillista ja sitä oli kokenut noin 70 prosenttia hoitajista. Myös henkinen väkivalta ja tavaroiden heittely oli tavallista.
    Vanhusten kotihoidossa työskentelevistä hoitajista noin 20 prosenttia oli kokenut työssään ruumiillista väkivaltaa eli merkittävästi pienempi osa kuin laitoksissa työskentelevistä. Eroa selittää se, että laitoshoidon asiakkaat olivat huomattavasti huonokuntoisempia kuin kotihoidon.
    – Laitoshoidossa asiakkaiden väkivaltaisuus liittyy useimmiten muistin ja tiedonkäsittelyn ongelmiin ja tähän liittyvään häiriökäyttäytymiseen. Hoitotilanteissa asiakas ei ymmärrä, mitä tapahtuu ja reagoi väkivaltaisesti. Kun hoitotoimia yritetään tehdä kiireessä, tilanne pahenee, sanoo THL:n erikoistutkija Kim Josefsson.
    Tutkimuksen mukaan väkivalta oli yhteydessä laitoksissa työskentelevien hoitajien heikentyneeseen hyvinvointiin. Väkivallasta saattoi seurata stressiä, uniongelmia ja ajatus siitä, että työssä ei jaksa eläkeikään saakka.
    Parityöskentely ja koulutus auttavat ehkäisemään väkivaltaa 
    Vanhustyötä tekeviltä kerättiin myös ehdotuksia siitä, miten uhkaavia ja väkivaltaisia tilanteita työssä voisi ehkäistä. Erääksi tärkeimmistä keinoista nousi työskentely pareittain. Hoitajat kaipasivat myös koulutusta siihen, miten kohdata muistisairas tai käytöshäiriöinen asiakas.
    – Väkivaltaa voidaan vähentää esimerkiksi ajoittamalla hoitotoimet, kuten pesut, sellaisiin hetkiin, kun asiakas on paremmalla tuulella. Tämä edellyttää sitä, että työntekijät voivat vaikuttaa hoidon suunnitteluun. Vaikka työssä on kiire, hoitotilanne pitäisi saada tuntumaan kiireettömältä. Myös parityöskentely ja oikea lääkitys auttavat, Josefsson sanoo.
    Väkivallan yleisyyttä vanhustyössä on tutkittu aiemminkin. Nyt julkaistussa raportissa selvitettiin tarkemmin, millaiset tekijät ennustavat väkivaltaa ja miten väkivalta vaikuttaa hoitajien hyvinvointiin. Tutkimukseen vastasi 1916 työntekijää joulukuussa 2015 ja tammikuussa 2016. Suurin osa vastaajista oli lähi-, perus- tai kodinhoitajia.
    Lisätietoja: Mikä selittää hoitajiin kohdistuvaa väkivaltaa vanhustenhuollossa? -raportti

    Hoitajat.net
    Hoitotyön luonne on muuttunut yhä enemmän aivotyöksi, jossa tiedolla työskentely ja työn kognitiiviset eli tiedonkäsittelyn vaatimukset ovat kasvaneet voimakkaasti. Hoitotyössä on myös paljon keskeytyksiä ja useita samanaikaisia tehtäviä. Nämä ovat kognitiivisia kuormitustekijöitä, jotka heikentävät työn sujuvuutta ja työhyvinvointia. Hoitotyötä tutkittiin Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Työterveyslaitoksen kehittämishankkeessa.
    – Työssä korostuvat lukuisat tiedonkäsittelyn osa-alueet kuten lukeminen, kirjoittaminen, ongelmien ratkaiseminen, muistaminen ja keskittyminen. Lisäksi työskentely puhehälyssä, työn keskeytyessä sekä pitäen muistissa useita asioita on aivoille kuormittavaa, kertoo Työterveyslaitoksen erikoistutkija Virpi Kalakoski.
    – Yllättäen kognitiivisten vaatimusten laajuus ja useiden eri osa-alueiden toistuvuus päivittäin ja kuormittavuus olivat yleisempiä hoitotyössä kuin hallintotyössä toimistossa
    Hoitotyön kognitiivista ergonomiaa voidaan parantaa
    Hankkeen tulokset osoittavat, että kognitiivisen ergonomian parantaminen hoitotyössä onnistuu. Kognitiivista ergonomiaa voi parantaa suunnittelemalla työprosessit siten, että ne ovat sopusoinnussa inhimillisen tiedonkäsittelyn kykyjen ja rajoitusten kanssa. Lisäksi pitää muokata kognitiivisesti kuormittavia työolosuhteita niin, että tarpeeton aivokuorma vähenee.
    Satakunnan sairaanhoitopiirissä luotiin uusia käytäntöjä työpäivän yhteiseen suunnitteluun sekä raportointi- ja muiden keskittymistä vaativien tilanteiden rauhoittamiseen. Osa uusista toimintatavoista oli laitteiden sijoittelua sekä teknologian hyödyntämistä arjessa.
    –Tulokset näkyivät heti: useissa yksiköissämme tiedon kulku parani, oman työn hallinta lisääntyi ja potilasvastaanottojen keskeytykset vähenivät. Hanke toi pysyviä muutoksia osastojen toimintaan, iloitsee hanketoiminnan päällikkö Mari NiemiSatakunnan sairaanhoitopiiristä.
    –Työn sujuvuuden ja työhyvinvoinnin lisäksi kognitiivisen ergonomian kehittäminen parantaa myös potilas- ja asiakasturvallisuutta, painottaa sairaanhoitopiirin johtaja Ermo Haavisto.
    Tuloksia kannattaa hyödyntää muissakin sote-alan organisaatioissa
    Tuloksia kannattaa hyödyntää valtakunnallisesti nyt kun tuleva sote-uudistus on käsillä. Kognitiivisen ergonomian parantaminen on hyvä ajoittaa juuri muutos- ja murroskohtaan, jossa rakennetaan ja luodaan uusia toimintatapoja.
    – Sote-uudistuksessa henkilöstön työpaikat, työtehtävät ja prosessit muuttuvat. Tällöin on luontevaa keskittyä myös konkreettisen arkisen työn suunnitteluun ja varmistaa, että työn kognitiiviset vaatimukset ovat ihmisen mittaisia eikä työolosuhteissa ole tarpeettomia kuormitustekijöitä, muistuttaa Kalakoski.
    – Muutos on mahdollisuus yhdessä suunnitella tulevaa ja siirtyä tilanteeseen, jossa työ sujuu ja kuormittuminen on hallinnassa.
    Työterveyslaitos aloittaa syksyllä kampanjan ”Hoitotyö on aivotyötä”, jonka avulla levitetään sote-esimiehille ja työntekijöille tietoa ja työkaluja kognitiivisen ergonomian parantamiseen. Sairaanhoitopiirit voivat pyytää Työterveyslaitoksen asiantuntijan puhumaan tilaisuuksiinsa niin, että tieto saadaan leviämään mahdollisimman laajalle.


    Facebook

    Twitter

    Instagram

×