Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola vaatii välitöntä korjausta kotihoidon epäinhimillisiin työoloihin.
    Kotihoidon työntekijöiden jaksaminen on puhuttanut Facebookissa. Lähihoitaja Emmi Koskinen kertoo, miksi ei työskentele enää kotihoidossa. Työ kotihoidossa olisi monen hoitajan mielestä mielenkiintoista, jos työn tekemisen edellytykset olisivat kunnossa.
    SuPerin mukaan yhä useampi hakeutuu muille aloille, koska ei halua riskeerata terveyttään eikä hyväksy sitä, miten pienillä resursseilla asiakkaita hoidetaan.
    - Kotihoitoa on yritetty kehittää kaikilla muilla tavoilla paitsi lisäämällä hoitohenkilökuntaa, puheenjohtaja Paavola moittii liiton tiedotteessa.
    Koskisen kirjoitusta vastaavia viestejä tulee liittoon päivittäin. Työntekijät ovat todella huolissaan hoidon laadusta ja omasta jaksamisestaan.
    Nordcare-tutkimuksen mukaan Suomessa on Pohjoismaiden heikoin henkilöstömitoitus vanhustenhoidossa. Erityisesti kotihoidon asiakasmäärät ovat kasvaneet ja asiakkaat ovat aikaisempaa huonokuntoisempia. Henkilöstömäärää ei ole tästä huolimatta lisätty riittävästi.
    SuPerin selvityksen mukaan työntekijöistä vain 19 prosenttia kokee, että hoito- ja palvelusuunnitelmat toteutuvat hyvin. Liiton mukaan työnantajat rikkovat lakien määräyksiä laadukkaasta hoidosta. Työnantajat eivät myöskään puutu Työturvallisuuslain mukaisesti työntekijöiden haitalliseen kuormitukseen.

    Hoitajat.net
    Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä esittää, että kaksi uutta lääkärihelikopteritukikohtaa sijoitettaisiin Seinäjoelle ja Lappeenrantaan. Esitys on osa ensihoidon ilmailupalveluiden kehittämistä. Tavoitteena on, että palvelun kattavuus olisi nykyistä suurempi ja ensihoitoa olisi saatavissa yhdenvertaisemmin koko maassa.
    Työryhmän tehtävänä oli koota tiedot, joiden perusteella voidaan tehdä päätös kahden uuden lääkärihelikopteritukikohdan sijoittamisesta. Työryhmä vertaili erityisesti Vaasaa ja Seinäjokea sekä Lappeenrantaa ja Uttia väestön tavoitettavuuden ja hälytystehtävien tavoittamisen sekä ilmailu- ja ensihoitotoiminnan kannalta. Kokonaisuutena arvioiden Seinäjoki ja Lappeenranta ovat työryhmän näkemyksen mukaan Vaasaa ja Uttia parempia vaihtoehtoja. FinnHEMS Oy:n nykyiset helikopterikentät ovat Vantaalla, Turussa, Tampereella, Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä.
    Lisäksi työryhmä kokosi vertailevaa tietoa siitä, tulisiko lentotoiminta järjestää ostopalveluna, kuten nykyisin, vai omana tuotantona. Työryhmän mukaan oma tuotanto olisi toiminnan organisoinnin ja kustannusten näkökulmasta nykymallia toimivampi ratkaisu. Omaa tuotantoa puoltavat muun muassa se, että edellytykset jatkuvaan kehittämiseen olisivat paremmat, toiminnan jatkuvuus olisi varmemmalla pohjalla ja oma tuotanto toisi säästöjä verrattuna ulkoistettuun malliin.
    Työryhmä esittää jatkosuunnittelua varten näkökohtia muun muassa muutosten rahoitustarpeista ja -tavoista. 
    Lääkärihelikoptereiden lentotoiminnan järjestämisvastuu on tarkoitus keskittää tulevalle Pirkanmaan maakunnalle sote-uudistuksen yhteydessä ja yliopistollisten sairaanhoitopiirien nykyisin omistama, lääkärihelikopteritoimintaa hallinnoiva FinnHEMS Oy siirtää tulevan Pirkanmaan maakunnan omistukseen. Sote- ja maakuntauudistuksen aikataulun muuttuminen vaikuttaa myös ensihoidon ilmailupalveluihin liittyviin päätöksiin.  
    Ensihoidon ilmailupalveluita kehittävän työryhmän loppuraportti

    Hoitajat.net
    Lähihoitajan työsopimuksia oli ketjutettu 10 vuotta, yksittäisiä sopimuksia oli kertynyt yli 200 kappaletta. Lähihoitaja otti yhteyttä liittoon, joka lähestyi työnantajaa vaatimalla korvauksia työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Asiassa päästiin neuvotellen sopuun. 
    SuPerin mukaan työsopimus oli tosiasiassa muodostunut toistaiseksi voimassa olevaksi, koska työsopimusten yhteenlaskettu kesto ja määrä osoittivat, että työnantajalla oli pysyvä työvoimatarve. Niinpä määräaikaisten työsopimusten ketjutus oli lainvastainen. Työnantajalla ei ollut perustetta työsuhteen päättämiselle, joten työsuhde oli päätetty työsopimuslain vastaisesti. 
    Asia sovittiin niin, että työnantaja korvasi jäsenelle reilut 30 000 euroa työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Kun jäsen otti liittoon yhteyttä, viimeinen työsopimus oli jo ehtinyt päättyä, eikä jäsen ollut halukas palaamaan saman työnantajan palvelukseen. Asiasta kertoi Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry.

    Hoitajat.net
    Leikkausta edeltävän uuden hoidonsuunnittelumallin käyttöönotto KYSissä edisti merkittävästi potilaiden suunniteltua sairaalaan saapumista, osoittaa terveystieteiden maisteri Elina Turusen väitöstutkimus.
    Kuopion yliopistollisen sairaalan ja Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen yhteistyönä kehitettiin näyttöön perustuva yhdenmukainen leikkausta edeltävä hoidonsuunnittelumalli. Se kehitettiin ja otettiin käyttöön KYSin kolmellatoista operatiivisella erikoisalalla vuosina 2013–2015.
    Hoidonsuunnittelumallissa ennakoidaan ja suunnitellaan leikkaukseen liittyvät asiat riittävän aikaisessa vaiheessa, jotta mahdollisiin muutoksiin voidaan reagoida jo ennen leikkauspäivää. Tavoitteena on hyvin valmisteltu ja ohjattu potilas, joka saapuu levollisin mielin leikkausyksikköön suunnitelman mukaisesti.  Leikkausta edeltävän hoitotyön keskeisimpiä osatekijöitä ovat aktiivisesti hoitoprosessiin ja sen suunnitteluun osallistuva potilas ja hänen läheisensä, kokenut, erikoisalansa hyvin tunteva sairaanhoitaja-hoidonsuunnittelija, moniammatillinen yhteistyö sekä hoitotyötä tukevat sähköiset työkalut.
    Leikkausten peruuntumiset aiheuttavat merkittäviä taloudellisia tappioita
    Yleisimpiä syitä suunnitellun leikkauksen peruuntumiseen leikkauspäivänä ovat potilaan leikkauskelpoisuuteen tai sairaalan puutteellisiin resursseihin liittyvät syyt. KYSissä kaikista suunnitelluista leikkauksista 4,7 prosenttia peruuntui leikkauspäivänä. Nämä peruuntumiset aiheuttivat vuodessa arviolta noin 1,2 miljoonan euron taloudellisen haitan. Lisäksi noin 80 prosenttia peruutuksista tapahtui jo ennen toimenpidepäivää, mikä aiheutti ylimääräistä työtä hoitoa koordinoiville hoidonsuunnittelijoille.
    Hoidonsuunnittelijoilla keskeinen rooli leikkauspotilaiden hoidossa
    Nykyaikainen hoito mahdollistaa leikkauspotilaiden saapumisen sairaalaan vasta leikkauspäivän aamuna. Muutos on edellyttänyt leikkausta edeltävän hoitotyön kehittämistä turvallisen ja laadukkaan hoitoprosessin onnistumiseksi. Hoidonsuunnittelija on erikoisalansa kokenut sairaanhoitaja, joka koordinoi potilaiden kokonaishoitoa ja suunnittelee hoitoprosessin yksilöllisesti potilaan, läheisten ja muiden keskeisten ammattilaisten kanssa. Hän kartoittaa potilaiden fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja henkisen tilanteen huomioiden mahdolliset pelot ja jännityksen. Hoidonsuunnittelija kokoaa olennaiset leikkaukseen ja toipumiseen liittyvät tiedot ja vastaa leikkaukseen liittyvästä potilasohjauksesta.
    Väitös: Preoperatiivisen hoidonsuunnittelumallin vaikutukset elektiivisten leikkausten peruuntumisiin

    Hoitajat.net
    Euroopan parlamentin jäsenet totesivat torstaina, että heikentyvällä luottamuksella rokotteita kohtaan on jo terveysvaikutuksia. Tiedot jäsenvaltioiden nykyisestä rokotustilanteesta osoittavat, että rokotusten ottamisessa on merkittäviä puutteita ja että rokotuskattavuusasteet eivät takaa yleistä suojaa rokotettavia sairauksia vastaan.
    Rokotukset ehkäisevät vuosittain arviolta 2,5 miljoonaa kuolemantapausta eri puolilla maailmaa ja vähentävät tautikohtaisesta hoidosta, myös mikrobilääkehoidosta, aiheutuvia kuluja. Vuosina 2008–2015 Euroopassa oli 215 000 rokotteilla ehkäistävissä olevaa tautitapausta influenssaa lukuun ottamatta.
    Rokotuskattavuuden lasku Euroopassa on aiheuttanut esimerkiksi tuhkarokon leviämistä ja niihin liittyviä kuolemia useissa maissa Euroopassa. Mepit huomauttivat, että rokotteet testataan erittäin tarkkaan monivaiheisissa kokeissa ja niitä arvioidaan säännöllisesti uudelleen.
    Lisäksi mepit kehottavat vahvistamaan rokotuskattavuuden oikeusperustaa EU:ssa ja vaativat komissiota toimimaan yhtenäisemmän ja paremmin yhteen sovitetun rokotusaikataulun puolesta EU:ssa.
    Luottamuksen palauttaminen avoimuuden avulla
    Luottamuksen palauttamiseksi rokotuksia kohtaan mepit vaativat lisää avoimuutta rokotteiden ja niiden vahvistusaineiden arviointiprosessien, tutkimusohjelmien sekä rokotteiden mahdollisten sivuvaikutusten suhteen.
    Tutkijoiden olisi ilmoitettava mahdolliset eturistiriidat. Eturistiriidassa olevilta tutkijoilta pitäisi evätä oikeus toimia arviointilautakunnan jäseninä. Euroopan lääkeviraston (EMA) käsittelyjen luottamuksellisuudesta tulisi luopua ja tieteelliset ja kliiniset tiedot pitäisi julkistaa.
    Mepit kehottivat lisäksi lisäämään kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävää tosiseikkoihin ja tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa vuoropuhelua epäluotettavan, harhaanjohtavan ja epätieteellisen rokotuksia koskevan tiedon torjumiseksi.


    Facebook

    Twitter

    Instagram

×