Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Haartmanin päivystyksen hoitajat ovat nostaneet esiin, että työ päivystyksessä on tällä hetkellä liian kiireistä. YLEn uutisessa kerrottiin, että hoitajien mukaan potilasturvallisuus vaarantuu jatkuvasti ja heitä kehotetaan "hallittuun rimanalitukseen". Hoitajat kokevat, että ongelma on vain pitkittynyt eikä sen eteen tehdä tarpeeksi. Helsingin kaupunki kertoo ottavansa hoitajien huolen vakavasti.
    – Etsimme ratkaisuja tilanteeseen yhdessä henkilöstön kanssa. Viimeksi tänä aamuna kokoonnuimme käsittelemään asiaa, päivystystoimintojen johtajalääkäri Laura Pikkarainen kertoo kaupungin tiedotteessa.
    Päivystysten potilasmäärät ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntyneet. Haartmanin päivystykseen on tänä aikana palkattu lisää 28 hoitajaa. Yhteensä siellä työskentelee 103 hoitohenkilöstöön kuuluvaa. Helsingin kaupungin mukaan ruuhkaisina aikoina on aina lupa palkata lisäapua. Potilasturvallisuudesta ei missään tilanteessa tingitä.
    Kaupunki pitää myös tärkeänä, että päivystykseen ohjautuvat ne potilaat, jotka tarvitsevat päivystyksellistä hoitoa ja että potilaat myös pääsevät tarvittaessa päivystyksestä sujuvasti jatkohoitoon.
    – Tärkein tavoitteemme on aina hyvä ja turvallinen hoito. Tässä meitä auttaa, että päivystyksessä on ammattitaitoinen ja työhönsä sitoutunut henkilöstö. He työskentelevät potilaiden parhaaksi. Meidän on tehtävä oma osuutemme, että heillä on mahdollisimman hyvät työskentelyolosuhteet, Laura Pikkarainen toteaa.
    Ensi vuoden alusta lukien kaikki Helsingin päivystykset kuuluvat samaan HUSin organisaatioon. 
    Lisätietoja:
    Kaupungin tiedote YLEn uutinen Hartmanin tilanteesta

    Hoitajat.net
    Eduskunnan käsittelyssä parhaillaan oleva työaikalain muutos uhkaa heikentää sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden työehtoja. Työaikalain tarkoitus ja tehtävä on suojella työntekijöitä. Sote-alalla ilmenee jo tälläkin hetkellä merkittäviä työssä jaksamisen ongelmia. Nyt työntekijän suojaa ollaan rapauttamassa entisestään, toteaa Tehy tiedotteessaan.
    Tehy vastustaa työaikasuojelun heikentämistä sote-alalla ja edellyttää, että esitetystä jaksotyön soveltamisalan laajentamisesta luovutaan.
    Jaksotyö on kehitetty 1940-luvulla eikä se toimi 2020-luvun Suomessa. Jaksotyö on naisia syrjivä, työantajalle halpa työaikamuoto, joka on työaikasuojelun kannalta surkea. Jaksotyötä käytetään nykyään erityisesti naisvaltaisella sote-alalla säästösyistä.
    Hallituksen esityksen mukaan jaksotyön käyttöä ollaan nyt laajentamassa. Jaksotyön piiriin ollaan siirtämässä käytännössä kaikki tehyläiset työt. Kyseinen työaikamuoto olisi jatkossa käytettävissä muun muassa yötyötä edellyttävissä varhaiskasvatuspalveluissa, pääosan vuorokaudesta toimivissa sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä sairaankuljetus- ja ensihoitotyössä. Lisäksi edellä mainittuihin kiinteästi liittyvissä tukitoiminnoissa kuten veripalvelussa voitaisiin käyttää jaksotyömuotoa.
    Jaksotyön käytön laajentamisella ei ole nähtävissä muuta perustetta kuin taloudellinen säästötavoite. Jaksotyömuodossa työntekijä joustaa saamatta asianmukaisia ylityökorvauksia ja samalla työnantaja säästää.
    Hallituksen esityksen toinen keskeinen ongelma on Tehyn mukaan keskimääräisen yleistyöajan lisätyökiintiö. Ehdotettu muutos käytännössä romuttaa vuorokautisen työaikasuojelun eli oikeuden 8 tuntiseen työpäivään. Muutoksen jälkeen työntekijä ei voisi enää kieltäytyä työskentelemästä 8 tunnin työrupeaman jälkeen, vaan vasta viikoittaisen lisätyökiintiön ylittymisen jälkeen.
    Muutos tarkoittaisi voimakasta rajoitusta työntekijöiden vapaa-ajan käyttöön ja yksityiselämän suojaan. Työpäivän venyminen lisätyövelvoitteen johdosta yli suunnitellun 8 tunnin työpäivän merkitsisi monelle työntekijälle ongelmia mm. lastenhoidon järjestämisessä. Lisääntyvä epävarmuus työajoista vaikeuttaisi kaikilta osin työn ja muun elämän yhteensovittamista.
    Muutosesitykselle on vaikeaa nähdä muuta kuin taloudellista säästöperustetta. Työaikasuojelua ja työntekijöiden hyvinvointia muutoksella ei ainakaan edistetä.  Tehy vaatii, että keskimääräisen yleistyöajan lisätyökiintiötä ei säädetä.

    Hoitajat.net
    Syöpäsäätiö on valinnut vuoden 2018 syöpäsairaanhoitajaksi Kirsi Nummelinin Jyväskylästä. Nummelin työskentelee Keski-Suomen keskussairaalassa.
    Kirsi Nummelinia kehutaan hänen lämpimästä ja asiantuntevasta suhtautumisestaan potilaisiin. Nummelin kuuntelee potilasta, kuulee ja ymmärtää juuri hänen huolensa ja hätänsä. Hän vie eteenpäin potilaan viestiä ja omia hoidon laatuun liittyviä kehitysehdotuksiaan. Hänen työtään kehutaan korkeatasoiseksi päivästä riippumatta.
    Nummelin ei karta mitään tehtävää ja pitää huolen, että potilaan hoito perushoidollisista toimista vaativimpiin sytostaattihoitoihin on toteutettu ammattitaidolla. Kirsi jaksaa kuunnella ja tukea myös omaisia ja huolehtii koko perheen hyvinvoinnista suurella sydämellä.
    Syöpäsäätiö jakaa Vuoden syöpälääkäri ja Vuoden syöpäsairaanhoitaja -palkinnot joka toinen vuosi. Ehdotuksen palkinnon saajaksi voi tehdä syöpäpotilaita hoitava yksikkö, Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenjärjestö tai yksityinen henkilö. 

    Hoitajat.net
    Suomen ensihoitoalan liitto (SEHL) on julkaissut ensihoitoalalle omat eettiset ohjeet. Ohjeet ovat laatineet Vuoden ensihoitajat 2011-2018: Heikki Sederholm, Matti Purhonen, Simo Saikko, Simo Ekman, Sanna Kauppinen, Juhani Seppälä, Jan-Erik Palviainen ja Kari Törrönen.
    – Ensihoitoalan eettiset ohjeet ovat ensihoitopalvelun tehtävissä toimivien ammatillisia käyttäytymismalleja, joiden tarkoituksena on edistää alan arvostusta potilaiden ja heidän läheistensä sekä yhteistyökumppanien silmissä, kertoo SEHL Facebook-sivuillaan.
    Ohjeet on jaettu kolmeen kategoriaan:
    Potilaiden kohtaaminen ja hoitaminen Lakien ja asetusten noudattaminen, eettisyys ja yhteistyö Työn kehittäminen, oppiminen ja ohjaus Tutustu: Ensihoitoalan eettiset ohjeet
     

    Hoitajat.net
    Suomen hätäkeskuksissa yleisesti käytössä oleva kriteeripohjainen hätäpuheluiden käsittely johti riskin yliarviointiin joka neljännessä ja aliarviointiin noin joka kymmenennessä ensihoitotehtävässä, osoittaa tuore väitöstutkimus. Tutkimus osoitti lisäksi, että ensihoidon aikana sairaalassa käytetty potilaan elintoimintoihin perustuva varhainen varoituspistejärjestelmä ei ennustanut riittävän hyvin potilaan kuolemanriskiä tai tehohoidon tarvetta.  
    Viime vuosien aikana lisääntyneet yhteydenotot hätäkeskukseen ja ensihoitoon ei-kiireellisissä asioissa ovat aiheuttaneet haasteita kiireellistä hoitoa vaativan potilaan tunnistamisessa suuresta potilasmäärästä. Tutkimuksessa todettiin, että yli 40 prosenttia ensihoitotehtävistä ei johtanut potilaan kuljettamiseen ambulanssilla. Näistä potilaista noin puolet ohjattiin muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden piiriin ja kolmasosalla ei todettu kiireellistä hoidontarvetta lainkaan.
    Päivystyspalveluiden keskittyessä yhä harvempiin yksiköihin, erityisesti pitkien etäisyyksien alueilla ensihoidon rajalliset resurssit tulisi kohdentaa niitä tarvitseville potilaille. Riskin yliarviointi ja ambulanssin tarpeeton hälyttäminen voivat viivästyttää hätätilapotilaan tavoittamista ambulanssin ollessa varattuna ei-kiireelliselle tehtävälle. Toisaalta riskin aliarviointi voi johtaa potilaan ennusteen huononemiseen asianmukaisen hoidon aloituksen viivästyessä.
    Tutkimuksen mukaan sairaalan sisällä käytettävä varhainen varoituspistejärjestelmä tunnisti ensihoidon aikana ainoastaan noin kolmasosan myöhemmin tehohoitoon joutuneista potilaista. Pisteytysjärjestelmää voidaan käyttää ensihoidossa päätöksenteon tukena, mutta esimerkiksi hoitopaikan valinta vaatii riskinarvion lisäksi ensihoitajien tilannekohtaista arviota.
    Tutkijan mukaan potilaiden ohjaus- ja neuvontapalveluita ei-kiireellisissä asioissa tulee kehittää, jotta he ohjautuvat asianmukaisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun piiriin rasittamatta ensihoitoa tai päivystyspalveluita. Hätäpuhelun ja ensihoidon aikana tapahtuvaa riskinarviota tulee niin ikään kehittää tulevaisuudessa.
    Tutkimuksessa tarkasteltiin puolen vuoden ajalta kaikki Kainuun ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueella tapahtuneet ensihoitotehtävät.
    Hoikka, Marko: Prehospital risk assessment and patient outcome : a population based study in Northern Finland
    Lähde: Oulun Yliopisto
     


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainos

×