Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus) on julkaissut uuden hoitosuosituksen alan ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään äkillisesti menehtyneen henkilön läheisiä. Suositusta voivat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten lisäksi hyödyntää muun muassa palo- ja pelastuslaitoksen henkilöstö, kirkon työntekijät, poliisit ja vapaehtoisjärjestöissä toimivat.
    Läheisille omaisen äkillinen kuolema tulee aina yllätyksenä, joten siihen ei ole osattu varautua mitenkään ja siksi läheisten tuen tarve on yleensä suuri. Hotuksen tutkimusjohtaja Arja Holopaisen mukaan aiheen merkitystä kuvaa myös se, että toive suosituksen laadinnasta tuli kuolleen omaisen läheiseltä. Kyseinen henkilö koki, etteivät ammattilaiset osanneet tarjota tukeaan, koska tilanne oli heillekin vaikea.
    Hoitosuosituksen taustalla on tutkimusnäyttö ja asiantuntijoiden yhteinen näkemys siitä, miten ammattilaiset voivat tukea äkillisesti kuolleen ihmisen läheisiä. Tähän asti ammattilaisten tukena ei ole ollut yhtenäisiä ohjeistuksia siitä, kuinka tukea omaisensa menettäneitä läheisiä.
    – Äkillisen kuoleman taustalla voi olla hyvin erilaisia syitä ja läheisenä ammattilainen kohtaa niin lapsia, aikuisia kuin iäkkäitä. Näin ollen myös tuen tarve ja sisältö voivat vaihdella, toteavat hoitosuosituksen kirjoittajat dosentti Anna Liisa Aho ja terveystieteiden tohtori Anja Terkamo-Moisio.
    – Tärkeintä onkin pysähtyä kuuntelemaan äkillisesti omaisensa menettänyttä läheistä, jolloin ammattilainen osaa tarjota tukeaan yksilöllisesti, he jatkavat.
    Hoitosuositus: Äkillisesti kuolleen henkilön läheisten tukeminen

    Hoitajat.net
    Valtaosalla suomalaisista apteekeista on lääkkeiden saatavuusongelmia lähes päivittäin, osoittaa proviisori Kati Sarnolan väitöstutkimus. Keskeisiä syitä saatavuusongelmiin ovat lääkemarkkinoiden pieni koko ja äkilliset kysynnän muutokset.
    Tutkimuksessa 129 suomalaista apteekkia raportoi tilauksistaan saamatta jääneet lääkevalmisteet sekä saatavuusongelmien syyt ja vaikutukset apteekille. Lähes kuukauden mittaisen seurantajakson aikana 80 prosentilla apteekeista oli lääkkeiden saatavuusongelmia päivittäin tai lähes päivittäin.
    Saatavuusongelmia oli tavanomaisissa, yleisesti käytetyissä lääkeryhmissä, kuten hermostoon vaikuttavissa lääkkeissä sekä sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeissä. Lääkkeiden saatavuuskatkostapaukset eivät tavallisimmin aiheuttaneet ongelmia apteekeille, koska korvaava valmiste oli saatavilla. Kolmasosa saatavuuskatkostapauksista aiheutti kuitenkin ongelmia, kuten asiakastyytymättömyyttä, asiakaspalvelutilanteiden pitkittymistä ja vaikeuksia varastonhallinnassa.
    Tutkijan mukaan tiedonkulkua lääkeyrityksiltä ja lääketukkukaupoilta apteekkeihin tulisi parantaa.
    – Lääkkeen saatavuusongelman syy ja milloin lääke on seuraavan kerran saatavilla eivät usein ole tiedossa apteekeissa. Nämä tiedot olisivat kuitenkin hyödyllisiä asiakaspalvelutilanteissa, Sarnola pohtii.
    – Tiedonkulun parantamisen lisäksi lääkkeiden saatavuusongelmiin voidaan varautua esimerkiksi varautumis- ja kriisiviestintäsuunnitelmin.
    Ongelmien keskeisiä syitä lääkemarkkinoiden pieni koko ja äkilliset kysynnän muutokset
    Lääkkeiden saatavuusongelmien syitä tutkittiin lääkeyritysten ja lääketukkukauppojen edustajille tehdyillä haastatteluilla. Haastatteluja tehtiin kaikkiaan 30, ja lähes kaikissa niistä kävi ilmi, että Suomen lääkemarkkinoiden pieni koko aiheuttaa saatavuusongelmia.
    – Suomen lääkemarkkinoiden koko ja myyntivolyymit ovat pieniä verrattuna Euroopan tai maailman lääkemarkkinoihin. Lääkemarkkinoiden pieni koko vaikuttaa myös esimerkiksi markkinoiden houkuttelevuuteen ja markkinoilla toimivien lääkeyritysten määrään, Sarnola kertoo.
    Tutkimuksen mukaan myös äkilliset kysynnän muutokset aiheuttavat lääkkeiden saatavuusongelmia. Kysynnän muutoksia aiheuttavat paitsi tuotteiden myynnin kausivaihtelut, myös kilpailevien yritysten tuotteiden saatavuusongelmat. Kun kilpailevan yrityksen tuote on tilapäisesti poissa markkinoilta, muiden vastaavien tuotteiden myynti kasvaa usein niin nopeasti, ettei tarpeeseen ehditä reagoida.
    Sarnolan väitöstutkimuksessa selvitettiin lääkkeiden saatavuusongelmien yleisyyttä, syitä ja vaikutuksia suomalaisille apteekeille sekä saatavuusongelmien syitä lääkeyritysten ja lääketukkukauppojen näkökulmasta Suomessa. Lisäksi tutkittiin harvinaislääkkeiden saatavuutta avohoidossa 24 Euroopan maassa.
    Lääkkeiden saatavuus ja saavutettavuus : tutkimus lääkkeiden saatavuusongelmista Suomessa ja harvinaislääkkeiden saavutettavuudesta Euroopassa

    Hoitajat.net
    Vastasyntyneen luonnollinen ja aivojen kehityksen kannalta suotuisin kasvuympäristö on lähellä vanhempaa. Erityisen tärkeää tämä on keskosille, joiden aivojen kehitys on hyvin nopeaa. Vastasyntyneiden sairaalahoidossa tätä tärkeää hoitoa parantavaa elementtiä – läheisyyttä – voidaan lisätä muun muassa perhehuoneiden avulla.  LL Simo Raiskilan väitöskirjassa on tutkittu tapoja selvittää vanhempien ja vastasyntyneen välistä läheisyyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä sairaalahoidossa.
    Raiskilan mukaan tutkimuksen tulosten perusteella nykyisiä hoitokäytäntöjä tulisi tarkastella ja kehittää vanhempien osallistumista tukevaan suuntaan.
    – Vastasyntyneiden teho-osaston arkkitehtuurissa on huomioitava vanhempien läsnäolon mahdollistaminen. Vanhemman ja lapsen välistä fyysistä läheisyyttä ja vanhempien läsnäoloa on kaikin keinoin tuettava keskosten sairaalahoidossa. Tulevaisuuden hoitokäytännöillä, sairaalasuunnittelulla ja erityisesti perhehuoneilla voidaan vaikuttaa positiivisesti keskosten ja heidän perheidensä tulevaisuuteen.
    Varhainen vuorovaikutus ja läheisyys vanhempiensa kanssa ovat tärkeä perusta vastasyntyneen kehitykselle. Erityisen tärkeää se on ennenaikaisesti syntyneille keskosille, joilla aivojen nopean kehityksen vaihe tapahtuu kohdun sijaan sairaalaympäristössä.
    Vastasyntyneiden teho-osastojen hoitokäytännöissä on viime vuosikymmeninä tapahtunut kehitystä läheisyyttä tukevaan suuntaan. Varsinkin 2000-luvulla on huomioitu läheisyyden tarpeellisuus ja vanhemmat pääsevät yhä paremmin osallistumaan lapsensa hoitoon syntymästä lähtien.
    Väitöstutkimuksessa todettiin, että vastasyntyneiden teho-osaston hoitokäytäntöjä voidaan muokata läheisyyttä ja vanhempien osallistumista tukevampaan suuntaan vaarantamatta keskosen kasvua tai pidentämättä sairaalahoitoaikoja.
    – Vanhemman ja lapsen välisen läheisyyden merkitys lapsen normaalille kehitykselle on kiistaton, mutta yllättävän vähän on ollut aiempaa tutkimustietoa siitä, miten vanhempien ja lasten läheisyyttä voidaan tukea vastasyntyneiden teho-osastoilla, Raiskila sanoo.
    Väitös: Parent-infant closeness and family-centered care in neonatal intensive care

    Martta-Sofia
    Valmistumistilaisuudessa lähihoitajat lausuvat juhlallisen lupauksen, jossa kiteytyy työn eettisen toiminnan periaatteet.
    LÄHIHOITAJAN LUPAUS
    – Lupaan lähihoitajana tehdä työtäni asiakkaan ihmisarvoa kunnioittaen ja hyvää elämää edistäen.
    YLE 20.11.2017: Seksuaalista häirintää voi kohdata myös hoitotyössä: "Kun olet potilaan kanssa aamupesulla, et voi lähteä tilanteesta"
    – Lupaan tukea ihmisen kasvua ja kehitystä, toimintakykyä ja omatoimisuutta sekä edistää terveyttä, ja hoitaa sairaita.
    MTV 18.5.2016: Hoitotyössä usein yli 10 tunnin vuoroja ja lyhyitä vuorovälejä – "Tilanne ei ole hallinnassa"
    – Lupaan pitää huolta apua tarvitsevista, ehkäistä syrjäytymistä, lievittää inhimillistä kärsimystä, elämän alusta kuolemaan saakka.
    Iltalehti 20.2.2018: Kotihoidon työntekijät kertovat uupumuksesta ja järjettömästä kiireestä: Työnantaja toivoo, ettei asiakas avaa ovea
    – Lupaan noudattaa ammattieettisiä periaatteita ja salassapitovelvollisuutta, kehittää ammattitaitoani sekä edistää omaa ja työyhteisöni hyvinvointia.
    Helsingin Uutiset 4.2.2018: Parjattujen juoksulistojen tekijä puhuu nyt HU:lle – "Vanhusten kotihoito on syöksykierteessä". Hoitajat itkevät saatuaan työvuorolistat käteen.
    – Sitoudun työyhteisöni sekä sosiaali- ja terveysalan kehittämiseen.
    Tehy-lehti 6.2.2018: Hoitotyön johtajat: Aika ei riitä tuoreen tutkimusnäytön etsimiseen ja juurruttamiseen

    Ajatuksia?
    – Martta-Sofia

    E.A.K
    Olen lähihoitaja, työmaani on viime aikoina paljon keskustelua herättänyt kotihoito. Voisin kirjoittaa pitkän tarinan työtahdista, mikä on välillä vähän turhankin nopeatempoinen. Tai työvuoroista, jotka joskus venyvät ratikkatyömaan ruuhkien takia jopa yli tunnilla. Hoitotyön epäkohdista, kuten alhaisesta palkasta. Mutta en kirjoita, nyt haluan lähestyä asiaa hieman eri kantilta.
    Ihmisillä on usein kuva, että kotihoito on kiireellistä, minkä vuoksi laatu kärsii, tehdään vain välttämätön ja jätetään asiakas oman onnensa nojaan; ”käydään sanomassa moit ja lähdetään”. Tampereen kaupungin kotihoitoon keikkaa tehneenä voin kertoa, että sellaista se siellä hyvin pitkälti onkin.
    Mutta ei meillä.
    Olen siinä mielessä onnellisessa asemassa, että teen töitä yksityiselle palveluntuottajalle ja kotihoidon tiimimme on hyvin pieni. Teen kolmen lähihoitajakollegani kanssa töitä pienen asiakaskuntamme hyväksi päivittäin – yleensä enemmän kuin pyydettäisiin tai vaadittaisiin.
    Joku voisi kommentoida, että ”mitähän tämä maksaa asiakkaalle”. Itse asiassa joillekin tämä maksaa jopa vähemmän kuin kaupungin tarjoama palvelu. Meillä nääs ei oteta huomioon asiakkaan tuloja, vaan hinta on kaikille sama. Hyvän eläkkeen ansaitsevat saavat siis jopa halvempaa, mutta parempaa hoitoa, kun taas huonomman eläkkeen ansaitsevat eivät ehkä voisi edes harkita yksityisen kotihoidon tilaamista. Tähän totean vain, että elämä on. Epäreilua. Mutta koska järjestely on – ainakin vielä – tällainen, valitkoon ne, ketkä voi. Niin asiakkaat, kuin me hoitajatkin.
    Asiakkaamme luottavat meihin eivätkä epäröi pyytää apua ”hulluissakaan” asioissa. Kun yhden mummon tv:n asetukset ovat epäkunnossa, korjaan ne, jotta hänen ei tarvitse harmitella sitä, että lempisarjastaan jää jakso näkemättä. Seuraavalle asiakkaalle paistan jälkkäriksi pannukakkua ja koska huomaan, että hillo on loppunut, haen sitä lähikaupasta lisää. Kolmas asiakas saa virtsatieinfektioon ab-kuurin, mistä hän ilmoittaa minulle puhelimitse, joten riennän ennen käynnille menoa hakemassa lääkkeen apteekista, jotta kuuri voidaan aloittaa heti.
    Päivän viimeinen asiakas on muistisairas mies, joka on sekoittanut koko dosettinsa, joten unohdan kellon ja selvitän lääkkeet rauhassa. Käynnin jälkeen vielä istun parkkipaikalla autossani ja soitan asiakkaan omaiselle, josko hän hankkisi asiakkaalle lääkekaapin, ennenkuin lääkkeiden kanssa kerkeää tapahtua pahakin onnettomuus.
    Asiakkaamme ovat niin tyytyväisiä, että vain harva on meistä luopunut. Pitkäaikaisten hoitosuhteiden ja vähäisen hoitajavaihtuvuuden ansiosta tunnemme asiakkaamme läpikotaisin, ja meille onkin kertynyt ”nippelitietoa” hyvin paljon.
    Kun aamulla etsimme muistisairaan asiakkaan silmälaseja, tiedän heti, minne hän ne suurimmalla todennäköisyydellä on hukannut. Tiedän, kenen lääkkeet on keittiön kulmakaapin kolmannella hyllyllä ja tiedän, kuka haluaa kahvinsa mustana, kuka juo vetensä kylmänä ja kuka huoneenlämpöisenä. Huomaan asiakkaista heti pienetkin muutokset, joihin reagoin välittömästi kiinnittämällä huomiota mm. mahdolliseen kipuiluun ja tiedän, mikä hänelle parhaiten auttaa. Tiedän, monelta uskallan mennä käynnille herättämättä asiakasta ja kenen luo ei ainakaan salkkareiden aikaan passaa mennä. Eräs asiakas on kauppalappua kirjoittaessani jopa todennut; ”katso itse jääkaapista mitä puuttuu, sinä tiedät paremmin mitä me syödään, kuin minä itse”.
    Tämä kaikki vaatii meiltä paljon, eivätkä kaikki tähän pysty tai haluakaan pystyä – on meillekin tullut ja mennyt sijaisia, jotka ovat huomanneet melko pian, ettei tämä heille sovi. Olemme koko tiimimme voimin niin sitoutuneita tekemään 100% ja enemmänkin koko sen ajan, kun töissä olemme, että tämä paletti toimii. Jos joku lusmuilisi, tämä ei toimisi, sillä silloin vastuu kaatuisi muiden niskaan. Mutta kun kukaan ei lusmuile, tuotamme luotettavaa ja tehokasta hoitoa. Whatsupp-ryhmämme laulaa kokoajan, ja oikein kiireisen päivän aikana sinne kertyy jopa sata viestiä, joista suurin osa on muistettavia ja huolehdittavia asioita, mutta kun jokainen poimii jotain, mitä hoitaa eteenpäin, on juoksevien asioiden työlista pian selvitetty.
    Kaiken energian tähän työhön saa asiakkailta. Siitä, kuinka aidosti kiitollisia ja onnellisia he ovat, kun ”tämäkin asia tuli hoidettua niin hienosti”. Oikeastaan osa asiakkaista tuntuu enemmän ystävälle, kuin asiakkaalle. Heidän kanssaan nauretaan kömmähdyksille, jaetaan surut, juodaan päiväkahvit ja juorutaan päivän polttavimmat puheenaiheet – ammatillisuutta ja hoitovastuuta unohtamatta.
    Kun joku toinen, aikataulullisesti mahdottoman päivän päätteksi lopettaa työvuoronsa kotihoidossa ja miettii, miten huonoa hoitoa pystyi itsestään riippumattomien asioiden vuoksi antamaan, minä puolestani voin todeta, että tänäänkin olen työlläni ihan oikeasti tehnyt hyvää. Saamamme positiivisen palautteen ja intohimomme vuoksi olemme ikään kuin kotihoidon kuppikakku – väärinpäin kipattu leivos, joka tässä tapauksessa on lopputulokseltaan oikein erinomainen.
    Lähihoitaja E.A.K


    Facebook

    Twitter

    Instagram

×