Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Jenna Sjögren
    ’’Sori Jenna, pakko jäädä vielä aamuvuorosta iltavuoroon, kun on taas kerran vajausta’’, oli yleisin tekstiviesti minkä sain äidiltäni, kun olin teini.
    Hoitajilla on koko ajan kiire. Työntekijöitä jää eläkkeelle ja joku irtisanoutuu, kun ei vaan enää jaksa aivan järkyttäviä työmääriä. Näitä paikkoja ei kuitenkaan täytetä. Siihen ei saada lupaa, joten työt siirretään jollekin muulle työntekijälle, tai palkataan sijaisia. Työvuoron päätteeksi kuuluu sanat: ’’On taas vajausta, kuka jää vielä toiseen vuoroon vai määrätäänkö joku?’’ Jos olisi tarpeeksi työntekijöitä, niin silloin ei tarvitsisi maksaa ylityökorvauksia, ja työajat olisivat kohtuullisia.
    Netistä voi usein lukea kuinka kuka tahansa voi olla lähihoitaja, sillä sehän on vain vanhusten takapuolten pyyhkimistä ja vähän jutustelua. Tämä ei todellakaan pidä paikkaansa. Lähihoitajan työssä vaaditaan osaamista, inhimillisyyttä ja kiinnostusta alaan. Lähihoitajan ammatti vaatii ihmiseltä selkärankaa ja eettisyyttä. Palkat heillä ovat tosin todella alhaisia, sillä he ovat ’’vain’’ lähihoitajia.
    Vanhusten asioista ei päätä hoitajat, ei omaiset, ei sellaiset henkilöt, joilla on kokemusta alasta. Lakeja ja asetuksia säätävät sellaiset ihmiset, kenellä ei ole mitään tietoa, siitä miten asiat kuuluisivat hoitaa, tai mikä olisi parasta.
    Väite: ’’Ihmisen paras paikka on koti’’, pitää paikkaansa aina siihen asti, kun ihminen pärjää kotona. Se, että sellaiset ihmiset, jotka ilmaisevat, että eivät pärjää tai jopa eivät uskalla olla kotona, joutuvat jäädä sinne. Onhan meillä sentään kotihoito, jonka yksi työntekijä pystyy hoitamaan kahdeksan tunnin työaikana, jopa 25 käyntiä. Ihmistä kuunnellaan aina siihen asti, kun hän ilmoittaa pärjäävänsä kotona. Näitä ilmoituksia tekevät myös muistisairaat, kenellä ei todellisuudesta ole mitään tietoa. Mutta hänellä on kuitenkin itsemääräämisoikeus, joten hänellä on myös oikeus jäädä kotiin.
    Kriteerit ovat vedetty todella tiukalle. Kotihoidon käynnit vähenevät tai lopetetaan, jos jokin korkeampi taho niin katsoo. Kotihoidon käynti on jollekin vanhukselle päivän ainoa kommunikoinnin mahdollisuus. Juttelu kuuluu ihmisen perustarpeisiin. Sitten jotkut kehtaavat ihmetellä, miksi vanhuksien ’’päät eivät toimi’’, kun he joutuvat kaikki päivät juttelemaan yksin tai sitten valokuville. Hoitajat haluaisivat olla läsnä ja jutella, mutta heillä ei ole siihen aikaa.
    Vanhukset pelkäävät olla kotona. He ovat yksin ja mitä jos he kaatuvat? He joutuvat elämään joka päiväisen pelon kanssa, mutta sehän on hyvä vaihtoehto, kunhan ei vain tarvitse järjestää hoitopaikkaa.
    Vanhukset kärsivät kotona. Tehostetun palveluasumisen paikat ovat tiukassa. Niitä on aivan liian vähän, sillä oletetaan, että kaikki pärjäävät kotona loppuun asti. Vanhuksia jätetään heitteille ja kaikki on yhtä massaa. Yksilöllisyys on unohtunut eikä vanhuksia kunnioiteta Suomessa tarpeeksi. Kotihoidon käynnin jälkeen vanhus joudutaan jättämään esimerkiksi tuoliin istumaan, koska tiedetään, että siitä hän ei pääse ylös, joten ei voi kaatua. Hänellä on teoriassa täysi vapaus nousta siitä ylös, todellisuudessa näin se ei kuitenkaan ole.
    Vanhuksien olemassaolo on unohdettu, mutta niin on myös hoitajien. Muistisairaus vie identiteetin. Se kiltti ja iloinen mummo ei välttämättä enää ole sellainen. Vanhuksien voima on jotain käsittämätöntä. Silloin kun hän päättää hyökätä hoitajan kimppuun, niin hän myös hyökkää ja siihen usein tarvitaan useampi hoitaja rauhoittelemaan tilannetta.
    Kirjoittaja on hoitajasuvun kasvatti, joka opiskelee radiotoimittajaksi Laajasalon opistossa. Kirjoitus on julkaistu alun perin Kaupunkikanavalla.

    Hoitajat.net
    Suomen Bioanalyytikkoliitto on valinnut vuoden 2018 bioanalyytikoksi vantaalaisen Sinikka Snåren. Ehdotuksen valinnaksi teki Snåren kollega HUSLAB:sta.
    Ehdotuksen mukaan Sinikka Snåre on pitkän päivätyön tehnyt määrätietoinen, puolueeton ja periksi antamaton tiiminvetäjä. Hänen työhistoriansa pitää sisällään niin analytiikan kuin näytteenoton parissa työskentelyä sekä sairaalalaboratoriossa että avoterveydenhuollossa.
    Valitsijaraatia ilahdutti Sinikka Snåren aktiivisuus näytteenottoprosessien kehittämiseen toimimalla kouluttajana ja kouluttautuen itse sekä antaen panostaan aktiivijäsenenä näytteenoton asiantuntijaryhmässä.
    – Sinikka Snåre on esimerkillään ja sinnikkyydellään saanut avoterveydenhuollon laboratorion tiiminvetäjänä nostettua henkilökunnan motivaatiota ja arvostusta näytteenottoon suunnittelemalla toimivia prosesseja. Määrätietoisuuden lisäksi hänellä on huumori ja sydän paikallaan, kerrotaan liiton tiedotteessa.

    Hoitajat.net
    Kotihoidon asiakasmäärä kasvaa entistä nopeammin. Vuoden 2018 Vanhuspalvelujen tila -kysely kertoo, että kahden vuoden aikana päivittäinen asiakasmäärä kotihoidossa on kasvanut 4 000:lla. Kasvuvauhti on kaksinkertaistunut edellisestä seurannasta. Kotihoidossa oli toukokuun 2018 seurantaviikolla päivittäin keskimäärin 51 700 asiakasta.
    Kotihoidon henkilöstöä on lisätty runsaasti. Kun kaksi vuotta sitten kotihoidon henkilöstömäärä oli laskenut, nyt henkilöstöä on lisätty yli 1 700 toimella.
    - Kokonaisuutena katsottuna kotihoidon henkilöstömäärä on seurannut hyvin asiakasmäärien kasvua, ja keskimäärin kotihoidon asiakas saa tänä vuonna yhtä monta viikkokäyntiä kuin kaksi vuotta sitten. Toisaalta kaksi vuotta sitten havaittua notkahdusta käyntimäärissä ei ole saatu kurottua umpeen, sanoo johtava asiantuntija Sari Kehusmaa THL:sta.
    Ympärivuorokautisessa hoidossa oli seurantaviikolla 41 000 pitkäaikaisen hoidon asiakasta, mikä on 700 vähemmän kuin vuonna 2016. Henkilöstömäärä on kasvanut 1000:lla.
    - Ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitus on parantunut, ja entistä useampi yksikkö kuuluu nyt ylimpään mitoitusluokkaan. Näiden yksikköjen, joissa henkilöstömitoitus on yli 0.7, osuus on nyt jo 22 prosenttia. Tällä on iso merkitys, kun entistä useammin myös saattohoito tapahtuu ympärivuorokautisessa hoivassa. Erityisesti lähihoitajien määrä on noussut. Sen sijaan sairaanhoitajien määrä on pysynyt ennallaan, Kehusmaa kertoo. 
    Tänä vuonna THL:n tiedonkeruuseen vastasi 1934 ympärivuorokautisen hoidon yksikköä ja 865 kotihoidon yksikköä. Vastanneista yksiköissä hoidetaan noin 95 prosenttia ympärivuorokautisen hoidon ja 70 prosenttia kotihoidon asiakkaista.

    Hoitajat.net
    Sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamista koskevan lainsäädännön valmistelua. Kaikki lainsäädäntökokonaisuuteen kuuluvat lait eivät kuitenkaan ehdi tänä syksynä eduskunnan käsittelyyn. Asiakas- ja potilaslaki on päätetty poistaa tällä hallituskaudella annettavien hallituksen esitysten listalta.
    Myös mielenterveys- ja päihdelainsäädäntöön suunnitellut muutokset jäävät myöhempään valmisteluun. Lastensuojelulakiin tehtävät itsemääräämisoikeutta vahvistavat muutokset on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi viikolla.
    Itsemääräämisoikeuden vahvistamista koskevaa lainsäädäntöä on valmisteltu pitkään. Viime hallituskaudella ehdittiin antaa hallituksen esitys, mutta se raukesi eduskunnan vaihtuessa. Tällä hallituskaudella valmistelua jatkettiin entistä laajemmin alan asiantuntijoiden ja kokemusasiantuntijoiden kanssa.
    Luonnos asiakas- ja potilaslaiksi oli lausunnolla syyskuun puoliväliin asti. Lausuntopalautteen perusteella luonnokseen tuli paljon muutostarpeita, joiden toteuttaminen vaatii työtä.
    Kyseessä on monimutkainen kokonaisuus, jolla on vahva kytkös perustuslakiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden ja potilaiden palvelut ja hoito perustuvat pääsääntöisesti vapaaehtoisuuteen ja yhteisymmärrykseen. Joskus joudutaan kuitenkin tilanteisiin, joissa henkilön tai muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta on suojattava itsemääräämisoikeutta rajoittamalla. Tällöin on kyse ihmisen perusoikeuksista ja niihin puuttumisesta.
    Asiasta tiedotti Sosiaali- ja terveysministeriö.


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainos

×