Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Hallituksen reformiministerityöryhmä ja talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjauksen mukaan valtio luovuttaisi FinnHEMS Oy:n tukikohta- ja muihin menoihin noin 27 miljoonan euron osakevarallisuuden. Sosiaali- ja terveysministeriö neuvottelisi samalla yhtiön omistuksen keskittämisestä Pirkanmaan sairaanhoitopiirille ja sopisi valtion päätösvallasta rahoittajana yhtiön tukikohtien sijaintia ja investointia koskevissa asioissa.
    Talouspoliittinen ministerivaliokunta on aiemmin linjannut, että lääkärihelikoptereiden lentotoiminnan järjestämisvastuu on tarkoitus keskittää tulevalle Pirkanmaan maakunnalle sote-uudistuksen yhteydessä. Samalla yliopistollisten sairaanhoitopiirien nykyisin omistama FinnHEMS Oy siirtyisi silloin vastaavasti Pirkanmaan maakunnan omistukseen.
    Lisäksi hallituksen reformiministerityöryhmä linjasi 20.12., että lääkärihelikopterien uudet tukikohdat perustettaisiin uuden rahoituksen turvin Seinäjoelle ja Kouvolaan. Eduskunnan oikeusasiamies on katsonut, että nykyisillä tukikohdilla ei kyetä tarjoamaan yhdenvertaista ensihoitolääkärin saatavuutta hätätilapotilaille kaikkialla Suomessa ja suurimmat kipupisteet ovat Pohjanmaalla ja Kaakkois-Suomessa.
    Lääkärihelikopteritoiminnasta vastaavan FinnHEMS Oy:n nykyiset kuusi helikopterikenttää ovat Vantaalla, Turussa, Tampereella, Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä. Jatkossa tukikohtia olisi kahdeksan. Näin ensihoitopalvelun kattavuus paranisi ja ensihoitoa olisi saatavissa yhdenvertaisemmin koko maassa.
    Perustelumuistio

    Hoitajat.net
    Huoltajien mahdollisuus asioida Omakanta-palvelussa lastensa puolesta laajenee. Terveydenhuollon ammattihenkilön on arvioitava aina lapsen tapaamisen yhteydessä lapsen kypsyys tehdä päätöksiä omasta hoidostaan. Jos ammattihenkilö arvioi lapsen riittävän kypsäksi, lapsi voi päättää itse omien tietojensa näkymisestä vanhemmille Omakanta-palvelussa.
    Lähtökohtaisesti huoltaja vastaa lapsen hoidosta ja huolenpidosta, ja huoltajalla on oikeus saada lapsensa potilastiedot. Potilaslain mukaan alaikäisellä on kuitenkin oikeus päättää hoidostaan sekä kieltää terveystietojensa näyttäminen huoltajalle, jos terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi hänet kyvykkääksi hoitamaan omaa asiaansa. 
    Toimintamalli terveydenhuollossa muuttuu merkittävästi, kun lasten tiedot saadaan huoltajien näkyvillä Omakantaan heti, kun tiedot on kirjattu ja tallennettu Kanta-palveluun. Alaikäisen kypsyyden arviointiin ja tahdon selvittämiseen on kiinnitettävä erityistä huomioita, jotta hänen oikeutensa luottamukselliseen asiointiin turvataan eivätkä huoltajat saa vahingossa sellaisia tietoja, joita alaikäinen ei ole tarkoittanut huoltajan nähtäville. Terveydenhuollon ammattilaisen on siksi arvioitava jokaisella vastaanottokäynnillä alaikäisen kypsyys päättää hoidostaan ja selvitettävä lapsen tahto tietojen näyttämiseen ennen tietojen tallentamista. 
    Todennäköisyys siihen, että alaikäinen on kypsä päättämään terveydenhuollon asioistaan, kasvaa iän myötä. Uudessa toimintamallissa kypsyyden arvioon pakottava raja potilastietojärjestelmissä asetetaan kahteentoista ikävuoteen. Tietojen näkyminen voidaan kuitenkin estää tarvittaessa jo nuorempien lasten kohdalla. 
    Toimintamallissa otetaan huomioon alaikäisen oikeus luottamukselliseen asiointiin terveydenhuollossa sekä huoltajien oikeus saada lastensa potilastiedot, jotta he voivat vastata lapsen hoidosta ja huolenpidosta. Lisäksi toimintamallin on sovelluttava kaikkiin terveydenhuollon erilaisiin palveluihin ja prosesseihin ilman, että ammattilaisten työhön tulee kohtuutonta kuormitusta. Eri osapuolten oikeudet ja velvoitteet huomioonottava uusi toimintamalli otetaan käyttöön heti, kun se on valmis ja toimii sekä Kanta-palvelussa että eri potilastietojärjestelmissä. Arvioitu käyttöönotto on vuonna 2020.
    Tällä hetkellä ja myös tulevaisuudessa vanhemmilla on oikeus pyytää alaikäisten lastensa potilasasiakirjat nähtäväkseen ja saada niistä kopio, ellei alaikäinen ole kieltänyt tietojen antamista. Huoltajat voivat nyt myös nähdä alle 10-vuotiaiden lastensa tiedot Omakanta-palvelussa. Näin mahdollistettiin se, että huoltajat pääsevät näkemään pienimpien lastensa potilastiedot jo ennen kuin puolesta asiointi on saatu kokonaan käyttöön. Tarvittaessa tietojen näkyminen huoltajalle on voitu estää. 
    Huoltajien mahdollisuus asioida Omakannassa vain alle 10-vuotiaiden lastensa puolesta on herättänyt paljon julkista keskustelua. Myös oikeuskanslerinvirasto on pitänyt ikään perustuvaa rajausta moitittavana. Uudessa toimintamallissa tällaista rajausta ei ole. 
    STM

    Hoitajat.net
    Julkisen alan työhyvinvointi -tutkimuksesta selvisi, että selvä ongelma etenkin kunta-alalla ovat työn henkinen rasitus ja kiire. Kunta-alan työntekijöistä 61 prosenttia kokee työssään henkistä kuormitusta. Kolmannes koko julkisen alan henkilöstöstä kokee ettei ole riittävästi aikaa työn tekemiseen.
    Työn fyysinen kuormittavuus on edelleen monen ammattiryhmän arkea ja monilla ammattialoilla kuormittavat lisäksi väkivaltatilanteet. Sosiaali- ja terveysalalla lähes joka toinen on viimeisen vuoden aikana kohdannut väkivaltaa tai sen uhkaa asiakkaan taholta. Lisäksi noin joka neljäs kunta-alan työntekijä on kokenut epäasiallista kohtelua työyhteisössään vuoden aikana. 
    Tutkimuksessa julkisen alan työoloissa ja työhyvinvoinnissa nähdään myös monia myönteisiä piirteitä ja voimavaratekijöitä. Lähes jokainen työntekijä pitää työtään tärkeänä ja merkityksellisenä. Lähes neljä viidestä työntekijästä kokee työssään iloa ja innostusta, ja myös suosittelee työpaikkaansa. Vastaavasti henkilöstöstä neljä viidestä arvioi fyysisen ja henkisen työkykynsä hyväksi tai erinomaiseksi. Valtaosa henkilöstöstä arvioi myös osaamisensa olevan sopiva suhteessa työn vaatimuksiin. 
    Tutkimusraportit löytyvät osoitteesta https://www.keva.fi/tutkimukset

    Hoitajat.net
    Kuntien vanhuspalveluista vastaavat ovat huolissaan kotihoidon riittävyydestä, ilmenee THL:n kunnille, kuntayhtymille ja yhteistoiminta-alueille lähettämästä kyselystä. Vain noin puolet (54 %) vastaajista on sitä mieltä, että alueella on riittävästi kotihoidon palveluja. Tilanne on heikentynyt vuodesta 2016. 
    Väestön ikääntyessä kunnissa tarvitaan erityisosaamista vanhuksia koskettavista ongelmista. Erityisosaamisen saatavuus on laskenut monilla osaamisalueilla. Heikoiten on käytettävissä ikääntyneisiin erikoistuneen gerontologisen sosiaalityön osaamista.  
    – Maakunnissa kehitetään tällä hetkellä asiakasohjausta, jonka tehtävänä on huolehtia, että ikäihminen saa tarvitsemansa palvelut ja sosiaaliturvan. Asiakasohjaukseen tarvitaan lisää gerontologisen sosiaalityön ammattilaisia. Pula on niin suuri, että pitäisi harkita koulutusmäärien nostoa , sanoo johtava asiantuntija Sari Kehusmaa THL:sta.  
    Pula erityisosaajista voi jo vaikeuttaa riskiryhmien palvelujen saamista
    Kyselyn perusteella useat vanhuspalvelujen erityisryhmät saavat Suomessa aiempaa vähemmän heille kohdennettuja palveluja. Erityisryhmillä tarkoitetaan asiakkaita, jotka tarvitsevat enemmän tukea kuin muut. Tällaisia ovat esimerkiksi yksin asuvat muistisairaat, päihteiden käyttäjät ja mielenterveysasiakkaat sekä vammaiset ihmiset. 
    Myös vähävaraiset tai äskettäin leskeksi jääneet vanhukset pitäisi huomioida, sillä heillä on elämäntilanteensa vuoksi suurentunut riski sairastua, syrjäytyä tai joutua toimeentulovaikeuksiin. 
    Huoli toimintakyvyn tukemisen määrärahojen riittävyydestä kasvaa
    Iäkkäiden palveluissa strategisena tavoitteena on, että menojen kasvua hillitään tukemalla vanhusten toimintakykyä, jotta he pärjäisivät kotona pitkään. Kyselyn perusteella toimintakyvyn tuen määrärahat riittävät aiempaa huonommin. Saatu tulos on seuranta-ajan heikoin. 
    – Vastausten perusteella vanhuspalvelut ovat monilta osin kunnissa heikentyneet. Muutos on huolestuttava, koska palveluja tarvitsevien määrä kasvaa kiihtyvällä vauhdilla, joten vanhuspalveluja pitäisi kehittää nyt erityisen tavoitteellisesti. Jatkossa entistä suurempi osuus budjettivaroista kuluu vanhuspalvelujen järjestämiseen , Kehusmaa toteaa.
    Diaesitys tuloksista: Vanhuspalvelujen tila Suomessa kuntakyselyn valossa

    Hoitajat.net
    Hallitus esittää terveydenhuoltolain ensihoitopalvelua koskeviin säännöksiin muutoksia, jotta ne vastaisivat maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen rakenteita. Esityksen mukaan ensihoitopalvelu olisi viranomaistoimintaa, osa sosiaali- ja terveydenhuollon päivystysjärjestelmää sekä yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta.
    Ensihoitopalvelun järjestäisivät kaikki 18 maakuntaa. Ensihoitoa on äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellisen hoidon antaminen ja tarvittaessa potilaan kuljettaminen hoitoyksikköön.
    Ensihoitopalvelu tuotettaisiin maakunnan omana toimintana tai yhteistyössä toisen tai toisten maakuntien kanssa. Maakunta voisi myös hankkia tietyn osan palvelusta muilta palveluntuottajilta. Mahdollisuus monituottajamalliin säilyisi. Kaikkien toimijoiden pitäisi käyttää kansallisia korkean varautumisen viestintä- ja tietojärjestelmiä, joiden kautta ensihoitotehtävät välitetään ja käsitellään.
    Potilassiirtojen määritelmää täsmennettäisiin. Esimerkiksi potilaan siirtäminen suunniteltuihin tutkimuksiin ei kuulu ensihoitopalveluun. Maakunnan pitäisi järjestää nämä potilassiirrot ensisijaisesti kilpailuttamalla. 
    Yhteistyöalueille laajemmat toimialan valmiuden ja varautumisen ohjaustehtävät
    Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiutta ja varautumista halutaan vahvistaa niin, että erityisesti päivystystoiminnan valmistelua ja yhteen sovittamista tehdään maakuntien kesken yhteistyöalueilla. Yliopistosairaalaa ylläpitävä maakunta perustaisi ohjausryhmän, johon kuuluvat yhteistyöalueen maakunnat. Ohjausryhmä ohjaisi sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystoiminnan ja ensihoitopalvelun valmius- ja varautumissuunnittelua alueella ja huolehtisi muiden yhteistyöalueiden kanssa siitä, että toiminnasta muodostuu valtakunnallisesti toimiva kokonaisuus. 
    Yliopistollista sairaalaa ylläpitävä maakunta perustaisi yhteistyöalueelle myös sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystoiminnan valmiuskeskuksen. Valmiuskeskus mm. loisi, ylläpitäisi ja välittäisi ajantasaista tilannekuvaa päivystystoiminnasta ja -resursseista. 
    Valtakunnallinen neuvontapalvelu - Päivystysapu 116 117 
    Laissa säädettäisiin myös sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystoimintojen neuvonta- ja ohjauspalvelusta. Päivystysapu 116 117 olisi valtakunnallisesti toimiva puhelinnumero, johon asukkaat voivat soittaa päivystyksellisissä sosiaali- ja terveysongelmissa, joissa ei ole kyse hätätilanteesta. 
    Päivystysapu 116 117 järjestettäisiin alueellisesti ja siinä noudatettaisiin valtakunnallisesti yhtenäisiä kriteerejä. Valtakunnallisesti yhtenäisiä asioita olisivat yhteinen valtakunnallinen puhelinnumero 116 117 ja siihen liittyvät digitaaliset palvelut, tiedonhallinnan järjestelyt, edellytys integroitumisesta alueen muuhun palvelujärjestelmään ja yhteistyö hätänumeron 112 kanssa.
    Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021.


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainos

×