Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Hoitokodeissa työskenteleviltä hoitotyöntekijöiltä vaaditaan monipuolista osaamista, osoitti terveystieteiden maisteri Outi Kiljusen väitöstutkimus. Tutkimuksen mukaan hoitokodeissa työskentelevien hoitotyön ammattilaisten itsearvioidun osaamisen taso vaihtelee osa-alueittain. Tutkimus paljasti siis vahvuuksia ja osaamisvajeita hoitotyön ammattilaisten iäkkäiden hoitoon liittyvässä osaamisessa. 
    Kiljusen väitöskirjatutkimuksessa keskityttiin iäkkäille tehostettua palveluasumista tarjoavissa yksiköissä eli hoitokodeissa työskentelevien hoitotyön ammattilaisten osaamiseen. Tutkimuksessa tunnistettiin iäkkäiden hoidossa hoitokodeissa tarvittava osaaminen sekä selvitettiin hoitotyön ammattilaisten itsearvioitua osaamista ja sitä ennustavia tekijöitä. Prosessin aikana kehitettiin myös osaamisen itsearviointimittari. Tutkimuksessa hyödynnettiin useita tutkimusmenetelmiä. Tutkimuksen eri vaiheisiin osallistui hoitokotien hoitohenkilökuntaa, johtajia ja asukkaiden omaisia eri puolelta Suomea.
    Iäkkäiden hoidossa hoitokodeissa vaadittavan osaamisen osa-alueiksi tunnistettiin eettinen, vuorovaikutus-, yhteistyö-, kliininen, ohjaus-, johtamis- ja kehittämisosaaminen sekä iäkkäiden hyvinvoinnin edistämisen osaaminen.
    Moni tutkimukseen osallistuneista hoitokodissa työskentelevistä hoitotyön ammattilaisista kuvaili osaamistaan hyväksi tai riittäväksi. Kuitenkin he totesivat, ettei työssä ole koskaan täysin oppinut, vaan osaamista tulee ylläpitää ja kehittää jatkuvasti. Vastaajat kaipasivat lisää tietoa muun muassa muistisairauksista ja mielenterveyden häiriöistä. Esille nousi esimerkiksi tarve saada lisää valmiuksia selvitä haasteellisista tilanteista muistisairaiden asukkaiden kanssa.
    Ammattilaisten itsearvioidun osaamisen mittaaminen osoitti myös muita kehittämiskohteita. Hoitokodeissa työskentelevien kyky tukea asukkaiden hyvinvointia kokonaisvaltaisesti sekä tukea omaisia ja heidän osallisuuttaan näyttäisi tulosten perusteella vaativan kehittämistä. Korkeampi ikä ja lisäkoulutus ennustivat lähihoitajana työskentelevien parempaa itsearvioitua osaamista, ja sairaanhoitajana, johtajana tai molempina työskentelevien parempaa itsearvioitua osaamista ennusti pidempi työkokemus tehostetussa palveluasumisessa.
    – On tärkeää, että hoitajat, johtajat, kouluttajat ja hoitoalan opetussuunnitelmien kehittämisestä vastaavat pyrkivät edistämään osaamista iäkkäiden hoidossa. Tässä tutkimuksessa kuvatut osaamisvaatimukset olisi hyvä huomioida laadittaessa suosituksia tai lakeja, joissa määritellään hoitokotien hoitohenkilökunnan osaamis- ja koulutusvaatimuksia, Kiljunen toteaa.
    Tutkimuksen aikana kehitettyä Nurse Competence in Care Home Scale -mittaria voidaan hyödyntää arvioitaessa hoitokodeissa työskentelevien hoitotyön ammattilaisten osaamista iäkkäiden hoidossa.
    Care home nursing professionals' competence in older people nursing

    Hoitajat.net
    Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa selvitettiin, millaisia terveys- ja hyvinvointiteknologian sovelluksia ikääntyneille on suunniteltu, ja mitä tiedetään ikäteknologian vaikutuksista sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksiin. Selvityksen mukaan ikääntyneiden terveyden edistämisellä on huomattavia taloudellisia vaikutuksia, sillä jo pienillä muutoksilla fyysisessä tai sosiaalisessa aktiivisuudessa on merkitystä terveyden ja toimintakyvyn säilymiselle.  Uusien toimintatapojen ja teknologian kehittämisessä katsetta kannattaakin suunnata sairauksien hoidosta terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn.
    Digitaalisen teknologian laajamittainen hyödyntäminen nähdään keskeisenä tapana lisätä ikääntyneiden palveluiden tehokkuutta. Vähemmän on kiinnitetty huomiota siihen, miten teknologialla voidaan ennaltaehkäisevästi edistää ikääntyneiden terveyttä ja toimintakykyä.
    Ikääntyneiden terveydentilassa, toimintakyvyssä ja palvelutarpeissa on suuria eroja, mikä on haaste myös teknologiasuunnittelulle. Teknologian käyttökohteita ovat olleet liikunta-aktiivisuuden ja ravitsemustasapainon tukeminen, yksinäisyyden vähentäminen, turvallisen asumisen ja liikkumisen tukeminen sekä omahoito ja lääkehuolto. Uusi teknologia mahdollistaa ennaltaehkäisyyn entistä yksilöllisemmät palvelut ja riskitekijöiden varhaisen tunnistamisen.
    – Sensoriteknologian, palvelurobotiikan ja tekoälyn avulla voidaan suunnitella yksilön tarpeisiin mukautuvia sovelluksia, jotka seuraavat terveydentilaa ja toimintakyvyn muutoksia, antavat palautetta ja tarvittaessa ilmoittavat poikkeamista, kertoo professori Pekka Neittaanmäki.
    Uuden teknologian kustannusvaikutuksista on vielä niukasti tutkimustietoa. Joitakin lupaavia tuloksia on saatu internetin ja mobiiliteknologian hyödyntämisestä. Esimerkiksi etäohjattu liikunta- ja ravitsemusohjaus on ollut kustannusvaikuttavaa.
    – Liikuntaohjelmien järjestäminen maksaa henkilöä kohden vain joitakin satoja euroja vuodessa, mutta harjoittelulla voidaan parhaimmillaan ehkäistä vakava sairastuminen tai kaatuminen. Investointi on pieni, jos verrataan lonkkamurtuman hoitoon, josta seuraa kymmenien tuhansien eurojen lasku, projektitutkija Karoliina Kaasalainen havainnollistaa.
    Aiemmissa tutkimuksissa on selvinnyt, että terveysteknologia kiinnostaa ikääntyneitä, mutta ikääntyneiden käyttökokemuksia teknologiasta on kartoitettu harvoin. Uuden teknologian suunnittelussa tärkeää olisikin ottaa huomioon eettisyys, käyttäjälähtöisyys ja digitaalisen syrjäytymisen riskit. Erityisesti heikommassa asemassa olevien mahdollisuudet käyttää ennaltaehkäiseviä teknologiapalveluita saattavat heikentyä, jos teknologia on kallista ja tarvittavaa opastusta ei ole saatavilla.
    – Jatkossa tarvitaan perusteellisempaa arviointia siitä, miten koko väestölle suunniteltavat digitaaliset palvelut tavoittavat ikääntyneet, ja miten niitä tulisi kehittää. Saavutettavat ja helppokäyttöiset teknologiapalvelut luovat edellytyksiä myös skaalautuvuudelle ja kustannushyödyille, toteaa Kaasalainen.
    Raportin tausta-aineistoina käytettiin tutkimuskirjallisuutta, aikaisempia hankeraportteja sekä teknologitoimittajien esimerkkejä. Raportti tehtiin osana Business Finlandin rahoittamaa Watson Health Cloud Finland -hanketta, jossa selvitetään tekoälyn ja uusien teknologioiden soveltuvuutta suomalaisen terveysalan kehittämiseen.
    Raportti on luettavissa tiedekunnan verkkosivuilla.

    Hoitajat.net
    Potilaat raportoivat erityyppisiä ja vakavuudeltaan erilaisia vaaratilanteita, joita he olivat kokeneet hoitonsa aikana. Yleisimmin nämä liittyivät tiedonkulkuun ja lääkehoitoon. Potilaat ehdottivat myös ratkaisuja vaaratilanteiden estämiseksi, mutta vain harvat niistä johtivat toimenpiteisiin, ilmenee terveystieteiden maisteri Merja Sahlströmin tuoreesta väitöstutkimuksesta.
    Sahlström tutki suomalaisten potilaiden sekä potilasturvallisuusasiantuntijoiden näkemyksiä potilasturvallisuudesta sekä potilaiden osallistumisesta sen edistämiseen. Tulosten mukaan potilaat tunsivat olonsa turvalliseksi hoidossa ollessaan ja suurin osa heistä arvioi potilasturvallisuuden tason erittäin hyväksi tai erinomaiseksi.
    Potilasturvallisuusasiantuntijat olivat sen sijaan kriittisempiä ja arvioivat potilasturvallisuuden olevan pääosin hyväksyttävällä tasolla. Potilaiden osallistuminen turvallisuuden edistämiseen vaihteli organisaatioittain. Selittävinä tekijöinä potilaan paremmalle osallistumiselle olivat potilaiden positiiviset kokemukset lääkehoidon turvallisuudesta, henkilökunnan rohkaisusta ja tiedon antamisesta ymmärrettävällä ja oikea-aikaisella tavalla sekä omasta kyvystään tunnistaa vaaratapahtumia.
    Tutkimuksesta ilmeni, että potilasturvallisuuden asiantuntijat pitivät potilaiden roolia erittäin tärkeänä turvallisuuden edistämisessä, mutta totesivat, ettei se ole saavuttanut nykyisten lakien ja strategioiden vaatimaa tasoa. Potilaat raportoivat, etteivät he saa riittävästi tukea ja rohkaisua hoitavalta henkilökunnalta osallistuakseen turvallisen hoidon edistämiseen ollessaan sairaalassa.
    Tutkijan mukaan  potilaan osallistumisen edistäminen edellyttää sellaisen ympäristön luomista, jossa potilaan osallistuminen mahdollistuu ja jossa sitä arvostetaan ja tuetaan.
    – Tarvitaan avointa kulttuuria, jossa potilas nähdään yhtenä turvallisen ja laadukkaan hoidon edistäjänä. Tämän lisäksi tarvitaan potilasturvallisuusosaamista ja sen johtamista. Tarve on myös yhdenmukaisille valtakunnallisille potilasturvallisuusmittareille, joiden avulla myös potilaat voivat vertailla ja arvioida hoidon turvallisuutta ja laatua, Sahlström toteaa.

    Hoitajat.net
    Uudenvuodenpuheessaan tasavallan presidentti kantoi huolta hoitajiin, poliisiin ja muihin auttajiin kohdistuvaan väkivaltaiseen käytökseen.
    Niinistön mielestä voimme hyvillä mielin sanoa, että Suomi on maailman demokraattisin, tasa-arvoisin, vapain maa ja vahvuutenamme on aina ollut luottamus myös viranomaisiin: opetuksesta sosiaalitoimeen, poliisista terveydenhuoltoon.
    – Perinteisesti on arvostettu näitä turvamme tekijöitä. Nyt tulee kuitenkin yhä useammin esiin, että he joutuvat työssään kohtaamaan sopimatonta, jopa aggressiivista käytöstä. Jotain on mennyt pahasti vinoon, jos yhteiskunnan palveluksia tarjoava joutuu työssään pelkäämään avustettaviaan, tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi.
     – Demokratian kunnioitusta mitataan arkisessa asioinnissa, pöydän molemmin puolin.
    Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe 2019

    Hoitajat.net
    Vuoden 2019 alusta alkaen valtio voi maksaa kunnille korvausta sairaanhoitajien rajatun lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyteen johtavasta koulutuksesta.
    Korvauksen määrä perustuu rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden saaneiden henkilöiden määrään sekä koulutuksesta määrättyyn korvaukseen. Korvauksen euromäärä vahvistetaan vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Koulutuksen hinta on aikaisempina vuosina ollut noin 4 900 euroa koulutusta kohden.
    Aluehallintovirastot maksavat koulutuskorvauksen kahdesti vuodessa hakemuksen perusteella.
    Vuosina 2012-2018 erikoispätevyyteen johtavan koulutuksen on suorittanut vuosittain keskimäärin noin 60 henkilöä. Vuonna 2019 valmistuvia arvioidaan olevan 88.
    Terveydenhuoltolain muutos tulee voimaan 1.1.2019


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainos

×