Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Nykyisiä mielenterveyspalveluita on mahdollista täydentää verkkopohjaisilla ohjelmilla, osoittaa tuore hoitotieteen väitös. TtM Katriina Anttila tarkasteli väitöskirjatutkimuksessaan Depis.Netin ja muiden verkkopohjaisten ohjelmien mahdollisuutta tukea masentuneiden nuorten mielenterveyttä. Nuoret kokivat saavansa apua pahaan oloon
    Nuorten masennuksen hoitoon liittyy monia ongelmia. On arvioitu, että 5 % nuorista sairastaa masennusta, mutta vain alle puolet heistä saa riittävää hoitoa. Masentuneiden nuorten on vaikea kertoa huolistaan aikuisille, minkä vuoksi masennus voi jäädä tunnistamatta. Mielenterveysongelmiin liittyy usein myös ennakkoluuloja, mikä voi johtaa pahan olon salaamiseen.
    Väitöstutkimuksen aikana seitsemänkymmentä 15–17-vuotiasta nuorta aloitti verkkopohjaisen masennuksen tukiohjelman käytön nuorisopsykiatrisen avohoidon rinnalla. He tekivät ohjelmassa erilaisia tehtäviä, joiden välityksellä he kertoivat muun muassa huolistaan. Huolet ulottuivat laajasti nuorten elämään, kuten ihmissuhteisiin, koulunkäyntiin ja hyvinvointiin. Nuoret pohtivat tehtävissä surua, ahdistusta ja pelkojaan.
    – Myönteistä oli, että nuoret kirjoittivat ohjelmassa myös toiveistaan. He halusivat opetella hallitsemaan vaikeuksiaan ja kehittyä ihmissuhdetaidoissa. Nuoret antoivat pääosin myönteistä palautetta ohjelman käytöstä. He totesivat, että ohjelmassa olevan päiväkirjan avulla oli mahdollista purkaa huolia, Anttila kertoo.
    Nuoret kokivat saavansa ohjelman avulla apua pahaan oloonsa. Pieni osa nuorista kuitenkin totesi, ettei saanut apua käyttäessään ohjelmaa. Lisäksi tekniset ongelmat, kuten huono internetyhteys, sekä nuoren heikentynyt vointi vaikeuttivat käyttöä.
    Väitöskirjan tulokset rohkaisevat käyttämään verkkopohjaisia ohjelmia nykyistä enemmän nuorten mielenterveyspalveluissa. Jokaisen nuoren yksilöllinen tilanne tulee kuitenkin ottaa huomioon hoidon suunnittelussa. Verkkopohjaiset ohjelmat eivät välttämättä sovellu kaikille masennusta sairastaville nuorille.
    Väitös: Web-based interventions supporting the mental health of adolescents with depression
    Lähde: Turun yliopisto

    Hoitajat.net
    24 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kätilöä hakee yhteensä 840 000 euron korvauksia. Kätilöt katsovat menettäneensä terveytensä työajalla ja työtiloissa sisäilmaongelmien vuoksi. Kätilöistä 22 on työskennellyt Kätilöopistolla ja kaksi Naistenklinikalla. Korvausvaatimus on 35 000 euroa kätilöä kohden.
    HUS torjuu kätilöiden vaatimukset. Asiaa hoitaneelle Tehyn lakimiehelle lähetetyn vastauksen ovat allekirjoittaneet toimitusjohtaja Aki Lindén ja naistentautien ja synnytysten toimialajohtaja Seppo Heinonen.
    Kätilöopisto suljettiin viime vuonna, kun tiloista oli paljastunut laajoja kosteus- ja mikrobivaurioita. Sairaalan henkilökunnalla ilmeni sisäilmaongelmiin viittaavia oireita. Tilanne ei  helpottanut useista eripuolilla kiinteistöä tehdyistä korjauksista huolimatta.
    Asiasta kertoi YLE

    Hoitajat.net
    Hoitajien ja lääkäreiden työ on muuttunut yhä enemmän aivotyöksi, jossa tiedolla työskentely ja työn kognitiiviset eli tiedonkäsittelyn vaatimukset ovat kasvaneet voimakkaasti. Työtehtävät, työkäytännöt, työvälineet ja työympäristö pitääkin suunnitella ja mitoittaa siten, että työn vaatimukset ovat sopusoinnussa inhimillisen tiedonkäsittelyn kykyjen ja rajoitusten kanssa. Tähän on monia keinoja, joita Työterveyslaitos levittää Aivotyö toimivaksi hoitotyössä -kampanjassaan ympäri Suomen.
    Hoitajat ja lääkärit tekevät yhä suuremman osan työstään ennen tai jälkeen potilaan kohtaamisen. Vastuun, tunnekuorman, turvallisuusuhkien ja hankalien työaikojen rinnalle on noussut uusia henkisen kuormituksen tekijöitä. Huomio pitää olla useassa asiassa yhtä aikaa, muistikuorma on suuri ja keskeytykset ja häly vaikeuttavat keskittymistä ja muistamista.
    – Nämä työn vaatimukset ovat kuormittavia. Myös ohjeisiin ja toimintatapoihin liittyvät puutteet ja ristiriitaisuudet koetaan kuormittavina, kertoo johtava tutkija Virpi Kalakoski Työterveyslaitoksesta.
    Tutkimusten mukaan aivoja kuormittavat olosuhteet heikentävät työn sujuvuutta ja altistavat virheille ja uupumukselle. Kyse on hoitotyön tuottavuudesta, potilasturvallisuudesta ja asiakastyytyväisyydestä.
    – Konkreettisten työtä sujuvoittavien keinojen lisäksi tarvitaan myös johdolta tukea ja toimenpiteitä, joilla sujuvan työn esteet saadaan purettua ja kuormittumista vähennettyä, muistuttaa Kalakoski.
    Aivokuorma hallintaan hyvällä kognitiivisella ergonomialla – työ ihmisen mittaiseksi
    Hyvä kognitiivinen ergonomia tarkoittaa, että työn suunnittelussa on huomioitu ihmisen kognitiiviset eli tiedonkäsittelyn kyvyt ja rajoitukset.
    Aivokuorman hallintaan on olemassa useita hyväksi havaittuja konkreettisia keinoja. Konkreettiset keinot muuttuvat arjessa käytännön tekemiseksi, kun pelisäännöistä ja toimintatavoista sovitaan yhdessä. Hoitotyö on yhteistyötä ja myös aivokuormaa hallitaan yhdessä. 
    – Jo pelkästään se, että säilytetään jokaisessa työtilassa tarvikkeet ja paperit samalla tavalla samoissa paikoissa, helpottaa asioiden huomaamista ja löytämistä, kuvaa Virpi Kalakoski.
    Hyvät käytännöt jakoon Aivotyö toimivaksi hoitotyössä -kampanjassa
    Työterveyslaitos aloittaa syyskuun alussa Aivotyö toimivaksi hoitotyössä -kampanjan, jossa jalkautetaan hyviä käytäntöjä hoitotyön aivokuorman vähentämiseksi terveydenhuollon organisaatioihin eri puolille Suomea. Hyvät käytännöt perustuvat Satakunnan sairaanhoitopiirissä toteutettuun Kognitiivisen ergonomian parantaminen hoitotyössä -kehittämishankkeeseen. Kampanja koostuu eri puolilla Suomea pidettävistä luennoista ja vapaasti hyödynnettävistä maksuttomista materiaaleista.
    Tutustu: Aivotyö toimivaksi hoitotyössä – kampanjasivusto

    Hoitajat.net
    Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut kuntoutuksen apuvälineille valtakunnalliset yhtenäiset luovutusperusteet. Kyseessä on laaja opas, jonka tavoitteena on tukea arjen apuvälinetyötä.
    Apuvälinepalvelun tavoite on mahdollistaa ihmisen päivittäiset toiminnot erilaisista toimintakyvyn muutoksista ja rajoituksista huolimatta. Apuvälinepalvelun lähtökohtana on apuvälineen tarvitsijan ja apuvälinealan asiantuntijan yhdessä toteama tarve, joka liittyy usein asiakkaan muuhun hoitoon ja kuntoutukseen.
    Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet on tarkoitettu oppaaksi apuvälinetyötä tai -päätöksiä tekeville sekä ohjeiksi apuvälineitä käyttäville. Tarkoituksena on lisätä asiakkaiden yhdenvertaisuutta apuvälineiden myöntämisessä. Yksilöllistä tarveharkintaa ei saa unohtaa.
    Asiantuntijat päivittävät luovutusperusteita säännöllisesti
    Yhtenäisiä perusteita on tehty asiantuntijaryhmässä, joka on toiminut valtakunnallisen hoidon saatavuuden ja yhtenäisten hoidon perusteiden työryhmän alaisuudessa. Päivitysryhmä jatkaa työtään avoimiksi jääneiden kysymysten ratkaisemiseksi ja luovutusperusteiden päivittämiseksi. Se kokoontuu kahdesti vuodessa. Päivitystyöhön voivat osallistua myös muut kuin päivitysryhmän jäsenet.
    Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet - opas apuvälinetyötä tekeville ammattilaisille ja ohjeita asiakkaille

    Hoitajat.net
    Järvenpään kaupungin ympärivuorokautisen hoivan yksikössä Vaahterakodissa asuva iäkäs asukas löi teräaseella hoitajaa maanantaiaamuna.
    Kaupungin edustaja kuvailee tapahtunutta seuraavasti:
    – Tämä on vakava työtapaturma ja äärimmäisen ikävä tapaus. Työyksikössä oltiin asianmukaisesti valmistauduttu tällaisiin tilanteisiin ja miehitys oli normaali. Teemme nyt huolellisen selvityksen siitä, mitä tilanteessa on tapahtunut ja miten tilanteen olisi voinut estää, palvelualuejohtaja Kristiina Kariniemi-Örmälä sanoo kaupungin tiedotteessa.
    Apua saatiin paikalle nopeasti ja työntekijä on viety hoidettavaksi.
    Vaahterakodin työntekijöille tarjottiin saman tien kriisiapua. Myös työterveyshuolto ja kaupungin työsuojelu ovat mukana tarjoamassa apuaan ja tukea jatketaan niin kauan kuin on tarpeen.


    Facebook

    Twitter

    Instagram

×