Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Kansainvälistä sairaanhoitajapäivää vietetään tänään 12. päivä toukokuuta. Sairaanhoitajien kansainvälinen järjestö International Council of Nurses (ICN) valitsi juhlapäivän tämän vuoden teemaksi ”A Force for Change: Care Effective, Cost Effective”. ICN haluaa muistuttaa, ettei terveyttä maailmassa olisi mahdollista ylläpitää ilman sairaanhoitajien panosta kaikilla terveydenhuoltojärjestelmän sektoreilla. He ovat suuri joukko alan asiantuntijoita, joiden työpanoksella on merkittävä vaikutus koko terveydenhuoltojärjestelmän toimintaan, hoidon laatuun ja tuloksellisuuteen.
    Päivää vietetään joka vuosi Florence Nightingalen syntymäpäivän kunniaksi. Nightingale ajoi 1800-luvulla sairaanhoitajien asemaa ja koulutusta eteenpäin. Kansainvälinen sairaanhoitajaliitto on viettänyt kansainvälistä sairaanhoitajapäivää vuodesta 1965. Nykyisellä paikallaan päivää on vietetty vuodesta 1972. Suomen Sairaanhoitajaliitto on ICN:n jäsenyhdistys. Se juhlistaa päivää tänä vuonna kampanjalla, jossa kiitetään sairaanhoitajia arvokkaasta työstä terveyden ja hyvinvoinnin puolesta.
    International Nurses Day celebrates cost effectiveness of nurses http://goo.gl/Nr8Xkt

    Reportteri
    7.5.2015 vietettiin Yhdysvaltalaisen sairaanhoitajan "SeeSee" Rigneyn syntymäpäivää. Tämä 90-vuotias sairaanhoitaja käy edelleen kaksi päivää viikossa töissä. Työkavereiden mukaan SeeSee on loistava sairaanhoitaja, joka pursuaa positiivista energiaa. Siinäpä mallia meille kaikille!
    Lue lisää: http://www.multicare.org/news/ceo-message-nurses-week-2015/

    Reportteri
    Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on huolissaan siitä, että erikoissairaanhoidossa lähihoitajien tilalle on palkattu sairaanhoitajia. Sen mukaan myös lähihoitajien osaamista on rajoitettu, erityisesti lääkehoidon osalta. Sairaanhoitajaliiton mukaan erikoissairaanhoidon ammattirakenteelle on syynsä. Lähihoitajien vakanssien muuttaminen sairaanhoitajien vakansseiksi on perustunut työn vaativuuteen sekä siihen, että lähi- ja perushoitajat ovat kouluttautuneet sairaanhoitajan ammattiin.
    Hoitotyö erikoissairaanhoidossa on yhä vaativampaa, joten hoitotyöntekijöillä tulee olla hyvät valmiudet monimutkaisten asioiden hallintaan. Sairaanhoitajaliiton mukaan tämä vaatii osaamista, joka tutkitusti saavutetaan vasta sairaanhoitajan ammattikorkeakoulututkinnolla. Sairaanhoitajien suurempi osuus hoitohenkilöstörakenteesta korreloi positiivisesti lääkevirheiden ja haavainfektioiden vähenemiseen.
    SuPerissa ollaan eri mieltä. Sen mukaan lähihoitajien määrän supistaminen erikoissairaanhoidossa aiheuttaa väistämättä hoidon tason alenemisen. Riittämätön perushoito lisää erilaisten infektioiden ja makuuhaavojen riskiä, liiton tiedotteessa todetaan.
    Lisätietoja:
    Sairaanhoitajaliitto: Erikoissairaanhoidon ammattirakenteen tulee pohjautua potilaiden hoidontarpeeseen
    https://sairaanhoitajat.fi/2015/erikoissairaanhoidon-ammattirakenteen-tulee-pohjautua-potilaiden-hoidontarpeeseen/
    SuPer: Lähi- ja perushoitajien osaamista rajoitetaan erikoissairaanhoidossa
    http://www.superliitto.fi/viestinta/tiedotteet-ja-kannanotot/superin-selvitys-lahi-ja-perushoitajien-osaamista-rajoitetaan-erikoissairaanhoidossa/
     

    Reportteri
    Kansainvälistä Sairaanhoitajan päivää vietetään jälleen tiistaina 12.5.2015. Tänä vuonna halutaan nostaa sairaanhoitajan työn arvon keskiöön ja kiittää sairaanhoitajia arvokkaasta työstä terveyden ja hyvinvoinnin puolesta.
    - Ilahduta kiitoksella -kampanjan tavoitteena on tuoda iloa ja hyvää mieltä sairaanhoitajille. Haluamme myös muistuttaa väestöä sairaanhoitajien tekemästä tärkeästä työstä ja haastaa heitä jakamaan kiitos-viestiä eteenpäin, Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Merja Merasto kertoo.
    Kiittäminen on tärkeä osa palkitsemista ja palautteen antoa. Kiittäminen ei yksistään tuo hyvinvointia ja tyytyväisyyttä työpaikoille, mutta se tukee työpaikan yhteishenkeä ja kannustaa hyviin työsuorituksiin.
    - Haluamme kampanjalla kannustaa myös sairaanhoitajia antamaan kiitosta ja tunnustusta kollegoilleen sekä työyhteisöjä henkilöstölleen. Parhaissa työpaikoissa tunnustusta ei tarvitse odottaa kehityskeskusteluun tai tiettyyn määräaikaan, vaan sitä jaetaan jatkuvasti. Työntekijä voi luottaa, että hyvä työ ja ponnistelu huomioidaan kollegojen ja johdon taholta, Merasto sanoo.
    Sairaanhoitajan päivän kampanja näkyy työpaikoilla, sosiaalisessa mediassa, liiton verkkosivuilla ja kaupallisilla radiokanavilla. Myös Sairaanhoitajaliiton 16 alueyhdistystä järjestävät päivän kunniaksi sairaanhoitajille tempauksia ja tilaisuuksia ympäri Suomea.
    Sairaanhoitajia voi kiittää 12.5.
    sairaanhoitajat.fi -verkkopalvelussa sosiaalisessa mediassa hashtageilla #kiitos ja #1205 Sähköisellä kiitoskortilla Huomioimalla sairaanhoitajia työpaikoilla Lisätietoa sairaanhoitajat.fi/1205
    Lähde: Sairaanhoitajaliitto
    Sairaanhoitajan päivä
    Sairaanhoitajan päivää vietetään vuosittain 12. toukokuuta ympäri maailmaa kansainvälisen sairaanhoitajaliiton (ICN) aloitteesta. Päivä on Florence Nightingalen syntymäpäivä. Päivän kunniaksi Sairaanhoitajaliitto nostaa esiin ajankohtaisia sairaanhoitajan ammattiin ja hoitotyöhön liittyviä aiheita.

    Reportteri
    Koulutuksella sekä aikaisemmilla kokemuksilla oli merkitystä siihen, miten lääkintälotat kokivat paikoin jopa traumaattiset hoitotilanteet Suomen sodissa vuosina 1939–45. Asiaa väitöskirjassaan tutkineen terveystieteiden maisterin Minna Elomaa-Krapun mukaan lääkintälottien kohtaamien kauheuksien ennakointi oli vaikeaa. Oman haasteensa sota-ajan hoitotyölle toi muun muassa miehinen ympäristö.
    Suomen osalta toisen maailmansodan loppumisesta tuli 27. huhtikuuta kuluneeksi 70 vuotta. Kotirintamalla ja sota-alueilla työskenteli tuhansia lääkintälottia koulutettuina tai kouluttamattomina. Kokemuksia sota-ajan hoitotyöstä on saatavilla erittäin vähän sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tämä johtuu osaltaan traumaattisista kokemuksista ja vaikeudesta puhua niistä. Lääkintälottia on myös pakotettu vaikenemaan ja jopa salaamaan lottana toimiminen.
    - Lääkintälottien velvollisuuden tunto ja vahva kutsumus hoitotyöhön joutuivat sota-aikana koetukselle. Haasteellisia työtehtäviä olivat esimerkiksi vakavasti haavoittuneiden ja kuolevien hoito sekä päihdeongelmaisten ja mieleltään sairastuneiden kohtaaminen. Nämä kokemukset aiheuttivat lääkintälotille eräänlaisen tunnekuorman, jota ei saanut näyttää silloin eikä sodan jälkeen, Elomaa-Krapu kertoo.
    Globaalit konfliktit ovat osoittaneet, että sodan tai katastrofien tunnekokemuksiin kohdistuvat tutkimukset ovat äärimmäisen tärkeitä selvitettäessä, miten pahuus aiheuttaa ihmisille kärsimystä. Koettu tapahtuma ja siihen liittyvät tunteet heijastuvat vuosikymmeniksi eteenpäin aina seuraaviin sukupolviin saakka.
    - Tutkijoiden mukaan kansainväliset konfliktit syntyvät erilaisista tunteista kuten pelosta ja vihasta. Tästä johtuen juuri kokemusten tutkimisella on suuri merkitys ymmärtääksemme, viisastuaksemme ja kokeaksemme empatiaa kärsiviä kohtaan, Elomaa-Krapu sanoo.
    Aistimuisti kokemuskertomusten jäsentäjänä
    Lääkintälotat tekivät perushoidon lisäksi itsenäisesti myös vaativia sairaanhoidollisia toimenpiteitä. Sodan kauheuksien kohtaamiseen valmistautuminen oli kuitenkin vaikeaa, jopa mahdotonta. Potilaina oli paitsi sotilaita niin myös evakuoituja ja lapsia.
    Traumaattisia ja eettisesti vaativia hoitokokemuksia oli kaikissa komennuspaikoissa. Kokemukset olivat yhteydessä lääkintälottien saaman koulutuksen pituuteen ja määrään, opetettuihin asioihin sekä aikaisempiin hoidollisiin kokemuksiin.
    - Voimakkaita ja jopa traumaattisia kokemuskertomuksia kerrottiin erilaisten aistihavaintojen kautta, kuten näkö-, kuulo-, tunto- ja hajuaisteja kuvaamalla. Kertomuksissa korostuivat erilaiset esineet, aika, värit ja ihmiset sekä tarkat kuvaukset esimerkiksi paikoista. Nimitän tätä aistimuistiksi, Elomaa-Krapu sanoo.
    Elomaa-Krapun tutkimus tuo esille myös naisena olemisen merkityksen maskuliinisessa ympäristössä. Työympäristön miehinen ja naisellinen hoitokulttuuri ajautuivat välillä ristiriitaan, ja lääkintälotat joutuivat tasapainoilemaan hyvän ja pahan välillä.
    - Lääkintälotat näkivät hoitotyössään moraalisesti epäilyttäviä asioita kuten vihollisvankien epäeettistä kohtelua ja päihteiden väärinkäyttöä, mikä aiheutti joissakin lääkintälotissa ahdistusta, Elomaa-Krapu sanoo.
    Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata lääkintälottien kokemuksia saamastaan koulutuksesta ja heidän toteuttamastaan hoitotyöstä Suomen sotien aikana vuosina 1939–1945. Tutkimus on hoitotieteellinen muistitietotutkimus, ja siihen haastateltiin 16 lääkintälottana toiminutta henkilöä.
    http://tampub.uta.fi/handle/10024/96990
    Kuva: SA-kuva


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainos

×