Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Satakunnan sairaanhoitopiirin röntgen- ja syöpähoitajat ovat saaneet vuosittain jopa kymmenen päivää ylimääräisiä lomia säteilyaltistuksen takia. Jokaista kolmeakymmentä säteilytyöpäivää kohti on saanut yhden ylimääräisen lomapäivän. Nyt työntekijät menettävät säteilylomansa, koska sairaanhoitopiirissä käytyjen yt-neuvottelujen yhteydessä ylimääräiset lomapäivät päätettiin säästösyistä poistaa.
    Aiemmin säteilylomat perustuivat lakiin ja työehtosopimuksiin, mutta poistuivat niista aikaa sitten. Satakunnan sairaanhoitopiirin lisäksi muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin HUSin työntekijät ovat saaneet vielä ylimääräiset säteilylomat.
    Asiasta kertoi YLE.

    Hoitajat.net
    Sosiaalihuollon keskeisiä ammattiryhmiä koskeva sääntely uudistuu. Sosiaalihuollon ammattihenkilölaissa säädetään keskeisten sosiaalihuollon ammattien laillistamisesta, rekisteröinnistä ja valvonnasta. Hallitus esitti 25. kesäkuuta, että laki sosiaalihuollon ammattihenkilöstöstä vahvistettaisiin ja että se tulisi voimaan 1.3.2016.
    Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ryhtyy ylläpitämään sosiaalihuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriä terveydenhuollon ammattihenkilörekisterin ohella. Sosiaalihuollon ammatinharjoittamisoikeuden myöntäminen on rajattu keskeisiin sosiaalihuollon ammattiryhmiin, joita ovat sosiaalityöntekijä, sosionomi ja geronomi. Siirtymäsäännöksillä turvataan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset täyttävien ammattihenkilöiden asema.
    Sosiaalihuollon ammattirekisteriin merkitään muun muassa henkilötiedot, tutkintotiedot ja tiedot ammatinharjoittamisoikeudesta. Rekisteri on tulevaisuudessa tärkeä osa sosiaalihuollon kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen kokonaisuutta. Sosiaalihuollon asiakas ja työnantaja voivat tarkistaa sosiaalihuollon ammattihenkilörekisterin julkisesta palvelusta rekisteröidyn ammattihenkilön ammatinharjoittamisen kannalta keskeiset tiedot. 
    Sosiaalihuollon ammattihenkilölain myötä rekisteröinti- ja valvontakäytännöt yhdenmukaistuvat sosiaali- ja terveydenhuollossa, mikä edistää sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt lain toimeenpanon valmistelun yhteistyössä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston, Suomen Kuntaliiton ja KT Kuntatyönantajien kanssa.
    Laki edistää asiakkaiden oikeuksia sekä uudistaa ammatillisen henkilöstön tehtävärakenteita ja työnjakoa. Samalla sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivia ammattihenkilöitä koskeva sääntely yhdenmukaistuu. Laki tukee nykyistä paremmin sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakenteen ja työnjaon kehittämistä sosiaalihuollon asiakkaiden palvelutarpeet huomioon ottaen.

    Hoitajat.net
    Lähes puolet sosiaalihuollon ympärivuorokautisista toimintayksiköistä on käyttänyt rajoitustoimenpiteitä vuoden 2014 aikana, kertoo Valvira. Käytetyin yksittäinen rajoitustoimenpide oli turva- tai magneettivyön käyttäminen. Seuraavaksi yleisimmät rajoitustoimenpiteet olivat hoitokodista poistumisen estäminen ja geriatriseen tuoliin sitominen.
    Kaikista rajoitustoimenpiteitä käyttäneistä toimintayksiköistä oli yli puolet vanhustenhuollon toimintayksiköitä. Toiseksi eniten rajoitustoimenpiteitä käyttivät kehitysvammaisten ympärivuorokautiset asumispalveluyksiköt, joista 43 % oli käyttänyt rajoitustoimenpiteitä.
    Valvira keräsi toimintakertomustietoja sen luvalla toimivien valtakunnallisten palvelujen tuottajien noin 500 ympärivuorokautisesta sosiaalihuollon yksiköstä, jotka ovat lähes neljäsosa kaikista yksityisistä ympärivuorokautisista sosiaalihuollon toimintayksiköistä. Lopuilla on aluehallintovirastojen myöntämä alueellinen lupa.
    Aiheesta lisää tietoa Valviran sivuilla:
    Yksityisen sosiaalihuollon toimintakertomukset 2014: Omavalvontasuunnitelmat laadittu mallikkaasti yksityisessä sosiaalihuollossa

    Hoitajat.net
    Tärykalvon liikkuvuutta mittaava tympanometri on lääkärille tarpeellinen apuväline välikorvatulehduksen diagnostiikassa. Lääketieteen lisensiaatti Miia Laine osoitti väitöskirjatutkimuksessaan koulutettujen hoitajien pystyvän luotettavasti toteamaan tympanometrilla, ettei oireettoman lapsen välikorvassa ollut eritettä. On mahdollista, että hoitajat voivat tulevaisuudessa tehdä välikorvatulehduksen jälkitarkastuksia. Tätä ennen tarvitaan kuitenkin vielä laajempia tutkimuksia perusterveydenhuollon toimipisteissä. Laine teki väitöstutkimuksensa Turun yliopiston lastentautiopin oppiaineessa.
    Suomessa todetaan vuosittain noin 500 000 välikorvatulehdusta. Äkillisen välikorvatulehduksen oikea diagnoosi on tärkeä turhien antibioottihoitojen välttämiseksi. Äkillinen välikorvatulehdus diagnosoidaan perusterveydenhuollossa korvalampulla eli pneumaattisella otoskoopilla. Pelkkä tärykalvon punoitus ei vielä merkitse äkillistä välikorvatulehdusta, vaan välikorvassa tulee olla myös tulehdusnestettä. Välikorvatulehduksen diagnoosi on lääkärille haastava tehtävä. Lapset ovat useimmiten alle 3-vuotiaita, ylähengitystieoireisia, ja vaikku saattaa estää näkyvyyden tärykalvolle. Pienestä lapsesta tulee myös pitää huolellisesti kiinni korvatutkimuksen aikana.
    Turun yliopiston ja Turun yliopistollisen keskussairaalan Pikkunorsu-tutkimushankkeessa tutkittiin perusterveydenhuollossa sijainneella tutkimusklinikalla 6 kuukautta täyttäneitä mutta alle 3 vuoden ikäisiä lapsia. Väitöskirjatutkimuksessa suoritettiin yli 4000 tympanometri- ja reflektometritutkimusta. Tympanometri mittaa tärykalvon liikettä nopealla paineaallolla ja akustinen reflektometri ääniaaltojen avulla. Tutkimuksen mukaan näillä laitteilla ei kuitenkaan pystytty erottamaan äkillistä välikorvatulehdusta sellaisesta välikorvasta, jossa oli eritettä mutta ei tulehdusta. Äkillisen välikorvatulehduksen tunnistamisessa täytyy siksi edelleen käyttää pneumaattista otoskooppia.
    Hoitajat saivat tympanometrilla oireettoman lapsen välikorvaeritteen luotettavasti poissulkevia testituloksia
    Väitöskirjatutkimuksessa kolme hoitajaa koulutettiin suorittamaan tympanometri- ja reflektometritutkimuksia. Jos lapsella epäiltiin äkillistä välikorvatulehdusta, hoitajien suorittama tulehduksen poissulkeva testitulos molemmista korvista onnistui vain harvoin. Sen sijaan oireettomilla lapsilla hoitajien saamat tulokset sulkivat luotettavasti pois välikorvaeritteen 41 prosentissa käynneistä. Tulosten perusteella hoitajien lapsille suorittamat välikorvatulehduksen jälkitarkastukset saattaisivat olla hyödyllisiä niissä terveydenhuollon toimipisteissä, joissa on riittävästi jälkitarkastuskäyntejä taitojen ylläpitämiseksi. Tätä ennen tulee kuitenkin tutkia menetelmän käyttöä laajemmin perusterveydenhuollossa sekä sitä, kuinka suuressa osassa jälkitarkastuskäynneistä hoitajan suorittama tutkimus onnistuu. Lisäksi lääkärin tulisi olla saatavilla niitä lapsia varten, joille hoitaja ei onnistu suorittamaan jälkitarkastusta tympanometrilla.
    Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://www.doria.fi/handle/10024/109214

    Hoitajat.net
    Sairaanhoitajat palautuvat vuorotyöstä paremmin, kun nopeita siirtymiä työvuorojen välillä vähennetään, osoitti juuri julkaistu tutkimus. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten pitempien lepo- ja palautumisaikojen turvaaminen työvuorojen välille vaikutti palautumisesta kertovaan sykevälivaihteluun.
    Vuorotyön tekeminen voi lisätä monien sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien riskiä. Riskiin vaikuttaa osaltaan riittämätön työstä palautuminen, joka häiritsee muun muassa sydäntä ja verenpainetta säätelevän tahdosta riippumattoman hermoston normaalia toimintaa. Levolle ja palautumiselle jää liian vähän aikaa erityisesti taaksepäin kiertävässä vuorotyöjärjestelmässä, jossa siirrytään iltavuorosta aamuvuoroon alle 11 tunnin levon jälkeen.
    Tutkimukseen osallistui 39 vuorotyötä tekevää sairaanhoitajanaista, joiden keski-ikä oli 45 vuotta. Tutkimuksen alussa heidän työvuorojaan muutettiin ergonomisemmiksi siten, että nopeita alle 11 tunnin siirtymiä työvuorojen välillä oli puolet harvemmin kuin ennen. Hoitajien työstä palautumista selvitettiin ennen työvuorojen muutosta ja vuoden kuluttua muutoksesta kyselyllä ja rekisteröimällä tahdosta riippumattoman eli autonomisen hermoston toimintaa kuvaavaa sykevälivaihtelua. Mittaukset toteutettiin työssä, vapaa-aikana ja yöunen aikana.
    Tulosten perusteella työvuorojen muuttaminen ergonomisemmiksi paransi hoitajien palautumista työstään. Palautumisesta kertoo erityisesti hoitajien autonomisen hermoston suurempi parasympaattinen ja pienempi sympaattinen aktiivisuus ensimmäisten unenaikaisten tuntien aikana. Nämä positiiviset unenaikaiset muutokset heijastavat elimistön toimintojen palautumista stressistä lepotilaan. Unenaikaista sykevälivaihtelua ei ole aikaisemmin juuri tutkittu vuorotyöstä palautumista koskevissa tutkimuksissa, vaikka se on keskeinen palautumisen mittari.
    Tutkijoiden mukaan tulokset osoittavat, että sairaanhoitajien jaksamisen, työkyvyn ja terveyden edistämiseksi hoitotyössä kannattaa suosia eteenpäin kiertävää vuorotyöjärjestelmää, jossa vuoroa seuraa aina myöhemmin alkava vuoro, kuten aamuvuoroa iltavuoro. Vuorojen väliin jää näin riittävästi aikaa levolle ja palautumiselle.
    Tutkimus toteutettiin Itä-Suomen yliopiston, Työterveyslaitoksen ja Helsingin kaupungin yhteistyönä.
    Tutkimusartikkeli:
    Susanna Järvelin-Pasanen, Tarja Hakola, Harri Lindholm, Veikko Louhevaara, Marja Paukkonen, Sampsa Puttonen, Annina Ropponen, Mika Tarvainen, Tiina Pohjonen. Effects of a reduction in the number of short intervals between work shifts on heart rate variability: A prospective field study of female nurses. Clinical Nursing Studies 2015, Vol.3, No. 3. http://dx.doi.org/10.5430/cns.v3n3p118


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainos

×