Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    ECD:n raportin mukaan Suomen terveydenhuollon palveluihin pääsyssä on enemmän ongelmia kuin muissa Pohjoismaissa. Suomalaisista 4 prosenttia ilmoitti vuonna 2013, etteivät he ole saaneet tarvitsemaansa hoitoa kustannusten, etäisyyden tai potilasjonojen vuoksi. Tätä korkeammat osuudet olivat vain Italiassa, Virossa, Puolassa, Kreikassa ja Latviassa.
    Suomessa kiireettömien toimenpiteiden jonot ovat lyhentyneet selvästi hoitotakuun myötä vuodesta 2007 lähtien. Hoitojonot esimerkiksi kaihileikkaukseen tai polvi- ja lonkkaleikkaukseen ovat kuitenkin edelleen pidempiä kuin muissa OECD-maissa.
    OECD julkaisee joka toinen vuosi Health at a Glance -terveysraportin, jossa vertaillaan yhteensä 34 maan terveydenhuollon resursseja ja laatua, palveluiden saavutettavuutta, asukkaiden terveyttä ja terveysmenoja.

    Hoitajat.net
    Suomessa terveydenhuollon laatu on OECD-maiden huippua useilla hoidon mittareilla tarkasteltuna. Sekä kohdunkaulan että rinta- ja suolistosyöpien hoidon tulokset ovat Suomessa OECD-maiden parhaimpia. Kuolleisuus sydäninfarktiin ja aivohalvaukseen on Suomessa OECD-maiden matalimpia.
    45 vuotta täyttäneistä sydäninfarktipotilaista kuoli 8,5 prosenttia ja aivohalvauspotilaista 6,5 prosenttia 30 päivän kuluessa sairastumisesta vuonna 2013. Vastaavat osuudet olivat OECD-maissa keskimäärin 9,5 prosenttia ja 10,1 prosenttia. Suomen tulokset ovat selvästi parantuneet vuodesta 2011.
    OECD mittaa perusterveydenhuollon toimintaa vältettävissä olevien erikoissairaanhoidon käyntien määrällä. Suomessa on astmaan ja keuhkoahtaumatautiin liittyviä käyntejä (193/100 000 asukasta vuonna 2013) vähemmän kuin OECD-maissa keskimäärin (242/100 000).
    Diabeteksestä johtuvia erikoissairaanhoidon käyntejä on ollut Suomessa paljon (126/100 000), mutta määrä on viidessä vuodessa laskenut alle OECD:n keskiarvon (150/100 000).
    OECD-maissa terveydenhuollon toiminta paranee liian hitaasti, jotta maat kykenisivät vastaamaan yleistyvistä kansantaudeista johtuvaan hoidon tarpeeseen. Kaikissa jäsenmaissa on mahdollista tehostaa sairauksien ehkäisyä, aikaista diagnosointia ja hoitoa.

    Hoitajat.net
    Kolme ensihoitajaa haastoi työnantajansa oikeuteen, koska se oli velvoittanut heitä oleilemaan varallaoloaikana työpaikalla maksamatta siitä kuitenkaan täyttä palkkaa. Oikeustaistelu kannatti, sillä ensihoitajat voittivat kanteensa Oulun käräjäoikeudessa. Asiasta kertoi Tehy verkkosivuillaan.
    Ensihoitajien oli pysyttävä varallaoloaikana työpaikalla. Asioille ja kauppaan pääsi vain työparin kanssa työnantajan luvalla. Ensihoitajat olivat myös joutuneet siivoamaan ja täydentämään autoja varallaoloaikana. Oikeudessa todettiin, että koska työnantaja oli velvoittanut ensihoitajia pysymän varallaoloaikana työnantajan tiloissa, se oli luettava työajaksi. Northern One Oy:n (ent. Sairaankuljetus Haataja) ja Oulun Seudun Sairaankuljetus Oy:n tuomittiin maksamaan ensihoitajille palkkasaatavia yli 300 000 euroa korkoineen sekä työntekijöiden oikeudenkäyntikulut.
    Tuomiot eivät ole vielä lainvoimaisia, koska asian käsittely saattaa jatkua hovioikeudessa.
    Käräjäoikeuden totesi myös, että viimeaikaisissa varallaoloa koskevissa samankaltaisissa oikeustapauksissa on ollut kyse eri tilanteista, koska niissä työnantaja ei ollut rajoittanut työntekijöiden varallaoloajan käyttöä muutoin kuin valmiusajan perusteella. Nyt käsitellyssä tapauksessa ensihoitajien oli oltava työnantajan käytettävissä työpaikalla varallaoloaikana.

    Hoitajat.net
    Kaksi kolmesta suomalaisesta uskoo digitaalisten terveyspalvelujen, kuten mobiilisovellusten, videovälitteisten lääkärinvastaanottojen tai omatoimisen mittaamisen, lisääntyvän seuraavien viiden vuoden aikana. 68 prosenttia suomalaisista on vähintään jossain määrin kiinnostuneita käyttämään niitä. Tämä ilmenee LähiTapiolan tuoreesta Terveyskatsaus-tutkimuksesta. Suomalaiset ovat myös valmiita käyttämään omaa rahaa terveyspalveluihin useita satoja euroja vuodessa. 

    Digitaalisten terveyspalvelujen käytön lisääntymiseen uskovat lähes yhtä paljon kaikki ikäryhmät – ainoastaan 18–34-vuotiaat eivät odota digitalisaation merkittävää lisääntymistä yhtä paljon.

    – Digitalisaatio tukee sairauksien ennaltaehkäisyä, sillä sovellukset kulkevat ihmisten mukana koko ajan. Lähitulevaisuudessa esimerkiksi laboratoriokokeita tehdään varmasti yhä enemmän itse kotona, ja tulokset lähetetään analysoitavaksi asiantuntijoille. Maailmalla virtuaaliset lääkärikäynnit ovat jo käytössä. Digitalisaatio vapauttaa hoidon resursseja sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Uskon, että tämä lisää terveydenhuollon tuottavuutta enemmän kuin tehostaminen. Näin voidaan alentaa kustannuksia, mutta saada jopa parempia terveysvaikutuksia aikaiseksi, sanoo terveydenhuollon johtaja Jarno Mäkinen LähiTapiolasta.

    Puolet suomalaisista uskoo, että digitaalisten terveyspalvelujen merkittävä lisääntyminen vähentää perinteisten lähiterveyskeskusten käyttöä merkittävästi tai ainakin jonkin verran.

    – Uskomme, että digitaaliset palvelut korvaavat perinteisiä käyntejä, ja kansainväliset esimerkit osoittavat, että asiakkaalle kokemus voi olla parempi kuin vanhassa mallissa. Digitaalisuus mahdollistaa esimerkiksi ryhmäkäynnit entistä helpommin. Samoin videovälitteisellä lääkärinvastaanotolla asiakas voi kokea saavansa lääkärin huomion jopa paremmin kuin perinteisellä käynnillä, Mäkinen sanoo.

    Lapsiasiakkaiden määrä kasvanut yksityisellä sektorilla jopa 28 prosenttia

    LähiTapiola tutki yksityisten ja julkisten terveys- ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuudennäkymiä myös keväällä laajassa Veroilla ja varoilla -tutkimuksessa. Sen mukaan yksityisten palvelujen käyttäminen ja terveysvakuuttamisen lisääntyminen näkyvät lääkärien ja hoitajien työssä jo selvästi. Viidennes tutkimukseen vastanneista lääkäreistä ja hoitajista sanoo, että terveysvakuuttamisen suosio näkyy työssä. Erään vastaajan arvion mukaan lapsivakuutusten yleistymisen myötä lapsiasiakkaiden määrä on kasvanut yksityisellä sektorilla 28 prosenttia.

    – Pienten lasten vanhemmat vakuuttavat lapset. Heitä ei näy terveyskeskuksessa niin paljon kuin ennen, eräs vastaaja kommentoi avoimissa vastauksissa.
    Terveyden ammattilaiset ovat huomanneet vakuuttamisen myös laskevan kynnystä lääkärillä käymiseen pienemmissäkin vaivoissa. Julkisen sektorin asiakkaissa nähdään muutoksen myötä yhä suurempi osa vanhuksia, vähävaraisia ja monisairaita. Tutkimukseen vastanneista lääkäreistä ja hoitajista vain muutama arvioi, että terveysvakuuttamisen suosio ei näy mitenkään heidän työssään.

    Omaa rahaa ollaan valmiita käyttämään terveyspalveluihin satoja, jopa tuhansia euroja vuodessa

    Veroilla ja varoilla -tutkimuksen kansalaiskyselyssä kysyttiin, kuinka paljon suomalaiset ovat valmiita käyttämään vuodessa omaa rahaa terveyspalveluihin. Vastaajista yhteensä 56 prosenttia on valmiita käyttämään 100–500 euroa vuodessa terveydenhoitoon. Yhteensä 16 prosenttia on valmiita käyttämään jopa 500–2000 euroa vuodessa terveyspalveluihin. Kun kysyttiin valmiutta käyttää omia varoja vanhuuteen varautumiseen, vastaajaprosentit olivat suurin piirtein samat.

    Tutkimuksessa yleisimpiä perusteluja terveysvakuutusten ottamiseen olivat hoitoonpääsyn nopeus ja mahdollisuus valita hoitopaikka. Yli kolmannes vastaajista nosti esille myös sen, että vakuutuksen myötä pääsee valitsemaan itse hoitavan lääkärin.
    --
    LähiTapiola kysyi suomalaisten suhtautumista digitaalisiin terveyspalveluihin Arjen katsaus -tutkimuksen yhteydessä syyskuussa 2015. Kyselyn toteutti LähiTapiolan toimeksiannosta YouGov Finland. Vastaukset kerättiin sähköisenä kyselynä 10. –14.9.2015 YouGovin kuluttajapaneelissa, ja kyselyyn vastasi 1265 henkilöä. Tutkimuksen keskimääräinen luottamusväli on +/- 2,4%.
    LähiTapiolan Veroilla ja varoilla -kyselytutkimuskokonaisuuden toteutti Aula Research Oy tammi-helmikuussa 2015. Tutkimuksissa kysyttiin kansalaisten sekä poliitikkojen, virkamiesten, terveydenhuollon yrityspäättäjien, lääkärien ja sairaanhoitajien näkemyksiä sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuudesta. Kyselyihin vastasi 1 220 kansalaista ja 2 087 terveydenhuollon sidosryhmien edustajaa. Tutkimustulokset asiantuntijoiden ja poliitikkojen kommentoimana on julkaistu Veroilla ja varoilla -raportissa.

    Hoitajat.net
    Hallitus esittää muutoksia terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettuun lakiin. Muutosehdotukset liittyvät pääosin ammattipätevyyden tunnustamista koskevaan direktiiviin tehtyjen muutosten täytäntöönpanoon.
    Muutosten tarkoituksena on tehdä ammattipätevyyden tunnustamisjärjestelmästä aiempaa sujuvampi, helpottaa ammattihenkilöiden liikkuvuutta Euroopassa, edistää potilasturvallisuutta sekä vahvistaa potilaan ja asiakkaan asemaa terveydenhuollossa.
    Eurooppalainen ammattikortti on yksi muutoksista, joita ammattipätevyysdirektiivin muutos tuo tullessaan. Kortti on sähköinen todistus, joka helpottaa ammattipätevyyden tunnustamista toisessa EU- tai ETA-maassa. Suomessa koulutetut sairaanhoitajat, proviisorit ja fysioterapeutit voivat hakea jatkossa ammattipätevyyttä sen avulla EU- ja ETA-maissa.
    Sähköisen hälytysjärjestelmän käyttöönotto edistää potilasturvallisuutta ja terveydenhuollon asiakkaan asemaa ja oikeutta hyvään hoitoon. Komission ylläpitämään järjestelmään tehtävällä hälytyksellä jäsenmaat saisivat tietoonsa, mikäli terveydenhuollon ammattihenkilölle on asetettu kansallisen viranomaisen tai tuomioistuimen päätöksellä ammattitoimintaa koskevaa pysyvä tai väliaikainen kielto tai rajoitus.
    Hallitus antoi asiaa koskevan esityksen eduskunnalle torstaina 29. lokakuuta. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2016.
    Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta 


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset




×