Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Euroopassa noin 33 000 ihmistä kuolee joka vuosi antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamien infektioiden takia, arvioi Euroopan tartuntatautikeskus ECDC. Määrä on lähes 2,5 kertaa suurempi kuin vuonna 2007. Antibioottiresistenssin arvioitu tautitaakka on jo lähes yhtä suuri kuin influenssan, tuberkuloosin ja hivin tautitaakka yhteensä. 
    Suomessa antibioottien teho on edelleen hyvä, ja Pohjoismaissa resistenssitilanne on parempi kuin muissa EU-maissa. Suomen hyvä tilanne ei ole sattumaa, sillä meillä on pitkä perinne antibioottiresistenssin seurannassa ja torjunnassa. Tästä huolimatta antibioottiresistenssin torjuntaan on kiinnitettävä jatkuvaa huomiota. 
    - Antibioottiresistenssi on kasvava ongelma, johon täytyy suhtautua vakavasti myös Suomessa. Suurin tautitaakka kohdistuu hoitolaitoksiin. Infektioiden ehkäisy sekä resistenttien bakteerien leviämisen estäminen ovat avainasemassa, sanoo THL:n johtava asiantuntija Jari Jalava. 
    Antibioottien käyttö lisää resistenssiä
    Antibioottiresistenssillä tarkoitetaan bakteerin kykyä vastustaa antibioottia, jolla on aiemmin pystytty parantamaan kyseisen bakteerin aiheuttama tauti. Antibioottiresistenssi syntyy, kun bakteerin perimässä tapahtuu mutaatioita tai bakteeri saa antibioottiresistenssigeenin. Antibioottien liian laaja käyttö lisää myös antibioottiresistenssiä, joten antibiootteja tulisi käyttää aina harkiten. THL seuraa ja tukee antibioottiresistenssin torjuntaa. 
    Euroopan tartuntatautikeskus ECDC on arvioinut kahdeksan eri antibiooteille vastustuskykyisen bakteerin tautitaakkaa kansanterveydelle Euroopassa. Tautitaakka kuvaa antibioottiresistenssin takia menetettyä terveyttä ja elinvuosia koko väestössä. Vastaava tutkimus on toteutettu edellisen kerran vuonna 2007.
    Tällä viikolla vietetään maailman antibioottiviikkoa ja sunnuntaina 18.11. Euroopan antibioottipäivää. THL julkaisee tarkemmat analyysit Suomen resistenssitilanteesta, mikrobilääkekäytöstä sekä mikrobilääkeresistenssin aiheuttamasta tautitaakasta ja kustannuksista myöhemmin tällä viikolla. 
    Lähde: THL

    Hoitajat.net
    Apotti-järjestelmän ensimmäinen käyttöönotto HUSin Peijaksen sairaalassa on sujunut odotusten mukaisesti.
    Apotti-järjestelmä otettiin käyttöön suunnitelmien mukaisesti HUSin Peijaksen sairaalassa lauantaina aamuyöstä. Yö oli rauhallinen ja potilaiden hoito sujui normaalisti. Käyttöönottoon on varauduttu lisäresursseilla, minkä avulla mahdolliset hidastumiset voidaan mahdollisimman hyvin välttää. Muut HUSin sairaalat toimivat normaalisti.
    – Peijaksen sairaalassa on käyttöönottoviikonloppuna ollut vuorossa sairaalan kokeneimmat työntekijät. Henkilökuntaa on koulutettu syksyn ajan ja heidän tukenaan on tukihenkilöitä, jos ongelmia ilmenee, HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi sanoo.
    Käyttöönottoa tuetaan vahvasti
    Apotti-järjestelmän edistynyt käyttölogiikka on erilainen verrattuna nykyisiin järjestelmiin, ja uuden oppiminen vie koulutuksesta huolimatta aikaa. Tähän Apotti Oy on varautunut kouluttamalla satoja tukihenkilöitä, jotka auttavat Peijaksen sairaalassa sairaalahenkilökuntaa.
    Apotti Oy ja järjestelmän toimittanut Epic ovat vahvasti tukemassa käyttöönottoa, jotta mahdolliset ongelmatilanteet saadaan nopeasti korjattua. Sairaalan henkilökuntaa jatkokoulutetaan järjestelmän syvällisempään käyttöön ja muokkaamaan omaa näkymäänsä järjestelmässä työtehtävien vaatimalla tavalla.
    – Järjestelmä otettiin käyttöön suunnitellusti kello 04 aamuyöllä. Tekninen käyttöönotto sujui hyvin. Seuraavien viikkojen aikana keskitytään havaintojen ja virheiden korjaamiseen. Tavoitteena on, että järjestelmän käyttäjät oppivat hyödyntämään järjestelmää mahdollisimman hyvin, ja kaikki havainnot raportoidaan jatkokehitystä varten, Apotin toimitusjohtaja Hannu Välimäki sanoo.

    Hoitajat.net
    Sairaanhoitajaliitto selvitti jäsenkyselyllä, mitkä asiat lisäävät tai murentavat sairaanhoitajien työn mielekkyyttä ja eroavatko lähiesimiesten sekä ylimmän johdon näkemykset sairaanhoitajien vastauksista.
    Tulosten mukaan 59 % sairaanhoitajista kokee jatkuvien organisaatiouudistuksien murentavan työnsä mielekkyyttä. Lähiesimiehistä puolestaan 48 % ja 30 % ylimmästä johdosta kokee jatkuvien muutosten heikentävän oman työnsä mielekkyyttä.
    Sen sijaan kaikissa ammattiryhmissä uuden teknologian koettiin lisäävän työn mielekkyyttä. Sairaanhoitajista näin ajatteli 64 %, lähiesimiehistä 73 % ja ylimmän johdon edustajista 73 %.
    Sairaanhoitajista tasan puolet on tyytyväisiä lähiesimiesten toimintaan. Sen sijaan 63 % sairaanhoitajista kokee ylimmän johdon toiminnan murentavan työnsä mielekkyyttä. 44 % lähiesimiehistä ja 27 % hoitotyön ylimmästä johdosta kokee organisaation ylimmän johdon toiminnan laskevan oman työnsä mielekkyyttä.
    Nykymeno uuvuttaa sairaanhoitajat
    Peräti 44 % sairaanhoitajista, 36 % lähiesimiehistä ja 32 % ylimmästä johdosta on asioinut tai harkinnut asioivansa työterveyshuollossa työssäjaksamiseen liittyvissä kysymyksissä viimeisen vuoden aikana.
    Kaksi kolmesta sairaanhoitajasta, 61 % lähiesimiehistä ja noin puolet ylimmästä johdosta arvioi työssäjaksamisensa huonoksi tai ajoittain kuormittuneeksi. Kaikista vastaajista kuormittuneimpia olivat nuorimmat, alle 36-vuotiaat sairaanhoitajat 37 % ja lähiesimiehet 82 %.
    Suurin osa sairaanhoitajista (67 %) arvioi, että henkilöstöä ei ole riittävästi. Lähiesimiehistä 44 % ja ylimmässä johdossa toimivista 30 % arvioi henkilöstön määrän riittämättömäksi.Lähes puolet sairaanhoitajista (46 %) ilmoitti, ettei heidän työpaikoillaan ole lupa hankkia sijaisia. Näin vastasi 18 % lähiesimiehistä ja 12 % ylimmästä johdosta. Sairaanhoitajista 72 %, lähiesimiehistä 57 % ja ylimmästä johdosta 39 % vastasi, ettei sijaisia ole saatavilla, eikä myöskään saatujen sijaisten osaaminen ole vastannut työyksikköjen tarpeita. Sairaanhoitajien enemmistö (56 %) koki henkilöstön riittämättömyyden murentavan oman työnsä mielekkyyttä.
    - Tämän kyselyn tulokset vahvistavat sen viestin, jota sairaanhoitajat ovat työtilanteestaan jo pidemmän aikaa kertoneet. Jatkuvat muutokset uuvuttavat eikä henkilöstön resurssoinnissa huomioida potilaiden ja asiakkaiden vaativampaa hoitoisuutta, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.
    Sairaanhoitajilta tuleva viesti on otettava vakavasti ennen kuin henkilöstö uupuu ja vaihtaa alaa. Uupunut hoitaja on riski myös hoidon laadulle ja potilasturvallisuudelle. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan nopeaa reagointia niin poliittisilta päättäjiltä kuin organisaatioiden johdoiltakin, jatkaa Hahtela.
    Kaikista vastaajista 69 % koki palkkauksen työmielekkyyttä heikentävänä tekijänä, sairaanhoitajat selkeästi eniten (72 %).
    Terveydenhuollossa toimitaan moniammatillisesti. Sairaanhoitajista 49 % oli sitä mieltä, että organisaatioissa arvostetaan hoitotyötä. Lähiesimiehistä 70 % ja ylimmästä johdosta 77 % oli samaa mieltä. Toisaalta sairaanhoitajista yli puolet (59 %), lähiesimiehistä 80 % sekä ylimmästä johdosta 82 % koki, että heidän omaa työtään arvostetaan organisaatiossa.
    Sairaanhoitajaliiton jäsenilleen lähettämään kyselyyn vastasi 2952 julkisessa, yksityisessä ja kolmannen sektorin palveluksessa toimivaa sairaanhoitajaa. Kysely toteutettiin syyskuussa 2018 ja se lähetettiin noin 9000 Sairaanhoitajaliiton jäsenelle.

    Hoitajat.net
    Kliinisten lääketutkimusten ammattilaiset valitsivat vuoden 2018 tutkijalääkärin, tutkimushoitajan ja CRA:n (Clinical Research Associate) viidettä kertaa Suomessa. Vuoden tutkimushoitajaksi valittiin Essi Roine TYKS:sta.
    Essi Roinetta luonnehditaan ammattitaitoiseksi ja huolelliseksi tutkimushoitajaksi. Roine tekee omalla työpanoksellaan esim. monitoroijan työn helpoksi, ja kaikki dokumentointi on aina ajan tasalla ja saatavilla.
    Roine aloitti tutkimushoitajan työt 2002 Tyksissä sisätautien poliklinikalla tutkijalääkäri Ilkka Kantolan kanssa – ja edelleen 16 vuotta myöhemmin hän tekee tutkimuksia saman lääkärin kanssa. Lisäksi Roine tekee tutkimushoitajan töitä Tyksin Urologian poliklinikalla ja Tyksin Sydänpoliklinikalla.
    Roine pitää tutkimushoitajan työstä, koska se on sopivan haastavaa, itsenäistä ja tarkkuutta vaativaa. Hyvässä tiimissä jokaisella on omat vastuualueensa mutta on myös yhteinen tavoite tehdä mahdollisimman laadukasta tutkimusta. Roine korostaa:
    – On hienoa ja innostavaa olla mukana uuden lääkkeen matkalla markkinoille ja tehdä työtä asiaan sitoutuneiden lääkärien, tutkittavien ja monitoroijien kanssa.
    Tutkijalääkäri, tutkimushoitaja ja CRA muodostavat lääketutkimuksessa tutkimustiimin, jossa kunkin rooli on merkittävä turvallisen ja onnistuneen lääketutkimuksen kannalta. Vuoden tutkijaksi valittiin naistentautien ja synnytysten ja gynekologisen sädehoidon erikoislääkäri, LKT Johanna Mäenpää. Vuoden CRA:ksi valittiin Maria Sokka Crown CRO Oy:stä. 

    Hoitajat.net
    Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan leikkaussalihenkilökunnan sitoutumisessa infektiontorjuntasuosituksiin on parantamisen varaa. Kirurgisten leikkausten aikana toteutetaan aseptista toimintaa, jonka avulla pyritään estämään potilaan leikkaukseen liittyvät ja henkilökunnan työperäiset infektiot sekä hallitaan leikkaushoitoympäristön mikrobipitoisuutta.
    Teija-Kaisa Aholaakko tutki tuoreessa Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan aseptisen toiminnan vaikuttavuutta. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää suosituksia, arviointityökaluja ja aseptisen toiminnan malli, jota voidaan käyttää sairaanhoitajien koulutuksessa ammattikorkeakouluissa sekä moniammatillisissa kehittämisprojekteissa.
    Tutkimuksessaan Aholaakko kehitti leikkauksenaikaista aseptista toimintaa yhden suomalaisen yliopistosairaalan leikkausosastolla ja toinen osasto toimi vertailukohteena.
    – Yhtenäisten, tutkittuun tietoon ja kansainvälisiin ohjeisiin perustuvien suositusten puute, vaihtelevasti toteutetut ja puutteellisesti dokumentoidut käytänteet sekä leikkaustiimin sisäinen hierarkia vaikeuttivat aseptisen toiminnan toteuttamista tarkasteltujen rintaleikkausten aikana, Aholaakko kertoo.
    Tutkimusprojektin ensimmäisessä vaiheessa mitattiin aseptisen toiminnan kansainvälisten suositusten hyväksyntää leikkausosaston henkilökunnan keskuudessa, ja tulosten perusteella laadittiin paikalliset leikkauksenaikaisen suositukset yhdessä tutkimussairaalan henkilökunnan kanssa. Suositukset kohdistuivat aseptiseen toimintaan steriiliä leikkausaluetta luotaessa, ylläpidettäessä ja purettaessa.
    – Tutkimuksessa havaittiin tilastollisesti merkitseviä eroja suositusten hyväksynnässä ennen ja jälkeen suositusten laatimisen, Aholaakko kertoo.
    – Sairaanhoitajat hyväksyivät kansainväliset suositukset useammin kuin lääkärit ja naiset useammin kuin miehet. Tutkimussairaalassa suositusten hyväksyminen oli tavallisempaa kuin vertailusairaalassa.
    Suositusten noudattaminen aiheuttaa stressiä
    Tutkimusprojektin toisessa vaiheessa tutkija arvioi suosituksiin sitoutumista ja niiden vaikuttavuutta havainnoimalla aseptista toimintaa videoitujen rintaleikkausten aikana sekä haastattelemalla sairaanhoitajia.
    – Sairaanhoitajat kuvasivat usein toimineensa tietojensa vastaisesti ja kokivat suositusten mukaisen toiminnan stressaavaksi, Aholaakko sanoo.
    Stressiä aiheuttivat mm. oma tai muiden leikkausosastolla työskentelevien työkokemus, rajallinen leikkausaika, työskentelyvälineet, potilaaseen liittyvät haasteet tai hankalaksi koetut henkilöt ja vallankäyttö.
    Rintaleikkauksiin liittyvistä asiakirjoista selvisi, ettei leikkausalueen infektioiden määrä ollut vähentynyt.
    Tutkimusprojektin kolmannessa vaiheessa toteutettiin seurantakysely leikkausosaston sairaanhoitajille. Tulosten mukaan ammattikorkeakoulusta valmistuneet sairaanhoitajat ja alle 15 vuotta alalla työskennelleet raportoivat päivitettyjen aseptisen toiminnan suositusten hyväksynnän ja suositusten noudattamisen alemmalle tasolle kuin opistoasteen koulutuksesta valmistuneet ja 15 vuotta tai yli leikkausosastolla työskennelleet.
    – Tulos saattaa johtua koulutusten sisällöllisistä eroista tai ammattikorkeakoulusta valmistuneiden kriittisestä suhtautumisesta aseptisen toiminnan perusteluina käytettyyn tutkimusnäyttöön, Aholaakko arvelee.  
    Seurantatutkimuksen tulosten perusteella laadittiin yleiset suositukset ja työkalut valvovan leikkaussalihoitajan sekä steriilillä leikkausalueella työskentelevän sairaanhoitajan aseptisen toiminnan arvioimiseen.
    – Vaihtelevuus leikkauksen aikaisessa aseptisessa toiminnassa ja suositusten hyväksynnässä edellyttävät toiminnan parantamista ja kehittämistä eteenpäin, Aholaakko toteaa.
     "Intraoperative aseptic practices and surgical site infections in breast surgery”


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainos

×