Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ja sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy aloittavat työtaistelun. Kunta-alalla ja yksityisen sektorin työpaikoilla aloitetaan ylityö- ja vuoronvaihtokielto alkaen 26.9. klo 6.00. Kielto päättyy 28.9. klo 23.59. Toimenpide kohdistuu hallituksen esitykseen työsuhdeturvan heikentämisestä alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä. 
    Mielenilmaisun aikana liittojen jäsenet tekevät normaalit työvuoronsa, mutta eivät jousta ylitöillä tai vuoronvaihdoilla. Ylimääräiseen työhön ja työnantajan aloitteesta tehtäviin vuoronvaihtoihin ei suostuta. 
    – Ay-liikkeen tehtävä on suojella jäseniään perusteettomia heikennyksiä vastaan, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo. 
    – Emme voi hyväksyä jäsentemme työsuhdeturvan heikentämistä näin. Edellytämme, että kaikkia työntekijöitä kohdellaan samanarvoisesti riippumatta työnantajan koosta ja vaadimme, että hallitus vetää esityksen pois, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. 
    Ylityö- ja vuoronvaihtokielto on laillinen toimenpide. Vaikka kieltoa ei olisikaan, työntekijän ei tarvitse suostua ylityöhön eikä vuoronvaihtoihin. Hoitoalalla teetetään paljon yliyötä ja paikataan näin liian pientä henkilöstömäärää. On työnantajan tehtävä huolehtia aina siitä, että henkilökuntaa on riittävästi eikä potilasturvallisuus vaarannu. 
    Myös muilla aloilla on aloitettu järjestöllisiä toimenpiteitä hallituksen esitystä vastaan. Mukana ovat esimerkiksi Teollisuusliitto, AKT ja Ammattiliitto Pro.
    Lisätietoja: SuPer, Tehy

    Hoitajat.net
    Sosiaali- ja terveysministeriön luonnos hallituksen esitykseksi uudeksi asiakas- ja potilaslaiksi heikentäisi ensihoitajien työturvallisuutta entisestään, varoittaa Palomiesliitto SPAL.
    Lakiesitykseen on kirjattu ensihoitajille vastaavanlaisia valtuuksia rajoitustoimenpiteiden käyttämisestä kuin poliisilla nyt on. Osa poliisin tehtävistä sekä virkavastuu siirrettäisiin ensihoitajille, mutta ilman selkeää sääntelyä virkamiehille kuuluvasta lainsuojasta.
    Lain tultua voimaan ensihoitajat voisivat esimerkiksi tehdä henkilökatsastuksen ja -tarkastuksen, ottaa haltuun asiakkaalta aineita ja esineitä, pitää kiinni ja estää häntä poistumasta sekä hoitaa ja lääkitä asiakasta ilman hänen lupaansa.
    – Ensihoitajien työturvallisuus on viime vuosina heikentynyt merkittävästi. Asiaa ei missään tapauksessa saa korjata määräämällä ensihoitajille "poliisivaltuuksia", toteaa edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola.
    – Jos ensihoitajalla olisi lain säätämä oikeus rajoitustoimenpiteisiin, poliisi jatkossa antaisi entistä harvemmin virka-apua ensihoitotehtäville. Toisaalta rajoitustoimenpiteet todennäköisesti provosoisivat asiakkaita, jolloin myös ensihoitajiin kohdistuneet väkivallanteot lisääntyisivät.
    – Tällainen tie johtaa työturvallisuuden edelleen heikkenemiseen, Jaakkola huomauttaa.
    Ensihoitajien tehtävä on auttaa välittömän avun tarpeessa olevia hädänalaisia ihmisiä, pelastaa henkiä. Siihen heidät on koulutettu. He eivät ole saaneet koulutusta rajoitustoimenpiteiden käyttämiseen – eivätkä edes riittävästi uhka- ja väkivaltatilanteisiin.
    Palomiesliitto katsoo, että ehdotetut rajoitustoimenpiteet ensihoidossa vähentäisivät paitsi ensihoitajien myös asiakkaiden turvallisuutta ja oikeusturvaa.
    Riskinä myös on, että ensihoitotehtäviä jäisi kokonaan suorittamatta, jos poliisi ei saavu tehtävälle mukaan, sillä ensihoitajaparilla ei aina ole fyysisiä edellytyksiä rajoitustoimenpiteiden käyttöön.
    Palomiesliitto katsoo, että STM:n esitys asiakas- ja potilaslaiksi on perustuslain vastainen. Perustuslain mukaan merkittävää julkista valtaa voivat Suomessa käyttää vain viranomaiset ja viranomaisten nimissä vain laillisesti virkoihinsa nimitetyt virkamiehet. Lisäksi lakiesityksessä ei ole säädetty riittävän yksityiskohtaisesti rajoitustoimenpiteiden sisällöstä, käytöstä, laajuudesta, kestosta ja tarkoituksenmukaisuusharkinnasta.

    Hoitajat.net
    Jäsen otti yhteyttä liittoon, koska työnantaja oli purkanut hänen työsopimuksensa koeajalla. Jäsen oli ensin työskennellyt työnantajan palveluksessa lähes vuoden ajan määräaikaisissa työsuhteissa, minkä jälkeen hänet oli vakinaistettu. Vakituiseen työsopimukseen oli laitettu koeaikaehto, vaikka työtehtävät eivät eronneet aiemmista.
    Suomen lähi- ja perushoitajaliitto riitautti asian, koska koeajan saa asettaa vain kerran työsuhteen alussa, jos työtehtävät eivät muutu. Koeajan tarkoitus on antaa työnantajalle mahdollisuus selvittää, soveltuuko työntekijä hänelle varattuun työtehtävään ja työntekijälle puolestaan mahdollisuus selvittää, vastaako työnkuva ja työnantaja hänen odotuksiaan.
    Kun työntekijä oli jo työskennellyt lähes vuoden työnantajan palveluksessa määräaikaisissa työsuhteissa, ei koeaikaa enää saanut asettaa vakituiseen työsopimukseen. Työnantaja ei näin ollen saanut purkaa työsopimusta koeaikaan vedoten, koska koeaikaehto oli pätemätön. Työnantajalla ei ollut myöskään perusteita irtisanoa työsopimusta.
    Työnantajalle lähetettiin asiassa sovintotarjous. Asia saatiin lopulta sovittua niin, että työnantaja maksoi jäsenelle neljän ja puolen kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen, mikä teki yhteensä yli 12 000 euroa.
    Asiasta kertoi SuPer tiedotteessaan.

    Hoitajat.net
    Sosiaali- ja terveysministeriö on seurannut uuden tartuntatautilain toimeenpanoa aktiivisesti. Saadun palautteen perusteella ministeriö haluaa selkiyttää lain pykälää 48, joka koskee työntekijän ja opiskelijan rokotussuojaa potilaiden suojaamiseksi.
    Pykälän soveltamisen tulkinnassa on ollut epäselvyyttä. Lain tavoitteena on hyvä rokotuskattavuus Suomessa, missä rokotteen ottaminen on vapaaehtoista. Tavoitteena on myös työntekijän ja opiskelijan rokotussuojaa koskevan pykälän toimeenpano hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajien ja työntekijöiden kesken. Hoitohenkilöstön rokottamisen on osoitettu vähentävän potilaiden sairastuvuutta ja kuolleisuutta. Siten työntekijän rokotukset lisäävät potilasturvallisuutta. 
    Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee esityksen syksyn aikana ja se on tarkoitus antaa eduskunnalle joulukuussa 2018. Muilta osin tartuntatautilakia ei nyt muutettaisi.

    Hoitajat.net
    Työsuojeluhallinnon valtakunnallisessa valvontahankkeessa havaittiin, että valtaosa yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikoista on huolehtinut työturvallisuuslain mukaisesti väkivallan uhkaan varautumisesta. 1400 työsuojelutarkastuksella todettiin, että noin 60 %:lla valvonnan kohteena olleista työpaikoista väkivallan uhan vaarat on tunnistettu ja niiden hallinta on saatu lain edellyttämälle tasolle.
    Työsuojeluhallinnon mukaan työnantajan tulee selvittää ja arvioida työhön liittyvät väkivallan uhkatekijät. Mikäli arviointi osoittaa, että työntekijän todennäköisyys joutua väkivallan kohteeksi on tavanomaista suurempi, työssä on ilmeinen väkivallan uhka. Tällöin työpaikalle on lain mukaan laadittava kirjalliset menettelytapaohjeet väkivallan uhan varalta.
    Väkivallan uhkaan liittyvät vaarat on poistettava työstä. Mikäli se ei ole täysin mahdollista, on ryhdyttävä toimiin, joilla vaikutukset työntekijän turvallisuuteen torjutaan. Työnantajille on hankkeen tarkastuksilla annettu väkivallan uhkaan liittyen 430 velvoitetta. Näistä 409 on toimintaohjeita ja 21 kehotuksia, joissa terveysvaara on tavanomaista suurempi tai työnantaja on viivytellyt aikaisemmin annetun toimintaohjeen noudattamisessa.
    Velvoitteita on annettu sekä uhan tunnistamisesta että jo todetun väkivallan uhan hallinnasta
    - Tarkastuksilla havaitut puutteet ovat liittyneet usein sellaisiin asioihin, kuin että työturvallisuuslain edellyttämät menettelytapaohjeet ovat puutteelliset, kaikkia työntekijöitä ei ole perehdytetty menettelytapoihin, sijaiset ovat unohtuneet henkilöstön koulutuksista ja opastuksista, tekniset turvalaitteet eivät toimi tai vaaratilanteiden seurantajärjestelmää ei ole. Usein haasteena on, että tapahtuneita uhkatilanteita ei analysoida eivätkä ne johda riittäviin varautumistoimiin työpaikalla, kertoo YKSOTE-kuormitus -hankkeen koordinaattori Marja Tereska Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta.   
    Väkivallan uhka työssä voi ilmentyä eri tavoin. Usein se konkretisoituu työntekijän pahoinpitelynä tai vakavana väkivallalla uhkaamisena. Hankevalvonnan havaintojen mukaan pahoinpitelytilanteet syntyvät sosiaali- ja terveydenhuollon työssä usein yllättäen, mutta eivät yllätyksenä. Alalle on myös tyypillistä, että väkivallan uhasta keskusteltaessa siirrytään nopeasti keskustelemaan asiakkaiden sairauksista tai muista harkintakykyä heikentävistä ominaisuuksista.
    - Pahoinpitelyssä vahingoittuneen työntekijän kannalta ei juurikaan ole eroa sillä, aiheuttiko asiakas vamman tarkoituksella vai ymmärtämättömyyttään, muistuttaa Tereska.
    Ennakoinnilla tarkoitetaan ensisijaisesti väkivallan uhan hallintaa tukevia toiminta- ja vuorovaikutustapoja. Näiden edistäminen edellyttää usein työtapojen, työympäristön, työpaikan koulutusjärjestelmän ja työaikasuunnittelun kehittämistä sekä asiakkaiden palvelusuunnitelmien arvioimista. Tyypillisesti työpaikalle tarvitaan varotoimena myös mahdollisuus avun hälyttämiseen sekä avunsaannin varmistavat järjestelyt ja laitteet.
    Lisätietoja: www.tyosuojelu.fi/sote-toimialat


    Facebook

    Twitter

    Instagram

×