Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö (SELI-yksikkö) lakkautettiin vuonna 2016. Tehy esittää, että THL:lle osoitetaan lisää resursseja seksuaali- ja lisääntymisterveyden yksikön tai vastaavan kaltaisen toiminnan uudelleen käynnistämiseen.
    SELI-yksikkö oli THL:ssä koordinoiva ja vastuullinen taho seksuaali- ja lisääntymisterveyden alueella. Yksikkö toimi yhteistyössä alan järjestöjen kanssa ja koordinoi alan ammattilaisten verkostoja kuten ammattikorkeakouluopettajat, seksuaalineuvojat, turvataitokasvattajat sekä kansallinen seksuaalilääketieteen verkosto.
    – On selvää, että lasten ja nuorten oikeus oman kehonsa koskemattomuuteen on täysin ehdoton. Viime aikaiset järkyttävät rikokset pakottavat kaikki vastuulliset tahot etsimään keinoja niiden ennaltaehkäisemiseksi jatkossa. Kaikkien lasten ja nuorten kanssa tekemisessä olevien viranomaisten tulee tehdä yhteistyötä lapsiin kohdistuvien rikosten torjumiseksi. Yksi konkreettinen teko olisi panostus SELI-yksikön kaltaiseen toimintaan, esittää Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
    Myös eduskunnassa keskusteltiin eilen viime aikaisista järkyttävistä lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista ja niiden ennaltaehkäisystä.
    –Tehy pitää vaatimusta poliisien määrän lisäämisestä kannatettavana. Myös muiden viranomaisten edellytyksiä ennalta ehkäisevään työhön on vahvistettava. Valtiovarainministeri väläytti asiassa mahdollista lisäbudjettia, johon THL:n resurssien varmistaminen seksuaali- ja lisääntymisterveyteen soveltuisi hyvin, toteaa Rytkönen.

    Hoitajat.net
    Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) pitää välttämättömänä, että sosiaali- ja terveysalan ammatillisen koulutukseen säädetään pakolliset, valtakunnalliset ja karsivat soveltuvuus- ja valintakokeet. Koulutuksen on annettava valmiudet hyvään ammattitaitoon jokaiselle hoitajalle ja sen on turvattava potilasturvallisuus.
    – Hyvin toteutetut pääsy- ja soveltuvuuskokeet edistävät onnistuneita opiskelijavalintoja: keskeytykset vähenevät, opinnot oikealla opintopolulla etenevät ja opettajat voivat keskittyä opettamiseen, Sarkomaa pohtii.
    Viime hallituskaudella oppilaitoksilta poistettiin mahdollisuus jättää opiskelija valitsematta soveltuvuustestin perusteella. Muutoksen tultua voimaan vuonna 2015 se havaittiin pian toimimattomaksi. Muutos on johtanut kasvaviin ongelmiin työelämässä alalle soveltumattomien opiskelijoiden määrän kasvaessa. Ongelmat ovat kärjistyneet myös oppilaitoksissa. 
    – Nyt meillä on käsillä tilanne, jossa alalle päätyy hoitotyöhön sopimattomia henkilöitä. Tämä on riski potilasturvallisuudelle ja kuormittaa hoitoalan työyhteisöjä sekä alan oppilaitoksia. Palaute ja huoli opettajilta ja hoitoalan toimijoilta sekä kansalaisilta on ollut valtaisa, Sarkomaa sanoo.
    Tehy, Super, JHL, OAJ ja Akavan Sairaanhoitajat ovat vaatineet soveltuvuuskokeiden palautusta.
    – Heidän näkemyksensä on viisasta ottaa huomioon, Sarkomaa sanoo.

    Hoitajat.net
    Haitallisen fyysisen työkuormituksen ehkäisyyn panostetaan yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollon työssä. Työsuojeluhallinnon valtakunnallisessa YKSOTE-kuormitus 2017–18 -valvontahankkeessa tehdyillä noin 1800 työsuojelutarkastuksella annettiin yrityksiin silti lähes 400 velvoitetta työn fyysisen kuormituksen vähentämiseksi.
     
    Hankkeessa havaittiin, että terveyttä vaarantavan fyysisen kuormituksen vaara on sosiaali- ja terveydenhuollon työssä yleensä tunnistettu osaksi työn vaaroja, mutta haitallista kuormitusta ei silti aina osata vähentää. 
     
    – Niitä työtehtäviä, joissa terveyttä vaarantavaa kuormittumista tapahtuu, ei arvioida järjestelmällisesti. Tämän vuoksi tapa tehdä työtä ergonomisesti paremmin saattaa kehittyä hitaasti. Kuormittumisen kannalta merkitykselliset työtehtävät pitää yksilöidä riittävän tarkasti, jotta riskeihin päästään vaikuttamaan työn suunnittelussa, kertoo hankkeen koordinaattori Marja Tereska Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta.  
     
    Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan tunnistamaan ja arvioimaan fyysisen työkuormituksen riskit. Terveydelle haitallista fyysistä kuormitusta pitää sosiaali- ja terveydenhuollon työssä vähentää järjestämällä työympäristö tehtävään työhön soveltuvaksi, kalustamalla se ergonomisesti toimivaksi, käyttämällä asiakkaiden nostoja ja siirtoja helpottavia apuvälineitä ja suunnittelemalla työ siten, että kuormitus on hallittavissa.
     
    – Positiivista on ollut huomata, että monilla yksityisillä työpaikoilla työympäristö on jo suunniteltu siten, että ergonomiset työasennot ovat mahdollisia. Nostoja ja siirtoja keventäviä apuvälineitäkin on tarjolla ja niitä on hankittu hyvin työntekijöiden käyttöön, Tereska kertoo. – Apuvälineiden säilytys-, lataus- ja puhdistamistiloissa työpaikoilla on kuitenkin puutteita. Tässä on vielä kehitettävää tilasuunnittelussa.
     
    Hanketarkastuksilla havaittiin eniten kehitettävää fyysistä kuormitusta vähentävien toimien toteuttamisessa. Työnantajia velvoitettiin korjaamaan puutteita työskentelyolosuhteiden ergonomiassa, työtä keventävien apuvälineiden käytössä ja työntekijöiden opastamisessa vähemmän kuormittaviin työtapoihin. Lisäksi huomiota kiinnitettiin työterveyshuollon työpaikkaselvityksiin kirjattujen toimintasuositusten hyödyntämiseen.
     
    Toimialalla käytetään paljon sijaisia ja muuta tilapäistyövoimaa, joka voi jäädä opastusten ulkopuolelle, mikäli tähän ei kiinnitetä erityistä huomiota. Työpaikalla pitääkin ottaa kaikki työntekijät mukaan haitallisen fyysisen kuormituksen ehkäisemiseen. 
     
    – Työntekijälläkin on vastuunsa. Työssä pitää käyttää kaikkia keventämisen mahdollisuuksia ja apuvälineitä, joita työnantaja tarjoaa käyttöön. On huolehdittava siitä, että oma ergonomiaosaaminen on riittävää ja hyödynnettävä työnantajan järjestämä koulutus ja opastus, Tereska muistuttaa.
     
    Tukea fyysisen kuormituksen arvioimiseen sosiaali- ja terveydenhuollon työssä saa Potilassiirtojen kuormittavuuden arviointimenetelmä -oppaasta, jonka voi ladata maksutta Tyosuojelu.fistä: www.tyosuojelu.fi/tyoolot/fyysinen-kuormitus .
     
    Lisätietoja: www.tyosuojelu.fi/sote-toimialat

    Hoitajat.net
    Marttaliitto, Finland svenska Marthaförbund ja Suomen Kätilöliitto antavat lahjan tänä vuonna ensimmäisen lapsensa saaville äideille. Marttaliitto ja Marthaförbund viettävät 120-vuotisjuhliaan ja Kätilöliitto satavuotisjuhlaansa. Järjestöt kutsuvat juhlavuonnaan martat, marthat ja kätilöt tekemään villasukkia äideille. Ensimmäiset villasukat on jo jaettu vuoden vaihtuessa.
     
    Suomessa syntyneiden vauvojen määrä jatkoi viime vuonna laskuaan kahdeksatta vuotta peräkkäin. Syntyvyys on historiallisen ja huolestuttavan alhainen – se on samaa luokkaa kuin nälkävuonna 1868. Järjestöt haluavat Sukat äidille -tempauksella tehdä näkyväksi järjestöjen tarjoaman tuen ensimmäisen lapsensa synnyttäneille tai adoptoiville äideille ja perheille.
     
    – Nainen ja äiti on kätilölle kaiken keskiössä, syy miksi kätilö työtään tekee. Satavuotisjuhlavuonna Kätilöliitolle on itsestään selvää huomata ja onnitella nimenomaan äitiä. On luontevaa jatkaa Marttojen kanssa tehtyä hyvää yhteistyötä. Kymmenen vuotta sitten tehtiin sukkia vauvoille ja nyt lahja annetaan ensimmäisen lapsensa saaville äideille, Suomen kätilöliiton puheenjohtaja Marjo Lyyra toteaa.
     
    Tempauksen kautta jaettavat villasukat voivat olla monenlaisia ja eri tekniikoilla tehtyjä. Tämän lisäksi sukat voi myös tehdä omalle äidille, mummolle tai muulle itselle tärkeälle äitiä vastaavalle henkilölle sukupuoleen tai ikään katsomatta.
     
    –  Lapsen syntyessä lahja annetaan usein vauvalle. Vauvan sukat tai myssy jäävät kuitenkin nopeasti pieneksi. Äidille tehdyt sukat ovat käytössä pitkään ja muistuttavat, että Martoilla on paljon tietoa ja tukea äidille ja lapsiperheen arkeen. Haluamme myös muistuttaa, että marttailu on lapsiystävällinen harrastus, jossa äiti voi tehdä ja toimia yhdessä muiden aikuisten mutta myös omien lasten kanssa”, Marttaliiton kansalaistoiminnan johtaja Reija Salovaara jatkaa.
     
    Villasukkiin liitetään viesti Marttojen tarjoamasta tuesta perheiden arkeen. Martat kutsuvat myös muut kuin martat neulomaan villasukkia ja lahjoittamaan ne tempaukseen. Villasukkien keräyspaikkoja löytyy eri puolilta Suomea. Sukat jaetaan synnytyssairaaloissa ja adoptiojärjestöjen kautta.

    Lisätietoja: www.martat.fi/sukat-aidille

    Hoitajat.net
    SuPer on antanut lausunnon, joka koskee opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotusta asetuksen muuttamisesta opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa. Liitto vaatii pakollisia, karsivia soveltuvuuskokeita ja valtakunnallista loppukoetta lähihoitajatutkintoon.
    Muutosesityksen mukaan pääsy- ja soveltuvuuskokeita käyttävät koulutuksen järjestäjät saisivat päättää, jättävätkö he valitsematta 0 valintapistettä saaneen hakijan. SuPer vaatii asetuksen tiukentamista ehdottoman karsivaksi siten, että 0 valintapistettä saanutta ei voida valita koulutukseen. Hakukierroksella 0 valintapistettä toimisi karsivana ja sitoisi myös kaikkia muita saman koulutuksen järjestäjiä.
    SuPer vaatii, että pääsy- ja soveltuvuuskokeet säädetään tulevaisuudessa pakollisiksi kaikkiin SORA- alojen tutkintoihin ja koulutuksiin. Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden on oltava valtakunnallisesti yhtenäiset, alaan soveltuvat, jotta niillä varmistetaan hakijoiden soveltuvuus, yhdenvertainen kohtelu sekä koulutuksen järjestäjän tasalaatuinen toiminta. Kokeiden laadinnassa on hyödynnettävä asiantuntemusta.
    SORA-tutkintoihin hakeutuvien terveys ja toimintakyky tulee SuPerin mukaan osoittaa lääkärintodistuksella ennen opintojen alkua, jotta asiakas- ja potilasturvallisuusvaatimukset täyttyvät. Merkinnän rikosrekisterissä ja päihdeongelman tulee olla este opiskelijaksi ottamiselle.
    Valtakunnallisesti määriteltyjen ammattitaitovaatimusten, osaamistavoitteiden sekä arvioinnin kriteerien ja osaamisen osoittamistapojen on täytyttävä tutkinnon perusteiden mukaisesti. SuPer ei hyväksy sosiaali- ja terveysalan tutkinnon mukauttamista terveydellisistä tai muista syistä. Liitto esittää valtakunnallista loppukoetta sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneille laadun varmistamiseksi.
    SuPerin mukaan pääsykokeiden aiheuttamat kustannukset on selvitettävä ja koulutuksen järjestäjille on varattava korvamerkitty raha asetuksen toimeenpanon varmistamiseksi.
    Suomen lähi- ja perushoitajaliiton lausunto


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainos

×