Keikkatyön vähentäminen tavoitteeksi!

[HoitajaXYZ]

Minusta hoitajien pitäisi yhteisvoimin pyrkiä painostamaan erityisesti isoja työnantajia siihen, että he pyrkisivivät vakinaistamaan työsuhteita ja vähentämään keikkalaisia.

Isolla työnantajalla on usein monta yksikköä joissa kaikissa tarvitaan keikkalaisia, Eikö näistä pysty kursimaaan kasaa yhtä henkilötyövuotta? Tietenkin keikkatarpeet ovat miten sattuvat ja voivat sattua päällekkäin. Mutta kuitenkin, yritystä pitäisi olla..?

Suomessa työnanantajat eivät aina tunnu uskovan kauniita puheita. Valitettavasti. Liitotkaan eivät tunnu saavan mitään aikaiseksi?

[Julma]

Onhan noita varahenkilöitä melkein jokaisessa isommassa organisaatiossa ja niiden käyttöastekin on usein ihan maltillinen, eli ovat ns. kotiyksikkönsä käytettävissäkin aina välillä. Toisaalta asiaa voi lähestyä niinkin, että opiskelijana on kiva käydä vetämässä keikkaa niin saa muutakin kuin makaronia ruokakaappiin.

Itsellä olisi ollut varsin köyhää lähärikoulun aikaan, jos kaupungilla olisi jo tuolloin ollut toimiva varahenkilösysteemi.

Ps. Ja on se vielä näin työläisenäkin välillä mukava tehdä pari satasta ekstraa. Kahta toimea varmaan harva jaksaisi pyörittää, mutta näin keikkaillenhan tämä luonaa aina silloin kun itselle sopii.

[K.U. Sijainen]

Itse olen ollut varahenkilöstössä. Vaikka meitä olikin, niin ei se kuitenkaan poistanut keikkalaisten tarvetta. Mielestäni on hyvä, että "äkkilähdön" ottaneita hoitajia löytyy, Vakihenkilökuntaa säästetään näin. Nyt kun keikkalaiset ovat säästöjen alla, niin vakkarit väsyy, hommathan täytyy kuitenkin hoitaa.

Itselle sopi varahenkilön työ, vaihtelevuus piti pirteänä. Samoin keikkatöitä olen tykännyt tehdä ja olen kokenut senkin sopivan. Osa tykkää kiertolaisen osasta, osaa ei saa millään niihin hommiin.  Nyt vakkarityössä en pysty keikkailemaan, mutta viritykset vanhoihin paikkoihin ovat voimassa. Aktivoin ne, kun eläkepäivät koittavat.

On jäänyt mietityttämään, olisiko ensihoito ollut se oma juttuni? Koskaan ei tiedä mitä edestään löytää ja "vauhtia ja vaarallisia tilanteita" olisi piisannut.

Niin ja plussana: keikkatöillä olen toteuttanut intohimoani: matkustelua.

[Vieras: MS]

Samaa mieltä kuin HoitajaXYZ, aidosti poissaoloja on ja voisi suunnitella varahenkilöitä enemmän. Vaatisi vain asiasta kiinnostuneen ja osaavan terveydenhuollon resurssisuunnittelijan. Toisen ongelma mielestäni on meidän hoitajien keikkailu. Tehdään pahimmassa tapauksessa oman työn lisäksi OMALLE työnantajalle toiseen yksikköön keikkaa. EI näin. Jos työnantajalla on tarvetta, niin maksaa sitten asianmukaiset ylityökorvaukset. Tässä keikkailussa kyllä jokainen sahaa ihan ikiomaa oksaa.

[Julma]

Tehdään pahimmassa tapauksessa oman työn lisäksi OMALLE työnantajalle toiseen yksikköön keikkaa. EI näin. Jos työnantajalla on tarvetta, niin maksaa sitten asianmukaiset ylityökorvaukset. Tässä keikkailussa kyllä jokainen sahaa ihan ikiomaa oksaa.

Eikös ne nimenomaan ylitöinä tule tuossa tapauksessa? Ainakin itselle on tullut sekä julkisella että yksityisellä. Kannattaa toki huolehtia, että saa asianmukaisen korvauksen työstään.

[Satu]

Eikös ne nimenomaan ylitöinä tule tuossa tapauksessa? Ainakin itselle on tullut sekä julkisella että yksityisellä. Kannattaa toki huolehtia, että saa asianmukaisen korvauksen työstään.

Täällä on paikallinen sopimus sisäisistä keikoista, tuntiliksa kattaa ylityöt, palkka on 2,3-kertanen.

[Julma]

Täällä on paikallinen sopimus sisäisistä keikoista, tuntiliksa kattaa ylityöt, palkka on 2,3-kertanen.

Olkaa nyt sitten tarkkana kun sahaatte sitä omaa oksaanne

[jupet]

Sinänsähän kaikkien pitäisi tehdä ENEMMÄN muutakin kuin sitä just omaa hommaansa. Avartaa kummasti olla joskus sen yhteistyötahon tai rinnakkaisen ("kilpailevan") organisaation saappaissa.

[Satu]

Sinänsähän kaikkien pitäisi tehdä ENEMMÄN muutakin kuin sitä just omaa hommaansa. Avartaa kummasti olla joskus sen yhteistyötahon tai rinnakkaisen ("kilpailevan") organisaation saappaissa.

No sitä vartenhan on esim. työkierto. Kyllä mä nostan hattua niille jotka täyden listan lisäks jaksaa vielä heittää keikkaa, ei musta olis siihen ja se olis kohtuuton rasite perheellekin.

[Kunkku]

Itse toimin varahenkilönä isossa systeemissä, jossa ns. keikkalaisia ei käytännössä oteta, eli parin päivän keikkoja on tarjolla vain "katastrofeissa" kun millään muilla järjestelyillä ei edes tyydyttävää vahvuutta saada vuoroihin.

Itse kävin koulun eri alueella ja tuolla oli vakiintunut tapa ottaa sijaisia ulkopuolelta jatkuvasti. Itse koin keikan tekemisen aika ehdottoman tärkeänä oman ammatillisen kehityksen kanssa. Minun oppimistapaani tuki se, että sain lyhyen ajan kuluttua soveltaa sitä opittua käytäntöön, näin asiat sisäisti ja mielenkiinto säilyi.

Oikeastihan tuo erillaisten sijaisuuksien kanssa pelleily on perseestä. Isossa yksikössä, naisvaltaisella alalla on hyvin helposti arvioitavissa oleva määrä sairasloma ja äitiyslomalaisia. Jos halua olisi, niin voitaisiin palkata henkilöitä vakituiseen työsuhteeseen tekemään noita edellämainittuja ja se marginaali sitten paikata sijaisilla. Meillähän varahenkilöillä tehdään alle 14vrk sijaisuudet, niitä pidempiin otetaan sijainen.

[nor]

Meillä on jo kaksi vuotta ollut tilanne että toivoisimme keikkalaisia töihin, mutta heitä ei saa palkata. Kuuluisa sijaiskielto. Pitempi aikaisiin poissaoloihin saa palkata sijaisen, mutta yhden tai parin päivän saikut tehdään omalla porukalla, eli tehdään vuoron vaihtoja tai tuplia sekä vajaalla miehityksellä. Talossa ja kaupungilla on varahenkilöitä, mutta heidän on jo listan tekovaiheessa sijoitettu johonkin poissaoloon, joten heistä ei ole kuin joskus apua. 

Ikävöimme kovasti aikoja jolloin meillä oli keikkalaislista josta soittelimme sairastuneen tilalle jonkun nohevan opiskelijan joka sai kivasti karkkirahaa ja kokemusta sekä me pärjäsimme kiroilematta päivän. 

Toisaalta taas on paljon pitkiäkin sijaisuuksiakin tehneitä joille ei avaudu vakinaista työtä vaikka todellisuudessa sille olisi saumat. Syy on siinä että julkisella puolella pitää olla vapaa toimi johon joku palkataan toimea hoitamaan. Vaikka olisi monta pitkää saikkua ja äitiyslomaa niin toimet ovat silti varattuja eikä näin ollen voida vakinaistaa. 

Joskus taas vapautuvien toimien kanssa vatuloidaan parikin vuotta ennen kuin ne täytetään. Meillä jäi talvella 2014 eläkkeelle hoitaja jonka toimi avattiin keväällä, kesälomien takia haku toimeen oli vasta elokuussa. Toimeen valittu aloitti melkein kaksi vuotta sen jälkeen kun toimea aikaisemmin tehnyt eläköityi. 

 

 

[Julma]

Toisaalta taas on paljon pitkiäkin sijaisuuksiakin tehneitä joille ei avaudu vakinaista työtä vaikka todellisuudessa sille olisi saumat. Syy on siinä että julkisella puolella pitää olla vapaa toimi johon joku palkataan toimea hoitamaan. Vaikka olisi monta pitkää saikkua ja äitiyslomaa niin toimet ovat silti varattuja eikä näin ollen voida vakinaistaa. 

Joskus taas vapautuvien toimien kanssa vatuloidaan parikin vuotta ennen kuin ne täytetään. Meillä jäi talvella 2014 eläkkeelle hoitaja jonka toimi avattiin keväällä, kesälomien takia haku toimeen oli vasta elokuussa. Toimeen valittu aloitti melkein kaksi vuotta sen jälkeen kun toimea aikaisemmin tehnyt eläköityi. 

Tämä on kyllä niin totta. Täälläpäin oli hiljattain haku julkiselle puolelle ja huhujen mukaan 30 haastatellusta 24 työskenteli sijaisena niissä toimissa joita nyt täytettiin  

[nor]

Olin edellisessä työpaikassa 3,5v yhtä mittaan ja sinä aikana vapautu vain yksi toimi johon palkattiin talon sisältä yksi kaltaiseni pitkään sijaistanut lähäri. Ehkä seuraava paikka olisi ollut minun, tai sitten ei. 

Itse tein 3,5v aikana 12 työsopimusta, aloitin vuosilomasijaisena, tämän jälkeen pari listaa pitkää sairaslomaa, sitten menikin vuosi äippäloman sijaisena kunnes oli taas tarvetta sijaistaa vuosilomaa, toki tällöin itsellänikin oli jo lomaa. Tämän jälkeen tein tuota vapautunutta toimea kunnes siihen valittu aloitti siinä. Sit meinasi tulla taukoa, mutta onneksi taas yks pamahtu paksuksi ja oli luvassa lähes vuoden sijaisuus. 

Siellä oli työsopimuksissa palkkauksen syy, eli ketä tai mitä toimea sijaistaa, esim. "Toimen 12345 sairasloman sijaisuus" "Vuosilomasijainen" jne. 

[jupet]

Tuohan ei ole keikkailua missään määrin.

[nor]

Tuohan ei ole keikkailua missään määrin.

Juu, sori. kieltämättä karkasi aiheesta hieman. 

Alkuperäiseen viestiinhän vastaus on varahenkilöt, joita monessa paikassa onkin. Onko heitä riittävästi ja käytetäänkö heitä oikein on sit toinen juttu.. 

[Vieras: arvoisa hoitajaXYZ]

Minusta nämä lyhyet keikat ovat omiaan paljastamaan sen ongelman, että alalle sopimattomat hoitajat (asenne tai ammattitaito vinksahtanut) eivät tule riesaksi.  Pontentiaaliset työntekijät saavat nopeasti paikan..

[K.U. Sijainen]

No huh! Itsellä taitaa olla "ammattitaito vinksahtanut", kun tykkään (tai tykkäsin ennen nyk. vakituista) tehdä keikkoja. Vakituista tarjottiin useammastakin keikkapaikasta, vaan halusin katsella rauhassa ympärilleni. Paikka, jossa keikkalaisista ajatellaan näin ei varmaan saa pysyvää henkilökuntaa.

Sanoisin näin: Potentiaaliset työnantajat saavan nopeasti pysyvän, tutun keikkalaisen. Ne "asenne tai ammattitaito vinksahtanut" - paikat puskaradio karsii vikkelään keikkalistalta. Kaikkea on tullut nähtyä, myös keikkalaisten käyttöä kuramattona .

[jupet]

Pätkäkikkailutyösuhteiden (kuukaudesta ja vuodesta toiseen tehdään samaa duunia 3vk-3kk pätkäsopimuksilla) sopisi loppuvan mutta keikkailu tosiaan on pelkästään hyvä asia ja siihen tulisi panostaa!

[Vieras]

Itse olen kokenut keikkarina olon välillä rasitteenakin, tunteja yrität kaahia sieltä täältä, 0-soppareilla olevia on vaikka kuinka paljon ja lisää kirjoitetaan vain. Valmiissa listoissa on puutteita jo ja niistäki varmaan sais pitkälle tehtyä esim. yhden osa-aikaisen mutta ei.. Tuntuu kyllä että noi nollasopparit pahimmillaan on yhtä viidakkoa jossa ei mitään lakeja ole. Jos on palkattu määräaikaisia sijaisia niin niitä on palkattu aivan uusi valmistuneita, tosin itse opiskelen mutta niin että 2/3 opinnoista on jo täyttynyt.

Mutta keikkarina olemisen hyvät puolet on se että saa valita välillä vuorot mitä tekee, pystyy toisinaan tekemään myös enemmänkin tunteja mikäli niitä tarjotaan ja pystyy pitämään vapaata silloin kun itse haluaa. Opiskelen siis aikuispuolella iltakoulussa eli työnteko opiskeluiden ohella ei ole ongelma vaikka kirjoitettaisiin valmiit listatkin.

[Leipuri Hiiva]

Olen elänyt keikkarina nyt varmaan viitisen vuotta. Ja ihan omasta halusta. Teen töitä silloin kun tykkään ja niin paljon kuin tykkään, eikä kukaan hengitä niskaan. Vaihtelua, haasteita, vapautta. Lomat on aina just silloin kun haluan eikä tarvitse kysellä keneltäkään että sopisko jos menisin ensi viikolla hammaslääkäriin. Sopimuksia en kirjoittele, enkä anteeksi vaan ymmärrä näitä 0-sopimuksia? Mikä hyöty siitä on verrattuna siihen, että jokainen keikka sovitaan erikseen suullisesti kuten tähänkin asti?

Toki olisi inhimillistä, että vakituisen paikan haluaville olisi sellaisia tarjolla.