Telaketju kirjoitti 10.09.2010 - klo:22:26
poikkeustilanteissa esim.lakko,suuronnettomuus missä p190 on sidottu kenttätyöhön,konsuihin vastaa pulpettitohtori tunnukseela L-3
Helsingissä osan aikaa on P190:n lisäksi myös sitä muuta työtä tekemässä toinenkin tohtori, joka ei liiku kentällä aivan herkästi. Sittenhän "10023:n lääkäri" eli terveykeskuksen virkalääkäri taitaa hoidella erilaisia asioita myös kentällä tarvittaessa, mutta hän ei ajele hälytysajoneuvolla. Pelastuslaitoksen lääkäriyksikölle (H190) tulee hälytyksiä vuodessa muistaakseni noin 2400, ja konsultaatiopuheluiden määrä on vuosittain muistaakseni yli 14 000 puhelua; pelastuslaitoksen sairaankuljetustehtävät taitavat mennä yli 40 000 vuodessa ja yksityisellä puolella ajellaan siirtoja ja lähtökohtaisesti kiireettömämpiä noin sata tuhatta vuoteen? HL4 ajaa noin 1500 lähtöä vuodessa, oma ajoneuvo, ei kuljettajaa, ei kuljeta ts. voi irrottautua nopeasti edelliseltä tehtävältä.
L4 eli lääkintäesimies vastaa päällekkäisistä A-tehtävistä, joskus sitten A-tehtäviä on sen verran monta, että hoitoyksiköt H391, H591 ja H691 ottavat niistä itsenäisemmän vastuun, toki lekurit ovat tavallisesti konsultoitavissa. Toki käytössä myös H61 eli hoitotasolla oleva pelastusyksikkö (paloauto). Mopo- ja suuronnettomuustilanteissa HL4:llä ja H190:lla ovat omat tehtävänsä tilanteen laajuudesta riippuen. Isoissa ja suuronnettomuustilanteissa naapurialuepelastuslaitokset saavat ja antavat apua tarvittaessa, Myyrmannin räjähdyksessä Helsingistä kävi paikalla lääkäriyksikkö, hoitoyksikkö ja perustason yksikkö sekä yksityisiä ambulansseja useampia, HL4 taisi alkaa järjestämään päivittäiseen toimintaan resursseja ja potilasohjausta sillä aikaa sekä järjestämään päällekkäiseen päivittäistoimintaan toista lääkäriä, jos oikein olen ymmärtänyt, samoin HL4 koordinoi potilasohjausta Helsingin sairaaloihin, jotta Myyrmannin vaikeasti loukkaantuneille löytyisi hoitokapasiteettia mm. Töölöstä ja Meilahdesta.
L4-ringissä on lääkintäesimiehiä ja lääkintämestareita, joilla on sitten mitä erilaisimpia muitakin tehtäviä, prosessiohjausta, valvontaa, opiskelijoiden tutustuttamista, pelastajakoulutukseen osallistumista, perehdytys-, täydennys- ja vuorokoulutusta, toiminnan arviointia, viestintää, osaamisenhallintaa, testausta, kouluturjäejstelmän kehittämistä, suunnittelua, palvelutason määritystä, materiaalihallintoa, operatiivisen valmiuden ylläpitoa, Merlot Medin kehittämistä, vuorovastaavien yhdyshenkilönä toimimista, työturvallisuutta, tilastointia, tyytyväisyyskyselyä jne. Eri puolilla kaupunkia on perustason yksiköitä, reuna-alueilla on hoitoyksiköitä, HL4 täydentää tarvittaessa sitten lähinnä perustason yksiköiden toimintaa. HL4:llä käsittääkseni on hieman enemmän toimintamahdollisuuksia kuin kuljettavilla hoitoyksiköillä. Tarinat kertovat Helsingissä bingotilanteista (kaikki yksiköt varattu) tai alueellisista tyhjiöistä, joihin sitten perustellaan uusia sairaankuljetusyksiköitä pelastusyksiköiden takapenkkiä tyhjentämällä tai siirtelemällä yksiköitä. HL4 ja H190 voivat omilta Merlot -päätteiltään seurata muiden yksiköiden toimintaa ja sijoittumista ja suuronnettomuussovelluksessa tai mopo -tilanteessa (monipotilas) seurailla kokonaisuuksia, yksiköissä kirjoitetut sähköiset ensihoitokertomukset ekg-käppyröineen tulisi olla heidän nähtävissään, ja kertomuksethan voi lähettää etukäteen vastaanottavaan sairaalaan.
Stadista ensihoidosta löytyy muuten tilastoja
www.hel.fi/pel Helsingin kaupungin Pelastuslaitos >
Ensihoito ja sairaankuljetus >
Ensihoitotilastoja > ja toimintakertomuksesta vielä lisää Helsingin kaupungin Pelastuslaitos > Uutiset > Vuoden 2009 toimintakertomus on ilmestynyt. Palvelutason perusteista löytyy myös netistä julkaisua googlaamalla esim. "Helsingin pelastuslaitoksen palvelutasopäätös".
Ensihoitojärjestelmä on hyvin pelastajalähtöinen, samat henkilöt voivat toimia erittäin erilaisissa rooleissa, ajoneuvoissa ja osaavat hyvin moniviranomaistilanteet, yhteistyön pelastuspuolen kanssa (ja tulevat päätoimisia ensihoitajia halvemmiksi...), pitkän 24/7 käytössä olevan ensihoitolääkärin vuoksi paljon hoitoprotokollissa on konsultoimista, H190 liki kaikissa A-tilanteissa lähtökohtaisesti mukana, jos vapaa tai irrotettavissa (osan hoitaa HL4 tai lähinnä REHY-yksiköt ts. hoitoyksiköt itsenäisesti, päällekkäiset HL4 ja tämän jälkeen pyritään irrottamaan hoitoyksikkö tehtävään). Joitain päätoimisia sairaankuljettajia on ja pelastajia on myös lukenut sairaanhoitaja- tai ensihoitaja (AMK) -tutkintoa ja siitäkin etiäpäin, REHY-lääkeluvallisissa joitain aika pitkän linjan ja monen tutkinnon ihmisiä. 580 000 asukkaan kylän malli ei suoraan sellaisenaan varmastikaan kaikille kulmille sovi, ja lääkintäesimieskuvioita kannattanee haeskella muualtakin maailmasta. Systeemi täällä(kin) on kompromissi monen tekijän suuntaan ja pyrkii optimoimaan tiettyjä tavoitteita paikallisten olojen mukaan, jossain toisaalla taas jokin toinen painopistevalinta tai toimintatapa voi olla selvästi parempi. Eikä Tsadin malli ole halvin malli, joillain kulmilla tavoiteajat ylittyvät, blaa blaa, mutta palvelutaso pääosin varsin tyydyttävä. Pelastuslaitos pyrkii ajamaan kiireiset, koulutus ja valvonta painottunut näihin tehtäviin. Toisaalla haastavia potilaita ei meinaa tulla REHY-yksiköillekään riittävästi, että kokemusta kriittisten potilaiden hoidosta tulisi runsaasti ja taitoja ylläpitävästi. Mielenkiintoisena ominaisuutena on sitten lääkäreiden toiminta HUS:n ensihoitoyksiköstä ja alalla tehty tutkimustyö ts. tiedettä tontilla on yritetty vuosien varrella tehdä. Ja oikeasti Stadi on maailman mittakaavassa vielä aika pieni kaupunki, että niitä malleja erikokoisista systeemeistä voi urkkia monesta paikasta muualtakin...
Kirjoitetaaks Länsi-Uusimaa tosiaan ruotsiksi Värsta Nyland... 
Muokannut Pöllö, 11.09.2010 - klo:03:41.
0
