Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!

Hoitajat.net
Hoitohenkilöstön tylyttämiseen julkisuudessa turhautunut sairaanhoitaja Anna Heikkilä kirjoittaa kolikon kääntöpuolesta Facebookissa. YLE:n A-talk ohjelmassa ruodittiin torstaina hoitohenkilökunnan käytöstä. Hoitajien keskuudessa on ihmetelty laajasti sitä, ettei paikalla ei ollut ainuttakaan hoitohenkilöstön edustajaa. Heikkilä on samoilla linjoilla.
- Yle osallistuu sairaanhoitajien lokakampanjaan; Sairaanhoitajien töykeydestä on keskustelemassa kaksi lääkäriä ja kaksi päättäjää (toinen joskus tehnyt sh:n hommia). Ei anneta edes mahdollisuutta puolustautua eli avaudun täällä, kirjoittaa Heikkilä.
Ohjelmassa keskustellut kansanedustaja Tuula Haatainen (sd.) on työskennellyt hoitotyössä viimeksi 80-luvulla.
- En puolusta huonoa ja töykeää käyttäytymistä, niihin täytyy reagoida, ja vaikuttavin kanava on valituksen tekeminen kyseiseen yksikköön, ei huutaa somessa ja mediassa kaikkien sairaanhoitajien olevan töykeitä ja ammattitaidottomia, jatkaa Heikkilä.
Kirjoituksessa tuodaan esille myös se, ettei aulassa istuva potilas voi tietää mitä seinien takana tapahtuu. 
- Yksittäinen potilas ei myöskään pysty arvoimaan päivystyksen kuormitusta, koska potilaita hoidetaan monessa eri paikassa. Onneksi niin, en esimerkiksi haluaisi itseäni elvytettävän keskellä aulaa. Toki joskus on tehnyt mieli viedä potilas joka on putkitettu joka reiästä, sen täynnä olevan odotusaulan ohi jos jollain siellä heräisi ajatus siitä, että jollain saattaa olla asiat paljon huonommin kun itsellä. En sitä tietenkään ole tehnyt koska kunnioitan potilasta ja omaisia, toteaa Heikkilä.
Hoitohenkilöstön käytöstä ja empatiakykyä on myös arvosteltu julkisuudessa laajasti. Koko ammattikunta on leimattu yksittäistapausten perusteella. Heikkilä heittääkin ihmisille haasteen:
- Ja sitten siihen empatiakykyyn; meitä sairaanhoitajia on moneen junaan, mutta uskon että suurin osa kollegoista pystyy edelleen sille flunssapotilaallekin osoittaa ystävällisyyttä, kiireen keskelläkin. Potilaille heittäisin kuitenkin ajatuspähkinän ennenkuin aloittaa hoitokeskustelun haukkuen ja kyseenalaistaen; hoitaja on saattanut olla esimerkiksi elvyttämässä ja potilas on menehtynyt, taukoon ei ole ollut aikaa joten sen hymyn saaminen kasvoille voi olla hankalaa. Tai hän on voinut tehdä tunteja työtä että on saanut väsyneen omaishoitajan puolison osastolle, ei "vain" jauhanut puhelimessa.
Terveydenhuollon työntekijät kohtaavat väkivaltaisia potilaita lähes päivittäin. Hoitohenkilökuntaan kohdistuva väkivalta on myös raaistunut viime vuosina
- Olen itse joutunut vuosien aikana hyvin outoihin tilanteisiin potilaiden kanssa, eikä ole ollut mitenkään harvinaista, että keskustelua on ollut turvaamassa vartija, koska potilas tai omaiset ovat uhanneet fyysisesti ja vielä useammin sanallisesti. Aika kekseliäs haukkumasana saa olla, että se minut enää yllättäisi, toteaa Heikkilä.
Kirjoituksessa haastetaan myös pohtimaan omaa käytöstä terveydenhuollon asiakkaana.
- Olen ollut myös elvytyksessä (minkä valitettavasti osa potilaista näki) kun toisen potilaan omainen on tullut valittamaan odotusajoista ja vaatinut minua soittamaan numeropalveluun, koska he ovat nyt myöhässä jostakin. Olen kuullut odotusaulassa keskusteltavan juuri tapahtuneesta kolarista, mistä potilaat ovat tuotu samaan sairaalaan, ja seuraavassa lauseessa ihmeteltävän, että mikä täällä nyt kestää. Tässä ehkä 0,1% oudoista tilanteista, missä olisi toivonut potilaalta käytöstapoja tai edes tilannetajua, jatkaa Heikkilä.
Useat hoitajat ovat väsyneet ja vaihtaneet alaa, niin myös Anna Heikkilä.
- Itse totesin jo vuosia sitten, että kyynistyn ja väsyn ennenkuin täytän 40vuotta ja osaksi siksi päätin lähteä opiskelemaan. En voi kun nostaa hattua kollegoille, jotka jaksavat tehdä päivystystyötä vuodesta toiseen, heidän ammattitaitonsa on kullan arvoista meille kaikille ❤
Lopuksi hän toivoo ihmisten kertovan myös positiivistista kokemuksista päivystyksissä.
- Nyt tämän haukkumisen sijasta kaipaisi niitä positiivisia kokemuksia, niitä on kuitenkin varmasti enemmän kun negatiivisia. Kuinkakohan monta elämää päivystys on kuitenkin pelastanut.
Hoitajat.net
Sitran TNS Gallupilla teettämässä tutkimuksessa selvitettiin kansalaisten asenteita suomalaisista kerättävän hyvinvointitiedon toissijaista hyödyntämistä kohtaan. Kyselyn tulokset osoittavat, että kansalaiset ovat kiinnostuneita sosiaali- ja terveystietojensa käytöstä ja tukevat niiden hyödyntämistä kehitys- ja tutkimustarkoituksiin.
Lähes puolet vastaajista antaisi käyttää omia tunnisteettomia sote- tai geenitietojaan uusien hoitomuotojen kehittämiseen ja sairauksien tehokkaampaan parantamiseen. Ainoastaan 12 prosenttia vastanneista katsoi, että potilaista kerätyn tiedon hyödyntäminen mihinkään muuhun tarkoitukseen kuin hänen itsensä hoitamiseen tulisi kieltää.
Henkilökohtaisten sosiaali- ja terveystietojen käytöstä halutaan kuitenkin olla myös informoituja. Tärkeimpinä asioina pidetään omien tietojen nähtäväksi saamista ja mahdollisuutta korjauttaa tietoja tarvittaessa tai jopa kieltää niiden käyttö.
Yli 90 prosenttia vastaajista pitää tärkeänä tai melko tärkeänä seuraavia seikkoja:
saa nähtäväksi omat tietonsa voi korjauttaa mahdolliset virheet omissa tiedoissaan haluaa nähdä mihin tarkoituksiin omia tietoja käytetään ja mitä taho niitä käyttää voi kieltää omien tietojensa käytön Suomalaiset haluavat hallita omien tietojensa käyttöä erillisen luvan kautta. Lähes 90 prosenttia vastaajista piti tärkeänä tai melko tärkeänä, että yksilön tulee itse voida päättää, mihin hänestä kerättyjä tietoja käytetään, etenkin jos tiedoista on mahdollista tunnistaa henkilö.
Viranomaisiin luotetaan henkilökohtaisten tietojen käyttäjänä
Suomalaisten luottamus viranomaisiin on korkea. Eniten suomalaiset luottavat poliisiin, jota pitää erittäin tai melko luotettavana yhteensä 87 prosenttia vastanneista. Luottamus on korkea myös julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa (72 %) ja Kelaa (69 %) kohtaan. Tämä korostuu erityisesti, kun eri toimijoiden luotettavuutta arvioidaan itseä koskevia tietoja käyttävänä tahona. Suurin osa vastaajista pitää myös tärkeänä, että tietojen käyttöä ja käytön tarkoituksenmukaisuutta valvoo viranomainen.
Sitran TNS Gallupilta tilaama asennetutkimus kansalaisten asenteista hyvinvointitiedon hyödyntämistä kohtaan teetettiin kesällä 2016 TNS Gallupin verkkopaneelilla. Tutkimuksessa tarkasteltiin henkilökohtaisten sosiaali- ja terveystietojen toissijaiseen hyötykäyttöön liittyviä teemoja, kuten kansalaisten asenteita, luottamusta ja yleistä kiinnostusta aihetta kohtaan. Tutkimukseen vastasi 2019 henkilöä. Tutkimuksen vastaajat edustavat 15–79-vuotiaita Suomessa.
Hoitajat.net

Suomalainen innovaatio lyhentää flunssan kestoa

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Flunssa on yleisin lyhyen sairausloman syy Suomessa. Aikuiset sairastavat keskimäärin 1-5 flunssaa vuodessa. Hoito perustuu lepoon ja oireiden lievittämiseen lääkkeillä. Kotimaiset ja kansainväliset tutkimukset kuitenkin osoittavat, että flunssan kestoa voidaan lyhentää. Tämän tutkimustiedon pohjalta on kehitetty tuote, jolla flunssan kestoa pystytään lyhentämään ja oireita lievittämään.
Suomessa sairastetaan vuosittain 10–20 miljoonaa hengitystieinfektiota. On arvioitu, että sairauspoissaoloista kertyy miljardiluokan kustannukset työnantajille ja yhteiskunnalle. Jos flunssan kesto lyhenee muutamalla päivällä ja sairauspäivät vähenisivät, koituisi siitä miljoonien säästöt. 
Sinkkiasetaatti
Tutkimusten mukaan paikallisesti nieluun annosteltu sinkkiasetaatti lyhentää merkittävästi flunssan kestoa. Kanadassa julkaistussa raportissa (Science 2012) oli yhdistetty tulokset kolmesta satunnaistetusta lumekontrolloidusta tutkimuksesta. Flunssan kesto lyheni keskimäärin 42 %. 
Helsingin ja Sydneyn yliopistojen yhteistyönä tekemässä raportissa arvioitiin puolestaan paikallisesti vaikuttavan sinkkiasetaatin vaikutusta flunssan oireisiin (Hemilä 2015). Sinkkiasetaatti lyhensi flunssaan liittyvän nuhan kestoa 34 %, nenän tukkoisuutta 37 %, kurkun karheutta 33 %, käheyttä 43 % ja yskää 46 %. 
- Julkaistujen tieteellisten tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että suurella annoksella paikallisesti vaikuttavaa sinkkiä on voitu osoittaa flunssan oireiden keston merkittävää lyhenemistä, toteaa kliinisen farmakologian dosentti ja erikoislääkäri Kimmo Malminiemi Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.
Nopea annostelu
Sinkkiasetaatti on antiviraalinen aine, joka estää virusten lisääntymisen. Lisäksi se käynnistää paikallisesti elimistön puolustusreaktion. Virusten määrä nielussa on suurin flunssan oireiden ilmetessä. Tästä syystä paras teho saavutetaan, kun sinkkiasetaatin käyttö aloitetaan 24 tunnin sisällä oireiden ilmaantumisesta ja sitä jatketaan koko sairauden ajan. Päiväannostuksen on oltava vähintään 75 mg.  
Suomalainen innovaatio
Suomalainen Pharmia Oy on kehittänyt sinkkiasetaatista nieluun suihkautettavan sinkkiasetaattivalmisteen, joka vaikuttaa paikallisesti viruksiin. Valmisteen koostumus tukee aktiiviaineiden pysymistä nielun limakalvoilla, mikä tehostaa vaikutusta. 
- Valmisteessa on sinkkiasetaatin lisäksi sorbitolia ja glyserolia, jotka vähentävät nielun turvotusta, kosteuttavat kurkkua ja lievittävät oireita. B5-vitamiini hoitaa virusinfektion aiheuttamia limakalvovaurioita, tuotteen kehityksestä vastannut tuotteistuspäällikkö Merja Vainio Pharmia Oy:stä sanoo. 
Valmistetta myydään apteekeissa nimellä FluAcute Zinc+. 
Lähteet ja lisätietoa: 
Hemilä H, Chalker E.  The Effectiveness of High Dose Zinc Acetate Lozenges on Various Common Cold Symptoms: A Meta-analysis.  BioMed Central Family Practice. 2015; 16: 24-34. Science M, Johnstone J, Roth DE, Guyatt G, Loeb M.  Zinc for the Treatment of the Common Cold: A Systematic Review and Meta-analysis of Randomized Controlled Trials.  Canadian Medical Association Journal 184 (10): E551–E561. Shrivastava R. A Pilot Clinical Trial to Evaluate the Efficacy of a Topical Antiviral Osmotically Active Hypertonic Solution for the Treatment of Influenza Virus Induced Sore Throat. J Clinic Trials 2011;1(1):1-7 Nuhakuume, flunssa, Lääkärikirja Duodecim, 2012, infektiosairauksien erikoislääkäri Jukka Lumio Nielurisatulehdus (”angiina”), Lääkärikirja Duodecim, 2014, lastentautien erikoislääkäri Hannu Jalanko ja infektiosairauksien erikoislääkäri Jukka Lumio
Hoitajat.net
PHSOTEY Ensihoitokeskuksen lääkäriyksikkö (PH012) on ottanut käyttöön ensimmäisenä siviilitoimijana Suomessa kuivaplasman ensihoitotehtävillä. Samaan aikaan otettiin käyttöön myös punasolut. Sekä kuivaplasmaa että punasoluja voidaan siirtää tien päällä potilaalle, jolla on voimakasta verenvuotoa.
Ensihoitokeskuksen lääkäriyksiköllä ja kenttäjohtoyksiköllä on tarvittaessa mukana erikseen Akuutti24:stä mukaan otettavat kaksi punasoluyksikköä sekä kaksi yksikköä kuivaplasmaa. Ensihoidossa näistä käytetään termiä kenttäveri. Kenttäverillä pyritään ehkäisemään potilaalle kehittyvää shokkia ja näin ollen pienentämään kuolleisuutta.
Pääsääntöisesti virka-aikaan päivystävä lääkäriyksikkö (PH012) on vuoden 2016 loppuun kestävä pilotti. Sillä haetaan ensihoitolääkärin työpanoksesta saatavaa hyötyä potilastyössä Akuutti24:ssä ja ensihoidossa sekä ensihoidon laadukkaan koulutuksen toteuttamisessa. Ensihoitajien kouluttamisessa keskitytään vaativiin ensihoitotoimintoihin, tavoitteena on mm. laajentaa kenttäverien käyttöä vaativan hoitotason ambulansseihin.
Hoitajat.net
Ensihoidon kuljetusmatkat Kaakkois-Suomessa ovat pidentymässä päivystyksen keskittämisen vuoksi. Kriittisessä tilassa olevien potilaiden tehokkaaseen ensihoitoon tarvitaan kuitenkin usein lääkäriä. Ratkaisuksi ehdotetaan lääkärihelikopteria, joka avulla toteutuisi myös ensihoidon alueellinen tasa-arvo.
HUS, Carea ja Eksote ovat lähettäneet sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen Kaakkois-Suomeen sijoitettavasta lääkärihelikopterista. Hyks-erva –alueella toimii nykyisin yksi Helsinki-Vantaalle sijoitettu lääkärihelikopteri. Sen noin 2500 vuosittaisesta hälytyksestä kuitenkin vain alle 50 suuntautuu Carean ja Eksoten alueelle. Syynä on liian pitkä lentomatka.
- Ensihoidon tärkeimpiä kysymyksiä on kriittisesti sairaiden tai loukkaantuneiden potilaiden hoito ensimmäisen kahden tunnin aikana. Lääkärihelikopterin avulla saadaan tuotua laajempia tehohoitokeinoja nopeammin paikalle, sanoo Carean ensihoidon vastuulääkäri Petri Loikas.
Hyksin ensihoidon linjajohtaja, ylilääkäri Markku Kuisma muistuttaa, että lääkärihelikopterin käyttöönotolla on positiivisia vaikutuksia koko ensihoidon kehittymiseen:
- Henki ja asenne paranevat myös maayksiköiden kohdalla. Ei pidä myöskään unohtaa lääkärikopterin kautta tapahtuvan lääkärikonsultoinnin mahdollisuutta.
Helikopteri edullisin ratkaisu
Tulevan sote-uudistuksen myötä ollaan laajan tason päivystystoimintaa keskittämässä Suomessa 12 sairaalaan. Kaakkois-Suomen osalta se todennäköisesti merkitsee ensihoidon kuljetusmatkojen pidentymistä. Kriittisten potilaiden hoitamiseksi tarvitaan siis lisää lääkäriyksiköitä.
Pääkaupunkiseudun tiheästi asutulla alueella käytetään lääkärimaayksikköä, koska helikopteri ei voi laskeutua kaikkialle. Olisivatko uudet maayksiköt ratkaisu myös Kaakkois-Suomeen?
- Käytännössä ei, koska helikopterin lentoalueen peittämiseen tarvittaisiin noin neljä lääkärimaayksikköä ja se tulisi kalliimmaksi, koska jokaista yksikköä kohden tarvittaisiin ainakin viisi lääkärivakanssia, Petri Loikas sanoo.
Samasta logistisesta syystä olisi uuden lääkärihelikopterin järkevin sijoituspaikka Utin lentoasemalla, jolloin muun muassa Saimaan vesistöalue olisi helikopterin toiminta-alueella. Uuden lääkärihelikopterin toimintakuluista suurin osa syntyy lentotoiminnasta, josta vastaisi valtio. Hyks-ervan sairaanhoitopiirit maksaisivat puolestaan lääkäritoiminnan kulut.
 
Hoitajat.net
Tehy kritisoi hallituksen säästöesityksiä, joilla heikennetään vanhuspalveluita. Vanhuspalvelulain osaamisvaatimuksista tingitään ja mitoitus on laatusuosituksen muuttamisen myötä laskemassa alle kipurajan. Ikäihmisten hoidosta ei enää tingitä tippaakaan, toteaa Tehy tiedotteessaan. 
- Hallitus saisi kääntää katseensa vaihteeksi vaikka yritystukien leikkaamiseen ja jättää ikäihmiset ja hoitohenkilöstön rauhaan, Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo sanoo.
Tehy vastustaa vanhuspalvelulain ja sosiaalihuoltolain muutoksia, joiden vaikutuksena vanhuspalveluissa tarvittava erityisosaaminen heikentyisi tuntuvasti. Tehy vaatii, että vanhuspalvelulain mukaisesti palvelujen järjestäjällä on ikääntyvien hoidossa jatkossakin erityisasiantuntemusta ainakin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, gerontologisen hoito- ja sosiaalityön, geriatrian, lääkehoidon, ravitsemuksen, monialaisen kuntoutuksen sekä suunterveydenhuollon alalta.
Tehy kritisoi myös ikäihmisten laatusuosituksen mitoituksen madaltamista. Mitoituksen pitää perustua aina asiakkaan palvelutarpeeseen ja henkilöstön osaamiseen. Liiton mukaan suosituksen lukuja ollaan viemässä niin alas, että yhtälö on kestämätön sekä ikäihmisten hoidon että hoitohenkilöstön jaksamisen kannalta. 
Tehyn mukaan laatusuosituksen mukainen vähimmäismitoitusluku (0,50 - 0,70) ei nytkään yksin riitä takaamaan riittävää henkilöstömitoitusta. Tarvittavaan henkilöstömäärään vaikuttavat oleellisesti asiakkaiden terveydentila ja palvelutarve sekä henkilöstön osaaminen. Henkilöstöllä on oltava riittävä osaaminen esimerkiksi ikääntyvien fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn arvioimiseen.
Lisäksi henkilöstömitoituksessa huomioon otettavan työpanoksen tulee aina tarkoittaa hoitohenkilöstön todellisia asiakastyöhön kohdistuneita työtunteja eikä esimerkiksi varastointiin, pyykkihuoltoon tai potilashuoneiden puhtaudesta huolehtimiseen.