Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!

Hoitajat.net

Pelastuslaitosten määräksi varmistui viisi

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Hallitus linjasi pelastustoimen järjestämisen uudistamisesta reformiministerityöryhmässä käytyjen neuvotteluiden jälkeen. Pelastustoimen järjestämisestä Suomessa vastaavat jatkossa samat viisi yliopistollista keskussairaalaa ylläpitävää maakuntaa, jotka vastaavat ensihoidon järjestämisestä. Tämä on edellytys pelastustoimen ja ensihoidon yhteistoimintajärjestelyille. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa on vuoden 2019 alusta alkaen viisi pelastuslaitosta. Päätös ei vaikuta paloasemien määrään ja pelastustoimi voi jatkossakin osallistua kiireellisen ensihoidon palvelujen tuottamiseen.
Pelastustoimen henkilöstö tulee olemaan järjestämisvastuussa olevan maakunnan palvelulaitoksen palveluksessa. Palvelulaitos vastaa palvelujen tuottamisesta kaikille alueensa maakunnille. Henkilöstö ja kalusto sijoitetaan, kuten nykyisinkin, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettavassa laissa tarkoitettujen yhteistyöalueiden kaikkiin maakuntiin.
Linjauksen mukaisesti yhteistyöalueen maakunnat tekevät järjestämisvastuussa olevan maakunnan kanssa yhteistyösopimuksen neljän vuoden sopimuskausittain. Tuolloin sovitaan yhteistyöalueen maakunnille tuotettavan pelastustoimen palvelutasosta eli tavoitteista ja käytettävistä voimavaroista, mukaan lukien investoinnit ja henkilöstö. Sopimus mahdollistaa kunkin maakunnan erityistarpeiden huomioimisen palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa.
Yhteistyösopimuksessa maakunnat sopivat, miten pelastustoimen palvelut rahoitetaan ja tuotetaan.
– On tärkeää, että tiivis kytkös pelastustoimen ja ensihoidon välillä on edelleen mahdollinen. Lisäksi on hyvä alleviivata, että järjestämisvastuun keskittäminen viidelle alueelle tulee nykyistä paremmin mahdollistamaan palvelujen kehittämisen ja koordinaation sekä kustannustehokkaan toiminnan, sisäministeriön pelastusylijohtaja Esko Koskinen kertoo.
Pelastustoimi säilyy lähipalveluna
Pelastuslaitoksia on tällä hetkellä 22. Viiden pelastuslaitoksen järjestelmä on riittävän suuri varmistamaan nykyistä taloudellisemman ja tehokkaamman resurssien käytön. Uudistuksen tavoitteena ei ole paloasemien määrän vähentäminen, vaan pelastustoimi on jatkossakin lähipalvelu.
– Kun pelastuslaitosten määrää viimeksi vähennettiin, palvelutaso tutkimusten mukaan parani. Samaa tavoitellaan myös nyt. Ihmisten turvallisuus ei tässä uudistuksessa heikkene. Palvelujen yhdenvertainen saatavuus turvataan kaikkialla Suomessa ja maakuntien mahdollisuudet vaikuttaa oman alueen palvelujen tuottamiseen varmistetaan, sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg sanoo.
Tavoitteena myös parantaa varautumista suuronnettomuuksiin
Kyse ei ole vain hallinnon uudistamisesta, vaan samalla uudistetaan pelastustoimen sisältöä ja toimintatapoja. Toimintamallien yhtenäistäminen näkyy esimerkiksi yrityksille paloturvallisuutta koskevien sääntöjen yhdenmukaistumisena koko maassa. Sisäministeriö ja pelastuslaitokset valmistelevat uudistusta yhdessä.
– Pelastustoimen uudistuksella tavoitellaan kykyä varautua nykyistä paremmin myös ennakoimattomiin uhkiin, harvinaisiin suuronnettomuuksiin tai luonnonkatastrofeihin koko maassa, Koskinen kertoo.
Lakiluonnoksen valmistelu jatkuu kesän ajan ja se lähtee lausuntokierrokselle elokuussa yhtä aikaa sote- ja maakuntauudistusta koskevan hallituksen esityksen kanssa. Lausuntoaika on kymmenen viikkoa. Tämän jälkeen hallitus päättää lopullisesta esityksestä ja antaa sen eduskunnalle. Pelastustoimen varsinaisen sisältölain eli pelastuslain uudistaminen alkaa myös syksyllä.
Lue lisää pelastustoimen uudistuksesta:
www.intermin.fi/fi/kehittamishankkeet/pelastustoimen_uudistus
Lakiluonnos, joka nyt julkaistaan sisäministeriön virkamiesesityksenä: www.intermin.fi/download/68584_2016_06_29_HE_luonnos_laki_pelastustoimen_jarjestamisesta.pdf
Pelastuslinjaukset Alueuudistus.fi -verkkosivulla http://alueuudistus.fi/documents/1477425/2969576/14.+SM+Pelastuslinjaukset+2016-06-29
Hoitajat.net

AVI: Kätilövetoinen synnytyskoti ei ole mahdollinen

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on saanut tiedustelun koskien luvan myöntämistä yksityiselle synnytyskodille, jossa synnytyksiä on tarkoitus hoitaa kätilövetoisesti. Aluehallintoviraston mukaan äidin ja syntyvän lapsen turvallisuus ovat ensisijalla harkittaessa luvan myöntämistä yksityiseen synnytyskotitoimintaan. Synnytyskotitoiminnassa on oltava tarvittava henkilöstö sekä asianmukaiset tilat, välineet ja laitteet hoitaa myös synnytyksen aikaiset akuutit hätätilat. Kätilö ei voi synnytyksen aikana olla yksin vastuussa synnyttäjän ja syntyvän lapsen terveydestä, toteaa Aluehallintovirasto tiedotteessaan.
Terveydenhuoltolain perusteella annetun kiireellisen hoidon asetuksen mukaan synnytyksiä hoitavassa sairaalassa pitää hoitaa vuosittain vähintään noin 1000 synnytystä. Asetuksessa säädetään myös muista synnytystoiminnan järjestämisen edellytyksistä, joihin kuuluvat välittömästi saatavilla oleva synnytys- ja anestesialääkäri sekä valmius hätä- ja kiireelliseen keisarileikkaukseen ja vastasyntyneen hoitoon. Suomessa yleisesti hyväksytty käsitys on, ettei henkilökunnan osaamisen taso hätätilanteiden varalta pysy riittävällä tasolla vähemmän synnytyksiä hoitavassa synnytysyksiköissä.
Vahinkotapahtumat synnytyksessä ovat mahdollisia, vaikka synnyttäjiksi olisi valikoitunut ns. matalan riskin synnyttäjiä. Akuutissa hätätilanteessa synnytysyksiköllä tulee olla riittävästi asiantuntemusta ja välineistöä synnytyksen hoitamiseen siten, ettei lapsen tai äidin terveys ja hyvinvointi vaarannu synnytyksessä.
Synnytysyksiköissä tulee kaikkina vuorokaudenaikoina olla paikalla synnytyslääkäri, leikkaustiimi hätäkeisarileikkauksia varten ja ympärivuorokautisesti päivystävä lastenlääkäri. Kätilö ei voi synnytyksen aikana olla yksin vastuussa synnyttäjän ja syntyvän lapsen terveydestä
Hoitajat.net
Valvira teki kesäkuussa päätöksen Turun kaupungin Kupittaan psykiatrista sairaalaa koskevassa valvonta-asiassa. Se ei havainnut Kupittaan psykiatrisen sairaalan suljettujen osastojen tarkastuksilla tai muussa selvityksessään sellaisia ajankohtaisia potilasturvallisuutta vaarantavia puutteita tai muita epäkohtia, jotka edellyttäisivät erityistoimenpiteitä.
Kahdessa tarkastuksessa (24.2.2016 ja 23.3.2016) varmistettiin akuuttien psykoosien hoidon, itsemääräämisoikeuden rajoitusten käytön sekä omavalvonnan asianmukaisuus Kupittaan sairaalan suljetuilla osastoilla. Sairaalan toiminnassa ja käytössä olevassa ohjeistuksessa havaittiin kuitenkin joitakin puutteita. Kupittaan sairaala on nopeasti korjannut tai korjaamassa tarkastuksissa ilmenneet puutteet ja epäkohdat.
Valvira kehottaa Turun kaupunkia huolehtimaan potilasturvallisuuden varmistamiseksi mm. siitä, että muistisairauspotilaita hoidetaan asianmukaisessa hoitopaikassa, jossa on sairauden hoidon edellyttämä osaaminen.
Valvira jatkaa yhdessä Lounais-Suomen aluehallintoviraston kanssa Kupittaan psykiatrisen sairaalan valvontaa. Jälkivalvonnassa varmistetaan, että sairaalan toiminnassa havaitut epäkohdat on korjattu. Jälkivalvonnassa huomioidaan myös Kupittaan psykiatrisen sairaalan hoidosta tehtyjen kanteluiden ratkaisuissa sekä Turun kaupungin sisäisen tarkastuksen raportissa ja poliisitutkinnassa todettavat seikat.
Hoitajat.net

Hallitus julkisti sote- ja maakuntauudistuksen lakiluonnokset

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Hallitus julkisti keskiviikkona 29. kesäkuuta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja maakuntien perustamisen alustavat lakiluonnokset. Uudistusten keskeiset lait ovat maakuntalaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, voimaanpanolaki ja maakuntien rahoituslaki.
Sote- ja maakuntauudistuksen tarkoituksena on nykyaikaistaa palveluja ja parantaa julkisen talouden kestävyyttä. Uudistuksella luodaan edellytykset Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden mallille. Uusissa maakunnissa otetaan käyttöön tehokkaimmat ja vaikuttavimmat toimintatavat, jotta palvelut voitaisiin tuottaa vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. Tavoitteena on pienentää eroja ihmisten hyvinvoinnissa ja taittaa kustannusten kasvua. Palvelut integroidaan asiakaskeskeisesti ihmisten tarpeiden mukaisesti. 
Lakiluonnokset eivät ole vielä täysin valmiita. Hallituksen esityksen luonnosta viimeistellään vielä kesän aikana. Asian yhteiskunnallisen merkittävyyden ja yleisen kiinnostavuuden vuoksi lakiluonnokset halutaan kuitenkin tuoda julkiseen keskusteluun jo nyt. Lakiluonnokset kootaan hallituksen esitykseksi ja lähetetään lausunnolle elokuussa.
Lait ovat pohja uudistukselle, jossa Suomeen perustetaan 18 itsehallinnollista maakuntaa. Maakuntien vastuulle siirtyvät 1.1.2019 alkaen julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut, pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto, maakuntaliittojen tehtävät ja eräät muut kuntien ja valtion aluehallinnon tehtävät. Valtiovarainministeriö alkoi toukokuussa valmistella maakuntien muita kuin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä maakuntauudistuksen nimellä. Tämän uudistuksen lakiluonnokset eivät sisälly nyt julkaistuun aineistoon.
Kaikki julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut kootaan yhden johdon eli maakunnan alaisuuteen. Maakunnan vastuulla on sovittaa palvelut yhteen asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi ja toimiviksi palvelu- ja hoitoketjuiksi. Tämä koskee julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja niin perustasolla kuin erityistasolla. Myös kaikki rahoitus kulkee maakunnan kautta palvelujen tuottajille. Maakunnan tehtävä on varmistaa, että asiakkaan valinnanvapauden piirissä olevat julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut toimivat yhteen, tieto kulkee sujuvasti ja palvelut täyttävät laatukriteerit.
Henkilöstö
Lakiluonnoksen mukaan sote-uudistuksen myötä kuntien ja kuntayhtymien palveluksesta maakuntien palvelukseen siirtyy yhteensä noin 220 000 työntekijää. Heidän työnantajansa on siis jatkossa maakunta. Siirtyvistä työntekijöistä suurin osa on sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä. Siirtymähetkellä voimassa olevat henkilöstön oikeudet ja velvollisuudet säilyvät.
Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö siirtyy maakuntien ja maakuntien palvelulaitosten palvelukseen. Henkilöstö siirtyy sen maakunnan tai maakuntien omistaman yhtiön tai laitoksen palvelukseen, jolla on tuottamisvastuu niistä tehtävistä, joissa asianomainen henkilö on ollut ennen siirtymistä. Kuntien yhteisten tukipalvelujen osalta työntekijä siirtyy maakunnan tai maakuntien palvelulaitosten palvelukseen, jos henkilön nykytehtävistä vähintään puolet kohdistuu kunnan sosiaali- tai terveyspalveluihin.  Maakuntiin siirtyy myös pelastustoimen, maatalouslomituksen, ympäristöterveydenhuollon sekä maakuntien liittojen henkilöstö sekä noin 5000 työntekijää valtion aluehallinnosta. Siirtyminen tapahtuu liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti ns. vanhoina työntekijöinä eli siirtymähetkellä voimassa olevat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät. Tämä koskee myös eläke-etuja. Liikkeenluovutusperiaatetta sovelletaan riippumatta siitä, missä järjestyksessä maakuntien organisaatioita perustetaan. Henkilöstöön sovelletaan jatkossakin kunnallista viranhaltija- sekä työ- ja virkaehtosopimuslainsäädäntöä, jonka soveltamisalaa laajennetaan siten, että se koskee myös maakuntien henkilöstöä. KT Kuntatyönantajat toimii jatkossa myös maakuntien työnantajaedustajana. Työnantajajärjestön nimi muutetaan muotoon Kunta- ja maakuntatyönantajat KT. Maakunnilla on niiden henkilöstömäärää ja taloudellista painoarvoa vastaava asema uudessa työnantajajärjestössä. Maakunnat ja maakuntien palvelulaitokset tulevat Kevan jäsenyhteisöiksi. Keva huolehtii maakuntien ja maakuntien palvelulaitosten henkilöstön eläketurvasta. Maakuntien yhtiöt voivat valita, tulevatko ne kunnallisen eläkejärjestelmän ja kunnallisen ja maakunnallisen alan työehtosopimusten piiriin. Hallituksen esitysluonnos valmistuu ja se lähetetään viralliselle lausuntokierrokselle elokuussa. Lausuntoaika on kymmenen viikkoa. Tämän jälkeen hallitus päättää lopullisesta esityksestä ja antaa sen eduskunnalle.
Kaikki lakiluonnokset http://alueuudistus.fi/lakiluonnokset
Hoitajat.net

Pohjanmaalle esitetään lääkärihelikopteriyksikköä

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit esittävät, että Pohjanmaalle perustetaan uusi FinnHEMS-lääkärihelikopteriyksikkö. Sen sijaintipaikaksi esitetään Seinäjokea. Taysin erityisvastuualue on tehnyt asiasta esityksen sosiaali- ja terveysministeriölle ja FinnHEMSille.
Seinäjoelle perustettava yksikkö turvaisi ensihoitolääkäripalveluiden saatavuuden Pohjanmaalla alueilla, joita nykyinen lääkärihelikopteriverkosto ei kata. Lääkärihelikopterin kustannuksia esitetään valtion rahoittamiksi muiden kuin ensihoitolääkärien palkkakustannusten osalta, kuten muidenkin FinnHEMS-lääkärihelikopterien yksiköiden kohdalla.
Tällä hetkellä Taysin erityisvastuualueella on yksi lääkärihelikopteriyksikkö, jonka asemapaikka on Pirkkala.
Esityksen taustalla on eduskunnan oikeusasiamiehelle Petri Jääskeläiselle tehty kantelu, jonka perusteella oikeusasiamies arvioi viime kesänä lääkärihelikopterin saatavuuden yhdenvertaisuutta Suomessa. Oikeusasiamies pitää tärkeänä, että ensihoitopalveluja järjestettäessä huolehditaan lääkärihelikopterien tasavertaisesta saatavuudesta eri puolilla maata.
Tehtyjen selvitysten mukaan nykyisellä viiden lääkärihelikopterin verkostolla ei kyetä tarjoamaan tasa-arvoista ensihoitolääkärin saatavuutta hätätilapotilaille kaikissa osissa Suomea. Tällaisia alueita on ainakin Pohjanmaalla ja Kaakkois-Suomessa. Taysin erityisvastuualueen esityksessä todetaan myös, että lääkärihelikopteritarve tulee entisestään lisääntymään, mikäli sote-uudistus karsii päivystyspisteitä terveydenhuollossa ja lisää matkaa lähimpään lääkäripäivystykseen. 
Hoitajat.net
Tuore hoitotieteen alan väitöstutkimus osoittaa, että sairaanhoitajilla on puutteelliset valmiudet näyttöön perustuvaan toimintaan. Näyttöön perustuvalla toiminnalla (NPT) tarkoitetaan järjestelmällistä, parhaaseen saatavilla olevaan tiivistettyyn tietoon perustuvaa ongelmien ratkaisutapaa potilaiden hoidossa. Hannele Saundersin tutkimuksen perusteella sairaanhoitajilla on NPT:stä niukat tiedot eivätkä he pidä valmiuksiaan sen toteuttamiseen kovin hyvinä.
Tutkimuksessa selvitettiin Suomen yliopistollisissa sairaaloissa työskentelevien sairaanhoitajien NPT-valmiuksia, kehitettiin koulutusinterventio niiden vahvistamiseksi ja arvioitiin sen vaikuttavuutta. Lisäksi kehitettiin NPT-mentoroinnin malli.
Näyttöön perustuva toiminta perustuu parhaaseen saatavilla olevaan tiivistettyyn tietoon. Sillä tarkoitetaan luotettavimpaan tutkimusnäyttöön perustuvia järjestelmällisiä katsauksia ja yhteenvetoja, jotka on muokattu päivittäisessä hoitotyössä helpommin hyödynnettävään muotoon, kuten hoitosuosituksiksi tai keskeisiksi hoitotoimenpiteiksi. NPT:n toteuttamisen päivittäisessä hoitotyössä on osoitettu johtavan parempiin hoitotuloksiin sekä laadukkaampaan ja tasalaatuisempaan hoitoon alhaisemmilla kustannuksilla kuin mielipiteisiin ja perinteisiin perustuvan hoidon. NPT:stä onkin muodostunut globaali megatrendi.
Näyttöön perustuva toiminta edellyttää sairaanhoitajilta oman ammatillisen osaamisen ja kokemuksen tuoman asiantuntijuuden ja potilaan toiveiden yhdistämistä parhaaseen saatavilla olevaan tiivistettyyn tietoon. Vaikka potilaat ja terveydenhuollon johtajat odottavat näin jo tapahtuvan, tutkimusten perusteella suurimmalla osalla sairaanhoitajista ei ole riittäviä valmiuksia NPT:n toteuttamiseen työssään. Sairaanhoitajien NPT-valmiuksien vahvistaminen onkin ensiarvoisen tärkeää korkealaatuisimman hoidon ja parhaiden hoitotulosten saavuttamiseksi.
Sairaanhoitajilla on niukasti tietoa näyttöön perustuvasta toiminnasta                              
Saunders selvitti sairaanhoitajien NPT-valmiuksien tasoa kansainvälisesti ja Suomen yliopistollisissa sairaaloissa sekä vertaili, vaikuttaako Magneettisairaalamallin käyttö eri yliopistosairaaloissa sairaanhoitajien NPT-valmiuksiin, työtyytyväisyyteen, sekä pysyvyyteen työpaikassa ja hoitoalalla. Lisäksi hän kehitti sairaanhoitajien NPT-valmiuksia vahvistavan koulutusintervention ja arvioi sen vaikuttavuutta, sekä kehitti NPT-mentoroinnin mallin. Tutkimuskokonaisuus koostui kolmesta osatutkimuksesta: integroivasta kirjallisuuskatsauksesta, kansallisesta kyselytutkimuksesta Suomen yliopistollisissa sairaaloissa ja satunnaistetusta kontrolloidusta kokeellisesta tutkimuksesta yhdessä yliopistollisessa sairaalassa. Kirjallisuuskatsaus käsitti 37 tutkimusta, kyselyyn osallistui 943 vastaajaa ja kokeellisessa tutkimuksessa oli 77 osallistujaa.
Yliopistosairaaloissa toteutetusta kyselystä ilmeni, että vaikka sairaanhoitajat tuntevat NPT-käsitteen, yleisellä tasolla arvostavat NPT:tä ja uskovat sen hyödyllisyyteen, moni ei kuitenkaan ymmärrä, miksi ja miten sitä tulisi käyttää päivittäisessä hoitotyössä, eikä suurin osa näin ollen toteuta sitä päivittäisessä toiminnassaan. Sairaanhoitajien odotetaan toimivan työssään näyttöön perustuvasti, mutta heiltä puuttuu riittävä NPT-koulutus ja sen myötä valmiudet NPT:n toteuttamiseen. Aiemmissa kansainvälisissä tutkimuksissa on saatu samansuuntaisia tuloksia.
Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että NPT:hen perustuva hoito on laadukkainta ja sen avulla saavutetaan parhaat hoitotulokset. Sairaanhoitajatyövoiman tarve Suomessa kasvaa nopeasti väestön ikääntyessä ja sairaanhoitajien eläköityessä kiihtyvää vauhtia. Suomalaisen terveydenhuollon palvelujärjestelmän kestävyyden kannalta tärkeää onkin sairaanhoitajien työtyytyväisyyden ja hoitoalalla pysymisen lisäksi varmistaa, että alalla pysyvät sairaanhoitajat toimivat työssään mahdollisimman tuloksellisesti ja vaikuttavasti. NPT:n järjestelmällinen toteuttaminen päivittäisessä hoitotyössä on tutkimusten mukaan tärkein keino saavuttaa tämä tavoite, mutta se edellyttää sairaanhoitajilta riittäviä NPT-valmiuksia.
Sairaanhoitajien NPT-valmiuksia tulee kehittää
Saundersin mukaan sairaanhoitajien NPT-valmiuksia tulisi suunnitelmallisesti kehittää muun muassa järjestämällä NPT-täydennyskoulutuksia, kouluttamalla asiantuntijasairaanhoitajista NPT-mentoreita ja osastolla toimivien sairaanhoitajien joukosta NPT-lähettiläitä, jotka osaltaan edistäisivät NPT:n laajempaa käyttöönottoa ja järjestelmällistä soveltamista päivittäisessä potilashoidossa. Myös hoitotyön ja hoitotieteen koulutusohjelmissa tulisi NPT-opetus sisällyttää jokaiseen opintojaksoon sekä ennen kaikkea opettaa NPT:n soveltamista päivittäiseen hoitotyöhön.
Monissa yliopisto- ja keskussairaaloissa työskentelee jo nyt hoitotyön kliinisiä asiantuntijoita ja kliinisiä asiantuntijasairaanhoitajia, joiden NPT-osaamista tulisi vahvistaa ja hyödyntää nykyistä enemmän, esimerkiksi välittömässä hoitotyössä toimivien sairaanhoitajien NPT-mentoreina ja heidän NPT-valmiuksiensa kehittämisessä sekä NPT:n järjestelmällisen ja kestävän toteuttamisen johtamisessa päivittäisessä potilashoidossa.
MS, MPH, MBA Hannele Saundersin hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja Nurses' readiness for evidence-based practice: Implementing the paradigm shift of transforming evidence for clinical practice tarkastetaan 4.7.2016 Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa.