Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!

Hoitajat.net

Tutkimus: Kirjausvirheet hoitotyössä aiheuttavat vaaratilanteita

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Sairaalan potilastiedonhallinnan yleisimmät ongelmat liittyvät tietojen kirjaamisen ja siirtämisen epäonnistumiseen. Varsinkin lääkitystietojen hallinnassa kirjaamisen tulisi olla täsmällisemmin määriteltyä ja turhaa tietojen kopiointia tulisi välttää virheiden ehkäisemiseksi. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta tutkimuksesta, joka on ilmestynyt Health Information Management Journal -julkaisussa.
Tutkimukseen sisältyi 864 vaaratapahtumaraporttia läheltä piti -tilanteista ja haittatapahtumista tammikuun 2008 ja joulukuun 2009 väliltä. Aineisto käsitti tiedonhallintaan liittyviä raportteja. Aineistoa analysoitiin sisällöllisesti ja tilastollisesti.
Aineistosta tunnistettiin kaikkiaan 824 vaaratapahtumaa. Kolme neljästä tiedonhallinnan ongelmista johtuvasta vaaratapahtumasta liittyi tietojen kirjaamisen ja siirron epäonnistumiseen, kun potilastietoja oli kopioitu tai dokumentoitu väärin. Potilastietoja siirrettiin usein paperilla, vaikka sairaalassa oli käytössä myös sähköinen potilaskertomus.
Raporteista eroteltiin psykiatrian, sisätautien, lastentautien, kirurgian, kardiologian ja muiden erityisalojen kirjauksia. Eniten tilanneraportteja tehtiin psykiatrian ja sisätautien hoidosta. Useimmiten raportointi johtui potilaan lääkehoidon ja lääkitystietojen tiedonhallinnan ongelmista.
Suurimmassa osassa tapauksista potilaalle ei koitunut haittaa tai haitta oli vähäinen, mutta kuudessa prosentissa tapauksista haitta oli kohtalainen tai vakava. Sairaalalle tapauksista koitui eniten lisätyötä.
Raportointi vaihteli merkittävästi eri ammattilaisryhmien kesken: varsinkin sairaanhoitajat raportoivat enemmän tapahtumia kuin muut terveydenhuollon ammattilaiset.
Läheltä piti -tilanteet ja haittatapahtumat ovat varsin yleisiä vaaratapahtumia terveydenhuollossa, ja haittatapahtumista voi seurata vakavaa vahinkoa potilaille. Tutkimuksen mukaan haittatapahtumien ehkäiseminen vaatii turvallisuuskäytäntöjen kehittämistä varsinkin tietojen kirjaamisessa ja siirrossa.
Tutkimuksen toteuttivat väitöskirjatutkija Virpi Jylhä ja professori Kaija Saranto Itä-Suomen yliopistosta sekä David W. Bates , joka työskentelee Harvardin yliopiston lääketieteellisen koulun Brigham and Women’s Hospital -opetussairaalan varajohtajana Bostonissa.
Tutkimus kuvaa tiedonhallinnan virheistä aiheutuneita vaaratilanteita ja haittatapahtumien raportointia terveydenhuollossa. Tutkimusaineistona käytettiin suuren yliopistollisen sairaalan haittatapahtumien kirjauksia anonyymin sähköisen vaaratapahtumajärjestelmän (HAIPRO) kautta.
Tutkimusartikkeli kokonaisuudessaan verkossa:  http://dx.doi.org/10.1177/1833358316641551
Hoitajat.net
Erikoissairaanhoitoon rekrytoitujen sairaanhoitajien ja lääkärien perehdytys ei toteudu kokonaisvaltaisella tavalla, osoittaa terveystieteiden maisteri Jaana Peltokosken tuore väitöstutkimus. 
Kunnon perehdytyksellä voitaisiin edistää sekä henkilöstön osaamista että vaikuttaa rekrytoinnin onnistumiseen. Tästä huolimatta kokonaisvaltaisen perehdytyksen toteutuminen on edelleen haaste usealle terveydenhuollon organisaatiolle; perehdytykseen ei kohdenneta riittävästi voimavaroja, se on riittämätöntä ja huonosti toteutettua, eikä prosessia arvioida systemaattisesti. Tulosten mukaan sairaanhoitajien perehdytys kestää keskimäärin 2,4 päivää ja lääkärien perehdytys 1,3 päivää. Lähiperehdyttäjän roolilla on myös merkittävä yhteys perehdytyksen onnistumiseen. 
Väitöstiedote
Hoitajat.net
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola on huolissaan vanhustenhoidon tilasta. Valvira julkaisi tänään selvityksen, jonka mukaan 93 prosenttia kyselyyn vastanneista työntekijöistä on havainnut vanhusten kaltoinkohtelua. - Kaltoinkohtelua ei tule missään nimessä hyväksyä. Suuri ongelma vanhustenhoidossa on riittämätön henkilöstömäärä. Hoitajat kokevat, etteivät he voi tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisivat ja pitäisi. Tällaista viestiä tulee liittoon päivittäin, puheenjohtaja Paavola sanoo.
Hoitoalalle hakeudutaan, koska halutaan hoitaa hyvin. Valitettavasti tänä päivänä erityisesti vanhustenhoidossa tähän ei ole mahdollisuutta. Tilanteesta seuraa eettinen kuorma, jota työntekijä ei jaksa kantaa loputtomiin. Sekä laitos- että kotihoidossa henkilöstömitoitus on monin paikoin täysin riittämätön ja työntekijät uupuneita. Hallituksen suunnitelma laskea minihenkilöstömitoitus 0,4:n tasolle ei missään nimessä saa toteutua. Esitetty heikennys on epäeettinen ja asiakasturvallisuutta vaarantava.
SuPerin kotihoidon selvityksen (2015) mukaan suurin osa hoitajista (95 %) on huolissaan hoidon laadusta. On huolestuttavaa, että vastaajista vain 19 %:n mielestä kotihoidon asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmat toteutuvat hyvin. Jos hallituksen suunnitelma sallia pienempi henkilöstömitoitus toteutuu, ei edes vähimmäisvaatimukset täyttävää palvelua pystytä turvaamaan. Todellisuudessa henkilöstömitoituksia tulisi nostaa.
Laadukas vanhustenhoito edellyttää, että hoitohenkilöstö on koulutettua, eikä mitoitukseen lasketa esimerkiksi opiskelijoita. Hoiva-avustajien tulisi toimia vain avustavissa tehtävissä, mutta tällä hetkellä he korvaavat koulutettua hoitohenkilökuntaa. Tämä vaikuttaa sekä potilas- että työturvallisuutta heikentävästi.
Omavalvontaan ja epäkohtiin puuttumiseen on oltava aito mahdollisuus. Työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista esimiehelleen ja esimiehen on myös niihin tartuttava. Epäkohtien esille nostamisen on oltava turvallista. Ilmoitusvelvollisuuden tulisi käytännössä olla myös ilmoitusoikeus.
SuPer vaatii pääsy- ja soveltuvuuskokeita kaikkiin oppilaitoksiin. Alalle soveltuvuus on aina varmistettava. Potilasturvallisuus ei saa vaarantua missään olosuhteissa.
Vanhuksilla on oikeus hyvään, arvokkaaseen hoitoon ja vanhuuteen. Myös hoitajilla on oikeus työoloihin, joissa on mahdollisuus tehdä työtään hyvin.
Hoitajat.net
Eilen julkistettiin Valviran kysely, jossa 93 prosenttia sosiaalihuollon ympärivuorokautisten yksiköiden työntekijöistä on havainnut vanhusten kaltoinkohtelua. Tehy pitää ongelmaa erittäin vakavana ja muistuttaa työnantajia riittävästä henkilöstön määrästä ja osaamisesta.
– Meillekin kantautuu jatkuvasti viestiä, että pääasiassa säästösyistä ikäihmisten palveluissa pyritään toimimaan yhä pienemmällä henkilöstön määrällä. Hoitajilla tulee olla mahdollisuus tehdä työnsä hyvin. Kiire ja kuormittavat olosuhteet vaikeuttavat tätä, sanoo Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo.
– Työnantajan on varmistettava puitteet laadukkaan ja turvallisen vanhustenhoidon toteuttamiseksi. Myös maan hallituksen on otettava selvityksen viesti vakavasti. Suomella on varaa hoitaa vanhuksensa kunnolla. Tästä ei enää voi tinkiä, hän sanoo.
Selvitykseen vastanneista suurimman osan koulutus sisälsi vanhustyön opintoja ja vastaajat myös tunsivat alan ammattietiikan hyvin. Koulutus ja eettiset periaatteet tuntuvatkin törmäävän arjessa kiireeseen ja henkilöstön vähyyteen.
Tehy korostaa, että työnantajien on otettava todesta henkilöstön ilmoitukset hoidossa ilmenevistä puutteista tai liian vähäisestä henkilöstömäärästä.  On erittäin tärkeää, että työpaikoilla vallitsee ilmapiiri, jossa henkilöstö uskaltaa kertoa epäkohdista ja puutteista.
Valviran selvityksen mukaan on myös melko yleistä, että työyksiköissä ei ole toimintamalleja ja ohjeita tilanteisiin, joissa on havaittu kaltoinkohtelua tai niistä ei tiedetä. Myöskään sosiaalihuoltolain mukaista ilmoitusvelvollisuutta ei monissa työpaikoissa oltu käsitelty lainkaan.
– Pidämme huolestuttavana, että hoitotyön johtamisen resursseihin on puututtu rankalla kädellä. Osaavilla hoitotyön johtajilla on suuri vaikutus hoidon laatuun, osaamiseen ja resursseihin sekä työyhteisön toimintamalleihin ja työkulttuuriin.
Hoitajat.net
Tänään 25.5. vietetään kansainvälistä kadonneiden lasten päivää. Samalla Hätäkeskuslaitos otti käyttöön valtakunnallisen puhelinnumeron 116 000, jossa otetaan vastaan ilmoituksia kadonneista lapsista. Numero on kaikissa EU-maissa sama. 
Euroopan komissio on varannut yhteisen puhelinnumeron 116 000 kadonneille lapsille. Ajatuksena on ollut, että maasta riippumatta kadonneista lapsista voisi ilmoittaa kaikkialla EU-alueella samaan numeroon. Numeron yhteyteen ei tarvita missään suuntanumeroa.
Hätäkeskuslaitoksen ja sisäministeriön välisessä tulossopimuksessa on sovittu EU:n yhteisen kadonneitten lasten vihjepuhelinnumeron käyttöönottamisesta vuoden 2016 aikana. Hätäkeskuslaitos otti numeron 116 000 käyttöön osana tulevaisuuden verkottunutta palvelua ja operatiivista toimintamallia. 
– Tämä valtakunnallinen ympäri vuorokauden toimiva palvelu hoidetaan Keravan hätäkeskuksen kautta. Jotta 116 000 numeroon soitetut puhelut voidaan lähtökohtaisesti käsitellä eri tavalla kuin muut hätäpuhelut, erotetaan puhelut teknisesti omaksi linjakseen. Uuden palvelun käyttötarkoitus ja ei-kiireellinen luonne on hyvä sisäistää. Suomessa erilaiset akuutit lasten katoamiset ovat hätätilanteita ja näistä tulee soittaa aina hätänumeroon 112, kertoo Keravan hätäkeskuksen päällikkö Vesa Seppä.
Ei-kiireellisessä numerossa 116 000 voit:
kysyä neuvoa lapsen katoamiseen liittyvissä asioissa ilmoittaa kadonneeksi ilmoitetun lapsen löytymisestä ilmoittaa löytäneesi eksyneen tai perheestään erilleen joutuneen lapsen hakea tietoa kadonneesta lapsestasi Kadonnutta tai löytynyttä lasta koskeviin kiireellisiin ilmoituksiin voit käyttää myös hätänumeroa 112. Lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä.
Päivystysnumeron 116 000 käytön yhteydessä ei tarvita suuntanumeroa. Puhelut ovat ilmaisia kaikissa EU-jäsenmaissa.
Hoitajat.net

Hengitysliitto lahjoittaa kannettavia happirikastimia sairaaloille

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Hengitysliitto lahjoittaa kevään aikana kahdeksan kannettavaa happirikastinta sairaaloille. Laitteet on tarkoitettu pitkäaikaista happihoitoa tarvitsevien henkilöiden käyttöön.  
Happirikastimet lahjoitetaan Seinäjoen keskussairaalalle, Keski-Suomen keskussairaalalle, Jorvin sairaalalle, Päijät-Hämeen keskussairaalalle, Kainuun keskussairaalalle, Länsi-Pohjan keskussairaalalle, Kuopion yliopistolliselle sairaalalle ja Mikkelin keskussairaalalle.  
Pitkäaikaista kotihappihoitoa tarvitsevien laitteet mahdollistavat liikkumisen vain kotona laitteen letkun avulla. Kannettavan happirikastimen avulla on mahdollista lähteä kodin ulkopuolelle, käydä asioilla ja osallistua sosiaalisiin tapahtumiin. 
- Reilut kaksi kiloa painavaa happirikastinta on helppo kuljettaa mukana. Se toimii sekä akulla että sähkövirralla, kertoo Hengitysliiton järjestöjohtaja Mervi Puolanne. 
Luovutettavat laitteet on hankittu Hengitysliiton keräyksistä saamilla varoilla. Yksi laite maksaa noin 3 000 euroa. Laitteet luovutetaan sairaaloille touko-kesäkuun aikana.  
Happihoitoa käytetään korjaamaan elimistön hapen puutetta. Yleisin syy pitkäaikaiseen kotihappihoitoon on keuhkoahtaumataudista johtuva voimakas hapen vajaus. Se aiheuttaa lisähapen tarpeen lähes koko vuorokauden ajaksi, lisähappea on käytettävä vähintään 16-20 tuntia.